Oppivelvollisten sijoittuminen opetukseen on sujunut toivotusti
Vuonna 2021 käyttöönotetun oppivelvollisuusuudistuksen takana on ollut muun muassa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nostaminen, oppimiserojen kaventaminen sekä työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin valmistaminen. Tämän mahdollistamiseksi on haluttu varmistaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Uudistuksen käyttöönotosta lähtien perusopetuksen päättävillä on ollut velvollisuus hakea jatko-opiskelupaikkaa toisen asteen tai nivelvaiheen koulutuksesta.
Uudistuksen myötä oppivelvollisten sijoittuminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen on onnistunut varsin hyvin ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrät ovat pysyneet kokonaisuudessaan pieninä. Opetushallituksen KOSKI-tietovarannon tilastojen mukaan keväällä 2022 perusopetuksen päättäneistä noin 60 100:sta oppivelvollisesta oli lokakuun alussa ilman opiskelupaikkaa 0,6 % eli noin 360 nuorta. Vuotta aikaisemmin perusopetuksen päättäneistä reilusta 59 100:sta oppivelvollisesta ilman opiskelupaikkaa oli viime lokakuussa 0,9 % eli noin 500 nuorta.
Tällä hetkellä KOSKI-tietovarannon koulutuspaikkatieto puuttuu yhteensä noin 750:ltä laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalta nuorelta, jotka ovat päättäneet perusopetuksen joko viime tai edellisenä keväänä. Koulutuspaikkatiedon puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että nuori olisi koulutuksen ulkopuolella: hän voi esimerkiksi opiskella ulkomailla tai Ahvenanmaalla tai hänellä voi olla paikka koulutuksessa, joka ei vielä ole alkanut. Osa nyt vailla opiskelupaikkaa olevista on jo voinut olla jossakin perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
Nyt ilmoitetut luvut oppivelvollisista saattavat poiketa aikaisemmin ilmoitetuista. Erot voivat johtua tilastojen rajaus- ja määrittelytavoista ja myös siitä, että KOSKI-tietovarannon luvut elävät koulutuksen järjestäjien päivitysten mukaan. Ajankohtaisimmat ja tarkimmat tiedot KOSKI-tietovarannon luvuista löytyvät tilastopalvelu Vipusesta.
Oppivelvollisuuden muutosprosessi on saatu päätökseen ja oppivelvollisuus on siirtynyt osaksi perustoimintaa
Perusopetuksen järjestäjien ohjaus- ja valvontavastuu perusopetuksen keväällä päättäneistä nuorista päättyy elokuun lopussa vuosittain sovittuna ajankohtana. Perusopetuksen järjestäjät voivat tehdä asuinkunnalle valvontailmoituksia ilman opiskelupaikkaa olevasta oppivelvollisesta vielä syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy asuinkunnille. Kuntien tehtävänä on tukea vailla opiskelupaikkaa olevia sopivan paikan löytämisessä tai ohjata nämä muiden palvelujen piiriin. Viimeisenä keinona kunta osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan.
Oppivelvollisuusuudistus, siihen liittyvä lainsäädäntö sekä toimintatavat ovat olleet käytössä vuoden 2021 alusta lähtien. Aiemmat nivelvaiheen koulutukset korvannut tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) käynnistyi syksyllä 2022. Myös oppivelvollisuuslainsäädännön ensimmäiset muutokset on valmisteltu keväällä 2022 ja ne ovat astuneet voimaan 1.8.2022 (HE 54/2022: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi).
Uusien toimitapojen käyttöönoton myötä oppivelvollisuuden muutosprosessi on saatu päätökseen. Oppivelvollisuuslaki on tuonut oppivelvollisuuskysymyksen osaksi arkea ja perustoimintaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Uudistuksen tuomat muutokset voivat vaatia vielä ajan myötä pieniä viilauksia, mutta ennen kaikkea uuteen totuttelua.
Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa seurataan opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman seurantasuunnitelman mukaisesti vuosina 2021–2024. Oppivelvollisuuteen liittyvät kysymykset kuuluvat jatkossa koulutusmuodoittain Opetushallituksen asiantuntijoille. Päivittyvät tilastot oppivelvollisuudesta löytyvät tilastopalvelu Vipusen säännöllisesti päivittyvältä raportilta.
Lisätietoja:
Johtaja Kurt Torsell, 029 5331887, kurt.torsell [at] oph.fi
Erityisasiantuntija Pirjo Karhu, 029 5331317, pirjo.karhu [at] oph.fi