Uutinen

Suomalaisten korkeakoulujen koordinoimat hankkeet menestyivät Erasmus+ -kapasiteetinvahvistamishaussa

Ohjelmat Korkeakoulutus Globaali yhteistyö Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen
Erasmus+ -ohjelman kapasiteetinvahvistamishankkeissa rahoitetaan Euroopan ulkopuolisten maiden korkeakoulutuksen kehittämistä. Suomalaisten korkeakoulujen koordinoimat hankkeet menestyivät hyvin vuoden 2022 haussa. Hakukierroksella rahoitettiin 145 hanketta, joista 19 hankkeessa on mukana suomalainen korkeakoulu.
Nainen ja mies tietokoneen edessä.

Vuoden 2022 hakukierroksella jaettiin avustusta yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Hakuaikaan mennessä jätettiin 429 hakukelpoista hakemusta, joista 33 prosentille myönnettiin rahoitus. Rahoitettavaksi valittiin yhteensä 145 hanketta, joista suomalaiskorkeakoulut ovat mukana 19 eri hankkeessa.

Rahoitetuista hankkeista 11 on suomalaisten korkeakoulujen koordinoimia. Suomalaisten suuri osuus koordinaattoriroolissa on huomionarvoista ja nostaa suomalaiset toiseksi aktiivisimmiksi koordinaattoreiksi italialaisten organisaatioiden jälkeen. Tällä hakukierroksella hankkeet suuntautuvat erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja lisäksi edellisten vuosien tapaan myös Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan sekä Euroopan itäisille ja eteläisille naapuruusalueille. Hankkeiden budjetin koko vaihtelee 400 000 eurosta 800 000 euroon.

Suomalaisissa kapasiteetinvahvistamishankkeissa korostuvat tietyt teemat

Suomalaisten korkeakoulujen kapasiteetinvahvistamishankkeet keskittyvät erityisesti koulutuksen kehittämisen, digitaalisen osaamisen, terveysalan sekä kestävän kehityksen teemoihin.

Jyväskylän ammattikorkeakoululle myönnettiin rahoitusta kolmivuotiselle Rehabilitation for all through digital innovation and new competencies (RADIC) -hankkeelle. Hankkeessa kehitetään terveysalan koulutusta digitalisaation kautta. Hankkeen eurooppalainen kumppani tulee Saksasta, muut kumppaniorganisaatiot ovat kaikki Afrikasta. Hankkeen budjetti on noin 800 000 euroa.

"JAMKin kuntoutusinstituutti on viimeiset kolme vuotta aktiivisesti verkostoitunut ja tehnyt yhteistyötä itäisessä Afrikassa liittyen monialaiseen kuntoutukseen. Digitalisaation mahdollisuudet ja innovatiiviset palvelumallit ovat olleet yhteisenä kiinnostuksen kohteena. Haimme tätä hanketta, koska se mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen keskeisten kumppaneiden kanssa Ruandassa, Keniassa ja Tansaniassa digitaalisen kuntoutuksen kompetenssien kehittämisen alalla", kertoo asiantuntija Kari-Pekka Murtonen JAMKista.

"Kapasiteetinvahvistamishanketta kannattaa hakea, kun sekä kumppanit että yhteinen tunnistettu tarve on selvillä. Kyse ei ole vain siitä, että tarjoamme omaa osaamistamme kumppaneiden hyödyksi vaan opimme yhdessä toimien. Myös oman henkilöstön kompetenssi toimia kansainvälisesti eri konteksteissa ja kulttuureissa kehittyy", Murtonen jatkaa.

"Kumppaneille on erityisen tärkeää uudistaa heidän opetussuunnitelmiaan niin, että tulevaisuuden ammattilaiset sekä jatkuvan oppimisen tuotteet mahdollistavat vastaamisen yhteiskuntien muuttuviin tarpeisiin. Digitaalinen kuntoutus nähdään kumppaneiden kesken mahdollisuutena ratkaista tämän hetken ja tulevaisuuden haasteita sosiaali- ja terveysalalla", lisää Murtonen korkeakoulujen motivaatiosta osallistua hanketoimintaan.

Seuraava haku alkuvuodesta 2023

Uusi ohjelmakausi toi muutoksia kapasiteetinvahvistamishankkeisiin ja rahoitusta voi nyt hakea kolmessa eri lohkossa:

  1. korkeakoulusektorin yhteistyömahdollisuuksien edistäminen
  2. korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet
  3. rakenneuudistushankkeet.

Lisäksi hankkeiden budjeteissa siirryttiin Lump sum -malliin. Uutuudet muuttavat hankehakemusta, mutta mahdollistavat myös uusien toimijoiden osallistumisen ohjelmaan. 

Seuraava korkeakoulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeiden haku päättyy alkuvuodesta 2023. Opetushallitus järjestää infotilaisuuden kaikille kiinnostuneille joulukuussa 2022. Tarkemmat ajankohdat julkaistaan syksyn aikana. Toimintoa hallinnoi Euroopan komission toimeenpanovirasto EACEA, Opetushallitus tiedottaa toiminnosta Suomessa ja tarjoaa EACEA:n ohella tukea hakijoille.