Uutinen

Teknologian kehittyminen avaa uusia ovia oppimisen tukemiseen ja yhteisöllisten toimintatapojen muodostumiseen tulevaisuuden kouluissa

Ajankohtaista Ennakointi
Opetuksen ja koulutuksen saralla tapahtuu paljon muutoksia tulevaisuudessa. Opetus henkilökohtaistuu ja opetusteknologian käyttö lisääntyy. Samalla ikäluokkien pieneminen vähentää koulutusmenoja perusopetuksessa.
Oppilaita oppitunnilla.

Näin todetaan Opetushallituksen raportissa, jossa tarkastellaan koulunkäynnin tulevaisuutta ja sitä, miten opetus- ja koulutusalan ammattilaiset voivat hyödyntää ennakointityötä koulutuksen kehittämisen välineenä.

Opetusteknologiaa käytetään entistä enemmän

Laajat muutostrendit, kuten digitalisaatio, työn murros, väestörakenteen kehitys ja ilmastonmuutos muovaavat tulevaisuutta. Koulutuksessa tämä näkyy siten, että oppiminen kaikkiallistuu ja yksilöllisten opintopolkujen merkitys kasvaa.

Kaikkiallistumisella tarkoitetaan sitä, että oppimista tapahtuu myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, kuten työelämässä, harrastuksissa, verkossa ja arjessa. Tämä lisää tarvetta opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Myös teknologian merkitys kasvaa, ja sillä on suuri rooli esimerkiksi opetuksen henkilökohtaistumisessa. Digitalisaatio ja tekoäly mahdollistavat entistä paremmin oppimistuloksien seuraamisen, oppimiseen liittyvien ongelmien tarkemman ja oikea-aikaisemman tunnistamisen, erilaisten yhteisöllisten toimintatapojen muodostumisen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Teknologian avulla oppijat voivat esimerkiksi saada reaaliaikaista palautetta muilta opiskelijoilta. Digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa koulutukseen osallistumista ja lisätä sen vuorovaikutteisuutta. Oppijat voivat myös saada entistä monipuolisemmin ohjausta tai oppimisen ja koulunkäynnin tukea.

– Teknologia ei kuitenkaan yksinään muuta asioita, vaan tarvitaan ihminen, joka teknologiaa hyödyntää. Opettajalla on tärkeä rooli, kun oppilaita kannustetaan kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, empatiaan ja ryhmätyöhön, opetusneuvos Kari Nyyssölä muistuttaa.

– Lisäksi koronaepidemiasta johtuvat etäopiskelujaksot ovat osoittaneet fyysisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkityksen. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeä osa oppimista myös jatkossa.

Peruskoulumenot vähenevät

Ikäluokkien pienentyminen näkyy tulevaisuudessa kouluverkon harventumisena sekä opettajatarpeen vähenemisenä.

Raportissa ennakoidaan, että oppilasmäärän pienenemisen myötä perusopetuksen kokonaismenot laskevat 2020-luvun alusta 2030-luvun alkuun, jonka jälkeen kustannukset hieman nousevat. Vuodesta 2019 vuoteen 2040 perusopetuksen kokonaismenojen arvioidaan vähenevän kaikkiaan 5,08 miljardista 4,75 miljardiin euroon, eli 6,5 %.

Taustalla on oletus siitä, että oppilaskohtaiset menot kasvavat perusopetuksessa tulevaisuudessa samansuuntaisesti kuin ne ovat kasvaneet 2000-luvulla.

Osaamistarpeet yhdistävät eri ammatteja

Työelämässä tarvittavan osaamisen tunnistaminen luo pohjan koulutustarjonnan määrän ja opetussisältöjen suunnittelulle. Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) koulutuksen ja työelämän asiantuntijat ovat arvioineet, että tulevaisuudessa merkitystään kasvattavat yleisluontoisemmat tiedot ja taidot. Näitä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus ja oppimiskyky.

Toisaalta työntekijät tarvitsevat myös kohdistetumpaa substanssiin tai ammattiin liittyvää osaamista, kuten digiosaamista sekä ammattialakohtaista erityisosaamista. 

Eri ammateissa voi olla hyvin samankaltaisia osaamistarpeita, joista muodostuu osaamisklustereita.

– Esimerkiksi koneasentajilla, käsi- ja taideteollisuuden työntekijöillä sekä metallityöntekijöillä nähdään olevan tarvetta samantyyppisiin osaamisiin, kuten 3D-mallinnus-, laadunhallinta-, prosessi- ja myyntiosaamiseen sekä sorminäppäryyteen.

Tämä antaa viitteitä sille, että vastaisuudessa työntekijät jäsentävät asemaansa työmarkkinoilla ammatti-identiteetin sijaan enemminkin osaamisidentiteetin kautta.

– Kun esimerkiksi koulutuksen kehittäjät pohtivat tulevaisuuden urapolkuja ja koulutustarjontaa, on syytä varautua siihen, että erilaista osaamista kerrytetään jatkossa useamman koulutuksen kautta. Tämä tekee yksilöllisten koulutustarpeiden sekä tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan sujuvasta tunnistamisesta entistä tärkeämpää.

Ennakointi on tulevaisuuteen varautumista

Koulutuskentän monimuotoisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen hahmottamista ja vaikutusten arviointia. Ennakointityöllä tuetaan koulutuksen kehittämistä.

– Voimme varhaisessa vaiheessa ottaa huomioon isoja tulevaisuuden haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi peruskouluverkon harventumiseen, Nyyssölä sanoo.

Ennakointityössä tavoitteet voidaan asettaa korkealle. Samalla ennakointi koulutuksen kehittämisen välineenä luo työlle rakenteet ja rajaukset, joiden kautta aukeaa reitti aidosti toteuttamiskelpoisille ratkaisuille.

– Kumpaakin lähestymistapaa tarvitaan. Oleellista on rakentaa osaamisen ja oppimisen maailmaa, joka perustuu eri toimijoiden vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Yhteistyöhön tarvitaan mukaan niin oppilaita, opettajia, vanhempia kuin muita yhteistyökumppaneita.   

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuottaa ennakointitietoa osaamis- ja koulutustarpeista Suomessa. Se tuo säännöllisesti yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita pohtimaan, millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Nyt julkaistussa Opetushallituksen ennakointitiimin tuottamassa raportissa on hyödynnetty OEF:n tuottamaa ennakointitietoa.

Lisätiedot

opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, puh. 029 533 1159, etunimi.sukunimi [at] oph.fi