Team Finland Knowledge -ohjelman tavoitteena on luoda ja vahvistaa suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä TFK -verkoston valittujen kohdealueiden ja -maiden kanssa sekä muotoilla yhteistyöhön uudenlaisia toimintamalleja. Ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyötä yhteistyö- ja liikkuvuushankkeiden kautta.
Vuonna 2022 ohjelma rahoittaa yhteistyötä ensisijaisesti Eteläisen Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kanssa. Lisäksi hakukierroksella on haettavissa rahoitusta yhteistyöhankkeisiin Kiinan, Kaakkois-Aasian (Indonesia, Malesia, Singapore, Thaimaa, Vietnam) ja Intian kanssa. Hakukierroksen 2022 budjetti on noin 1 800 000 €, josta noin 2/3 varataan yhteistyöhankkeisiin Eteläisen Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kanssa. Ohjelman kohdealueet ja mahdolliset painotukset voivat tulevina hakukierroksina vaihdella eri tavoin.
2022 hakukierroksella järjestimme aluekohtaiset webinaarit Eteläisestä Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta yhteistyössä TFK-asiantuntijoiden kanssa maa- ja aluekohtaisia webinaareja, joissa pohdittiin, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota yhteistyön suunnittelussa eri kohdealueilla.
Yhteistyötä Eteläisen Afrikan kanssa kannattaa rakentaa alueelta tulevien aloitteiden ja tarpeiden pohjalle
TFK-asiantuntija Iina Soirin mukaan ohjelmassa mukana olevat 16 Eteläisen Afrikan maata muodostavat laajan, kasvavan ja monimuotoisen alueen, jolta löytyy kiinnostusta yhteistyöhön ja laadukkaita kumppaneita. Suomi on alueella tunnettu ja pidetty kumppani, kiitos aiemman yhteistyön. Soiri kannustaa valitsemaan kumppanit tarkkaan, harkitsemaan myös vähemmän tunnettuja vaihtoehtoja ja keskustelemaan vanhojen tuttujen kumppanien kanssa mahdollisuudesta kutsua mukaan uusia kumppaneita alueelta. Vanhojen kumppanuuksia jatkamista harkittaessa on hyvä ottaa huomioon alueella tapahtuneet nopeat muutokset, kuten Mosambikin täysin uudistunut korkeakoulukenttä.
Soirin mukaan yhteistyön periaatteista on tärkeää keskustella perusteellisesti ja osallistaa kohdemaan kumppaneita hankkeen kaikissa vaiheissa. Tarkoituksena on rakentaa hankkeita, joissa kaikki tuntevat olevansa aktiivisesti mukana. Eteläisestä Afrikasta tulevia aloitteita ja kiinnostuksen kohteita sekä alueen tarpeita on hyvä kuunnella herkällä korvalla.
Potentiaalisia aloja yhteistyölle alueella ovat esimerkiksi kaivosala, vihreä siirtymä ja energia, yhteiskuntatieteet ja tulevaisuuden taidot. Myös energiaan, uusiin materiaaleihin ja ilmastonmuutokseen liittyvät alat sekä humanistinen ja kasvatusala ovat hyviä vaihtoehtoja yhteistyölle.
Yhteistyötä suunniteltaessa huomioitavaa on, että nopeasta digitaalisesta kehityksestä huolimatta yhteydet ja infrastruktuuri alueella voivat olla vielä herkkiä, ja esimerkiksi data on erittäin kallista. Korkeakoulukenttä on myös hyvin ylhäältä johdettua, mikä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi yhteistutkintoyhteistyötä suunniteltaessa.
Soiri muistuttaa ottamaan huomioon alueen epätasa-arvoisuuden hankkeita suunniteltaessa. Turvallisuuden osalta Soirin mukaan alueella pärjää maalaisjärjellä, hyvällä vakuutuksella ja perehdytyksellä, ja korkeakoulukampukset ovat turvallisia alueita liikkua.
Latinalaisessa Amerikassa potentiaalisia aloja yhteistyölle muun muassa digitalisaatio, uusiutuva energia, kaivosala ja oppimis- ja koulutusteknologia
Myös Latinalaisessa Amerikassa kumppanuuksilta odotetaan tasa-arvoisuutta, ja hankkeissa on tärkeä osallistaa kaikkia. Pandemia on johtanut alueella digiloikkaan ja online- opetuksen kehitykseen. Ahvenjärvi kannustaa yhteistyöhön, sillä alueella on kokemuksien mukaan hyvin uskollisia, innostuneita ja innovatiivisia opiskelijoita ja opettajia.
Suomi on tullut Latinalaisessa Amerikassa tunnetuksi perusopetuksestaan, mutta haasteena yhteistyölle voi olla kaukainen sijainti ja rajallinen tieto Suomesta. Etelä-Euroopan mailla, kuten Espanjalla, Ranskalla ja Italialla, on alueen kanssa jo tiivis suhde, joten yhteistyötä voi yrittää rakentaa niiden kautta. Kokemukset ja opit yhteistyöstä Etelä-Euroopan kanssa auttavat myös yhteistyössä Latinalaisen Amerikan kanssa.
Ahvenjärven mukaan potentiaalisia aloja yhteistyölle yleisesti koko alueella ovat muun muassa digitalisaatio, biotalous, uusiutuva energia ja kaivosala. Argentiinan kanssa potentiaalisia aloja ovat myös merenkulun teknologia ja ruokateollisuus. Uruguayssa opettajankoulutusta ja opetussuunnitelmaa uudistetaan, joten se tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyölle Suomen kanssa. Kolumbiassa potentiaalisia aloja ovat oppimis- ja koulutusteknologia, kiertotalous ja cleantech, sekä terveys- ja hyvinvointialat. Myös luovilla aloilla, kuten design-, elokuva- ja videopelialat, on kiinnostusta yhteistyöhön. Meksikossa kiinnostavia aloja yhteistyölle ovat tehdasteollisuus, metalli- ja koneala ja tietoturva. Etäisyydestä huolimatta yhteneväisyyksiä alueen kanssa voi löytyä eteläisen kärjen osalta ilmasto-olosuhteissa ja maantieteessä.
Argentiina on alueella johtavia maita korkeakoulutuksessa. Suomella on jo kumppanuuksia yksityisten yliopistojen kanssa, mutta myös julkisia yliopistoja kannattaa harkita kumppaneiksi niiden korkean laadun ansiosta. Chilessä yksityisellä sektorilla on hyvin iso rooli koulutuksessa, ja vaikka apurahoja on kehitetty, mahdollisuudet korkeakoulutukseen ovat edelleen epätasa-arvoiset. Myös Kolumbiassa pääsy korkeakoulutukseen on epätasa-arvoista, vaikka taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat saavat opiskella ilmaiseksi. Yhteistyössä on hyvä huomioida myös päätöksenteon hierarkkisuus.
Espanjan ja Portugalin taito on eduksi yhteistyössä alueella. Ahvenjärven mukaan tiiviin yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi kannattaa alueella panostaa kumppaneihin tutustumiseen.