Tiedote

Uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ohjeistetaan entistä tarkemmin, millaista tukea lapsella on oikeus saada

Ajankohtaista Varhaiskasvatus
Opetushallitus on päivittänyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että ne vastaavat varhaiskasvatuslakiin tehtyjä lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukea koskevia muutoksia. Kolmitasoisen tuen mallin tarkoituksena on varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea.
Rakentelua esiopetuksessa

Uudistetun varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea inklusiivisten periaatteiden mukaisesti, ja sitä on annettava viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä.

– Tukea annetaan lapsen tarvitsemilla samanaikaisilla pedagogisilla, rakenteellisilla ja hoidollisilla tukitoimilla. Se voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisia yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja, kuten kuvien käyttöä kommunikoinnin tukena. Näitä ratkaisuja kuvataan perusteissa käytännönläheisesti, sanoo opetusneuvos Kati Costiander.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan inklusiivista, lapsilähtöistä, leikkiin, lapsen osallisuuteen ja toimijuuteen perustuvaa pedagogiikkaa sekä lasten kehityksestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Lapsen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. On tärkeää, että tuen järjestämisessä kuullaan lasta hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden.

–  Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Lapsella on myös oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pien- tai erityisryhmässä, kertoo opetusneuvos Heidi Sairanen.

Uusissa perusteissa avataan lapsen tuen järjestämistä ja toteuttamista ohjaavia periaatteita sekä varhaiskasvatuksen järjestäjän ja henkilöstön vastuita. Uuden lain ja perusteiden myötä lapsen tuen järjestämistä edellytetään kuntien ja kuntayhtymien lisäksi nyt myös yksityisiltä palveluntuottajilta.

Muutoksia palautteen pohjalta

Päivitystyön aikana on tarkasteltu myös vuosina 2019–2021 saatuja palautteita ja niissä esitettyjä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden muutostarpeita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista on uudistettu monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen.

– Nyt monilukutaito nousee paremmin esiin perusteista omana tärkeänä osaamisen alueena. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen muutettiin vastaamaan nykyaikaan soveltuvampaa käsitettä digitaalinen osaaminen, Costiander kertoo.

Kansallisia tavoitteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa

Varhaiskasvatuksen järjestäjät laativat oman, paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman Opetushallituksen määräämien perusteiden mukaisesti. Paikallisessa suunnitelmassa tarkennetaan kansallisten perusteiden tavoitteita paikalliset olosuhteet huomioiden. Päivitetyt paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa 1.8.2022.

– Olemme kannustaneet varhaiskasvatuksen järjestäjiä siihen, että he keräävät palautetta omista paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmistaan ja kehittävät niitä edelleen saadun palautteen pohjalta, Sairanen sanoo.

Opetushallitus tukee paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien tekemistä ja niiden toimeenpanoa järjestämällä koulutuksia, julkaisemalla tukimateriaalia ja tehostamalla varhaiskasvatuksen verkostojen toimintaa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet käännetään englanniksi sekä kaikille kolmelle saamen kielelle. Myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa eli lapsen vasun mallilomaketta ja ohjeistusta päivitetään kevään 2022 aikana.

Perusteiden uudistuksessa kuunneltu varhaiskasvatuksen toimijoiden toiveita

Perusteiden laadinnassa on hyödynnetty varhaiskasvatusta koskevan tutkimuksen, arvioinnin ja kehittämistyön tuloksia. Valmistelussa on kuultu tutkijoiden lisäksi laajasti eri asiantuntijoita, sidosryhmiä, varhaiskasvatuksen toimijoita ja henkilöstöä.

Lisäksi perusteiden luonnos oli avoimesti kommentoitavissa lausuntopalvelu.fi-sivustolla ja lausuntoja pyydettiin kunnilta, yliopistoilta ja useilta asiantuntijajärjestöiltä. Palautetta antoi 64 eri tahoa.

Lisätietoja

Opetusneuvos Kati Costiander, etunimi.sukunimi [at] oph.fi
Opetusneuvos Heidi Sairanen, etunimi.sukunimi [at] oph.fi
Opetusneuvos Charlotta Rehn (ruotsinkieliset tiedustelut), etunimi.sukunimi [at] oph.fi