Vihreä siirtymä näkyy ajoneuvoalalla

Suomi tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Etenemistä hiilettömään liikenteeseen ohjataan niin EU:n tasolta kuin kansallisin säädöksin, kannustimin ja ohjaustoimin.

Ajoneuvoalalla liikenteen päästövähennystavoitteet näkyvät ja tuntuvat. Kiristyvien ilmastotavoitteiden lisäksi energian hintakehitys ohjaa ajoneuvoalaa kohti vihreää siirtymää. Yhä useamman uuden ajoneuvon käyttövoimana on sähkö, mutta myös polttokennoja sekä vety- ja biopolttoaineita kehittään energialähteeksi.

Käyttövoiman murroksen lisäksi ajoneuvotekniikan ja digitalisaation kehittyminen muuttavat alaa. Uudet ajoneuvosukupolvet ovat edeltäjiään sähköisempiä ja älykkäämpiä. Kehitteillä on esimerkiksi automaattisia liikennejärjestelmiä, jotka edellyttävät ajoneuvoilta autonomiaa sekä verkottumisen (connectivity) mahdollistavia digitaalisia järjestelmiä. Ajoneuvoala muuttuu myös uusien liikkumismuotojen ja -välineiden ansiosta.

Edes ajoneuvojen esittely ja myynti eivät ole pysyneet entisellään. Yhä useammin ajoneuvojen ja niiden varaosien kauppapaikkana on sähköinen alusta kiinteiden myyntipisteiden sijaan.

Toimintaympäristön muutos edellyttää uudenlaista osaamista

-  Ajoneuvoala on muuttunut ja muuttuu edelleen nopeasti. Autoalan perustutkinnon muuttaminen ajoneuvoalan perustutkinnoksi sekä tutkinnon perusteiden uudistaminen oli aivan välttämätöntä, toteaa yli-insinööri Timo Repo Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Tutkinnon perusteissa on vahvistettu työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Perusteisiin lisättiin muun muassa sähköajoneuvoihin liittyvää turvallisuusosaamista, ajoneuvoissa käytettyjen osien, materiaalien ja nesteiden lajittelu- ja kierrättämisosaamista sekä diagnostiikkaa. Alan kehitystä kuvaa sekin, että tutkintoon jatkossa sisältyy osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi sähköisten polkupyörien kokoonpanossa ja huollossa.  

- Oli tärkeää, että tiiviillä aikataululla tehdyssä uudistuksessa olivat mukana niin alan työelämän kuin myös koulutuksen järjestäjien edustajia, kiittelee Repo.

Tutkinnon perusteita olivat uudistamassa yhdentoista koulutuksen järjestäjän edustajat sekä autoalan järjestöjen, automaahantuojien ja muiden autoalan toimijoiden edustajia yhteensä yhdeksästä yrityksestä. Perusteiden kirjoittamiseen osallistui 39 henkilöä. Kun heillä jokaisella oli omat verkostonsa, perustetyössä vaikuttaneiden henkilöiden määrä lasketaan sadoissa.

Tarvitaan myös käytössä olevan perinteisemmän ajoneuvotekniikan osaamista 

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on liikennekäytössä lähes 3 miljoonaa autoa. Niiden keski-ikä on yli 12 vuotta. Linja-autoja on käytössä yli 10 000 ja kuorma-autoja lähes 100 000. Näiden lisäksi on erilaisia työkoneita, moottoripyöriä, veneitä ja erikoisajoneuvoja sekä pienmoottorikäyttöisiä laitteita.

Ajoneuvoalan perustutkintoon sisältyy ajoneuvojen myynnin lisäksi varaosamyynnin ja vauriokorjauksen sekä huollon ja korjauksen palvelut.

- Tarvitaan vielä pitkään myös niitä osaajia, jotka huoltopuolella taitavat käytössä olevan perinteisemmän ajoneuvotekniikan, pohtii Timo Repo.

Repo arvelee, että 1.8.2022 uudistuvat tutkinnon perusteet lisäävät opettajakunnassa paineita lisä- ja täydennyskouluttautumiseen. Uudenlaista osaamista ei saada opetukseen pelkästään tutkinnon perusteita uudistamalla, vaan siihen tarvitaan osaamista oppilaitoksissa.

Opetushallitus tukee uusien perusteiden käyttöönottoa muun muassa järjestämällä opettajille perusteiden käyttöönottoa tukevia webinaareja. 

 Lisätietoa