Yli 800 Ukrainasta paennutta käy Suomessa koulua, opiskelee toisella asteella tai on varhaiskasvatuksessa

Opetushallitus teki maalis-huhtikuun vaihteessa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille kyselyn Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista. Vastausaikaa oli 29.3.–1.4. Opetushallitus tulee tekemään samanlaisen kyselyn uudelleen myöhemmin keväällä ja taas heti ensi lukuvuoden alussa.

Kyselyyn saatiin yhteensä 398 vastausta, joista 379 suomenkielisiä ja 19 ruotsinkielisiä. Vastaajista 59 % edusti kuntaa ja 41 % muuta varhaiskasvatuksen, opetuksen tai koulutuksen järjestäjää.

Vastaajista 78 kertoi, että heidän järjestämässään varhaiskasvatuksessa, opetuksessa tai koulutuksessa on jo Ukrainasta paenneita lapsia tai nuoria. Hakemuksia tai ilmoittautumisia koulutukseen tai varhaiskasvatukseen vastaanottanut 104 vastaajaa.

Vastaajien mukaan määrät ovat kasvussa ja tilanne elää kaiken aikaa.

Kyselyssä suuret kaupungit ja kunnat raportoivat tulijoiden suurista määristä. Näillä kaupungeilla ja kunnilla on vastausten mukaan usein pieniä kuntia paremmat valmiudet vastata haasteeseen aiemman pakolaiskriisin myötä syntyneiden käytäntöjen tai jo aiemmin palkatun henkilöstön, esimerkiksi maahanmuuttajapalveluiden tai maahanmuuttokoordinaattoreiden ansiosta.

Kyselyn perusteella suurimpia haasteita on pienillä paikkakunnilla, joista osassa varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarve on kasvanut merkittävästi. Ongelmia tuottavat myös pitkät välimatkat ja se, se ettei kunta tarjoa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Moni vastaajista näki suurena haasteena myös pätevän ja kielitaitoisen henkilökunnan rekrytoinnin.

Tilanne vaihtelee koulutusasteittain ja maan sisällä

Suurin paine kohdistuu tällä hetkellä perusopetukseen valmistavaan opetukseen, johon on ilmoittautunut 1010 oppilasta. Uusia perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä on perustettu tähän mennessä 94.

Varhaiskasvatuksessa tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea. Joihinkin kuntiin on saapunut kunnan resursseihin nähden paljon lapsia ja haasteita voi olla esimerkiksi hoitopaikkojen ja vuorohoidon riittävyydessä.

Toisen asteen koulutukseen on toistaiseksi hakeutunut selkeästi vähemmän opiskelijoita kuin muihin koulutusmuotoihin, muutamia yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Oulussa on aloittamassa 30 oppilasta lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on saanut 20 hakemusta ammatilliseen koulutukseen.