Yli viidennes kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista lähtee maasta pian valmistumisen jälkeen

Työvoimapulan ennakoidaan syventyvän Suomessa, kun työvoimaa eläköityy ja syntyvyys laskee. Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa niin, jotta yritykset löytävät riittävästi osaajia sekä Suomen elinvoima ja julkinen talous vahvistuvat.

Työikäisen väestön määrä on supistunut 2010-luvulla. Ilman ulkomailta saatua muuttovoittoa työikäinen väestö olisi vähentynyt huomattavasti voimakkaammin. Väestöennusteen mukaan vieraskielinen väestön ja maahanmuuton seurauksena kehitys jatkuu maltillisena myös tulevina vuosikymmeninä.

Opetushallituksen tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu, miten maahanmuutto ja vieraskielinen väestö Suomessa on kehittynyt ja miten tämä näkyy työmarkkinoilla. Lisäksi selvityksessä annetaan ehdotuksia, millaisia toimenpiteitä työnantajilta, palvelujärjestelmältä ja yhteiskunnalta edellytetään Suomessa jo asuvan työvoiman tai ulkomaisen työvoiman työllistämiseksi.

Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielinen henkilö saattaa siis olla Suomen kansalainen.

Viidesosa kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista lähtee maasta pian valmistumisen jälkeen

Työ, perhe ja opiskelu ovat yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen. Vuonna 2021 oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Selvityksen mukaan maahanmuuton haasteiksi on tunnistettu muun muassa työlupakäytännöt ja työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien saamisen monimutkaisuus ja hitaus.

Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuton eteen on tehty toimenpiteitä, ja työ jatkuu. Esimerkiksi kansalliset tavoitteet on määritelty vuonna 2021 julkaistussa Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartassa. Myös opiskelijoiden oleskelulupaa koskevaa lakia on uudistettu.

– Kunnat, ELY-keskukset, oppilaitokset, työnantajat ja muut kansalliset toimijat ovat tärkeässä roolissa osaavan työvoiman houkuttelemisessa Suomeen, sanoo selvityksen projektipäällikkö Laura Jauhola.

Kaikki eivät myöskään jää Suomeen. Selvityksen mukaan onkin tärkeä miettiä, kuinka maahan muuttaneet saadaan pidettyä kotouttamisen tuen keinoin maakunnassa ja maassa.

Yksi haaste on kansainvälisten opiskelijoiden vaikeus työllistyä opintojen jälkeen. Selvityksen mukaan ammattikorkea- tai yliopistokoulutuksen suorittaneista yli viidennes muutti Suomesta ulkomaille kolmen vuoden kulututtua valmistumisesta. Tohtorikoulutetuista osuus on vielä korkeampi.

Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella on suuri merkitys

Tyypillisesti ulkomaalaistaustaisten työllistymistä vaikeuttavat erityisesti kotimaisten kielten puutteellinen osaaminen, koulutuksen ja työkokemuksen soveltumattomuus suomalaisille työmarkkinoille sekä työllistymistä tukevien verkostojen puute.

– Suuri merkitys onkin myös sillä, miten Suomessa jo asuvien ja ulkomailta rekrytoitavien osaajien koulutus tunnistetaan ja tunnustetaan sekä se, minkälaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia on tarjolla, Jauhola kertoo.

Alueellisia esimerkkejä pätevöittävistä koulutuspoluista on jo runsaasti. Erillisiä maahanmuuttajien osaamiskeskuksia on perustettu useisiin kaupunkeihin. Nämä tarjoavat osaamisen kartoituspalveluita, ohjausta ja mahdollisuuksia erilaisiin työllistymistä edistäviin tukitoimiin, kuten työllistymiseen tähtääviin räätälöityihin opintopolkuihin.

– Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisille osaajille on lisätty myös poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman avulla, jonka toimeenpanossa Opetushallitus on tiiviisti mukana, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä.

Toimilla pyritään vahvistamaan Suomen maakuvaa sekä Suomen veto- ja pitovoimatekijöitä siten, että kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden, opetushenkilöstön sekä erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien määrä Suomessa kasvaa.

Lisätietoja:

• Toimitusjohtaja Jeremias Kortelainen, Owal Group, p. 040 758 5893, jeremias [at] owalgroup.com 
• Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, p. 029 533 1159, etunimi.sukunimi [at] oph.fi