Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteita kehitetään asiakaslähtöisesti
Ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien, koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja eri sidosryhmien kanssa.
Opetushallituksessa pohditaan parhaillaan tutkinnon perusteiden kehittämiseen liittyviä prosesseja: miten niitä voidaan kehittää edelleen niin, että asiakkaiden ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät ja paranevat entisestään. Tavoitteena on varmistaa, että koulutuksen järjestäjillä, työelämän edustajilla, opettajilla ja opiskelijoilla on monipuolisesti mahdollisuuksia antaa palautetta tutkintovaatimusten sisällöistä sekä osallistua tutkinnon perusteiden kehittämistyöhön sen eri vaiheissa. Kun toimintatavat ovat sujuvia, syntyy entistä laadukkaampia ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteita.
Osana tätä työtä Opetushallitus osallistui joulukuussa 2022 ensimmäistä kertaa kansainväliseen EQAVET-verkoston tekemään vertaisarviointiin. Verkoston ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset asiantuntijat arvoivat, miten Opetushallitus nykyisellään kerää ja hyödyntää asiakaspalautetta tutkinnon perusteiden kehittämisessä. Kävimme läpi arviointipalautteen kevään 2023 aikana ja olemme käynnistäneet sen pohjalta kehittämistoimia.
Vahvuutena prosessien läpinäkyvyys ja osallistavuus
Ulkomaiset arvioijat katsoivat Suomen vahvuudeksi vakaaseen luottamukseen perustuvan toimintakulttuurin. Ammatillista koulutusta kehitetään Opetushallituksen, muiden viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä niin, että tietoa jaetaan läpinäkyvästi ja eri tahoja osallistetaan työhön sen eri vaiheissa. Samat toimintaperiaatteet koskevat myös työelämän edustajien kanssa tehtävää yhteistyötä.
– Suomessa eri toimijoiden tahto osallistua koulutuksen kehittämiseen on suuri. On hienoa, että tämä välittyy myös kansainvälisille kollegoillemme, sanoo kasvatus, koulutus ja osaaminen -päätoiminnon johtaja Jarkko Niiranen.
Alakohtaisesta osaamisesta seuraa hyötyjä ja riskejä
Työelämän tuntemus on edellytys sille, että tutkinnon perusteet vastaavat työelämän todellisia tarpeita ja antavat hyvän pohjan osaamisen hankkimiselle sekä sen arvioinnille. Vertaisarvioijat katsoivatkin Opetushallituksen keskeiseksi vahvuudeksi ammattialakohtaisen toimintatavan ja sitä kautta kertyvän osaamisen. Tutkintovaatimuksien suunnittelu nojaa omien asiantuntijoidemme sekä työelämätoimikuntien alakohtaiseen asiantuntijuuteen.
Vertaisarvioinnin aikana haastatellut opiskelijat ja työelämän edustajat vahvistivat, että alakohtaisesti tunnistetut osaamistarpeet ja nykyiset tutkintojen sisällöt ovat pääosin hyvin linjassa työelämän tarpeiden kanssa.
Alakohtaisesti painottuvaan asiantuntijuuteen liittyy myös tunnistettuja riskejä, kuten osaamisen ja toiminnan henkilöityminen.
Tietoa hyödynnettävä systemaattisemmin ja viestintää parannettava
Opetushallituksella on jo nykyisellään käytettävissään paljon tietoa. Arvioijien havaintojen perusteella tutkinnon perusteiden kehittämiseen liittyvää tiedonkeruuta sekä käytettävissä olevan tiedon analysointia ja käyttöä tulisi kehittää vielä systemaattisemmaksi.
Opetushallitusta kannustettiin myös viestimään jatkossa nykyistä paremmin tutkinnon perusteiden kehittämisen eri vaiheisiin liittyvistä päätöksistä ja niiden perusteluista. Opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen tulisi niin ikään lisätä.
Mikä paranee arvioinnin johdosta
– Olemme saaneet vertaisarvioinnista paljon arvokasta tietoa, jonka perusteella lähdemme kehittämään toimintaamme. Parannamme tiedon systemaattista käsittelyä osana tutkinnon perusteiden kehittämistä ja otamme opiskelijapaneelin käyttöön isommissa perusteuudistuksissa, Niiranen summaa.
Panostamme myös entistä enemmän viestintään tutkinnon perusteiden kehittämisprosessin eri vaiheissa: kun teemme päätöksiä kehittämistyön käynnistämisestä, kun perusteita laaditaan ja kun niitä otetaan käyttöön.
Aiomme muokata tutkinnon perusteiden kieltä ymmärrettävämmäksi, mikä parantaa perusteiden käyttöä opintojen suunnittelussa, oppimisessa, ohjauksessa ja arvioinnissa. Lisäksi olemme parhaillaan ottamassa käyttöön työkalua, jonka avulla kerätään aiempaa systemaattisemmin tietoa tutkinnon perusteiden toimivuudesta ja ajantasaisuudesta.
Tutkinnon perusteiden laatu on ratkaisevassa roolissa, jotta työelämässä on ammattitaitoisia ja ajantasaisella osaamisella varustettuja työntekijöitä. Vastaavasti jokaiselle ammatillisessa koulutuksessa opiskelevalle on tärkeää, että koulutus tarjoaa eväät ammatilliseen kasvuun, työllistymiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
– Vertaisarviointi vahvisti näkemystä, että ammatillisen koulutuksen kehittämistä on tärkeää tehdä laajassa yhteistyössä ja yhteisin tavoittein. Osallistaminen on keskeinen vahvuutemme, jota haluamme ylläpitää ja vahvistaa myös jatkossa. Samalla tulee huomioida, että muutosten toimeenpanoon ja laadun varmistamiseen tarvitaan aikaa.
EQAVET-verkosto
- EQAVET-verkosto on ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen verkosto, jonka yhteyspisteenä Suomessa toimii Opetushallitus.
- Verkosto koostuu EU:n jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja Euroopan talousalueen maiden työmarkkinaosapuolten, tieteellisten neuvonantajien ja Euroopan komission edustajista. Kustakin jäsenmaasta verkostoon kuuluu myös ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kansallinen koordinaatiopiste sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaava ministeriö tai ministeriöt.
- Kansallista vertaisarviointi toteutetaan 21 verkostoon kuuluvassa maassa vuosina 2022–2023. Vertaisarvioinnissa ulkoiset arvioijat arvioivat organisaation toiminnan laadunhallintaa, sen vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
- Opetushallituksen vertaisarviointi tehtiin 7.– 8.12.2022. Arvioinnin kohteena oli Opetushallituksen tutkinnon perusteiden kehittämisprosessin laadunvarmistus asiakaspalautteen perusteella: miten palautetietoa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään tutkinnon perusteiden kehittämisessä.
- Arviointi perustui itsearviointiraporttiin ja arvioijille toimitettuun muuhun materiaaliin. Lisäksi arvioijat haastattelivat 22 henkilöä mukaan lukien Opetushallituksen asiantuntijoita, koulutuksen järjestäjiä, opiskelijoita sekä työelämän ja työelämätoimikuntien edustajia.
- Opetushallitus sai palauteraportin alkuvuonna 2023, jonka jälkeen on päätetty käynnistettävistä kehittämistoimista.
Lisätietoja
opetusneuvos Riikka Vacker, riikka.vacker [at] oph.fi, p. 029 533 1215