Uutinen

Erasmus Mundus -maisteriohjelmien haasteet ja onnistumiset puheenaiheina koordinaattorien tapaamisessa

Ohjelmat Korkeakoulutus Globaali yhteistyö Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen
Suomalaiset Erasmus Mundus-ohjelmien edustajat kokoontuivat Opetushallitukseen maanantaina 20.2.2023. Tapaamisessa keskusteltiin Erasmus Mundus-ohjelmien toteutuksesta Suomessa, verkostoiduttiin ja jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä kollegojen kesken.
Erasmus Mundus -koordinaattorit
Erasmus Mundus -ohjelmien edustajat tapaamisessa Opetushallituksessa.

Erasmus Mundus -maisteriohjelmilla on ollut merkittävä rooli yhteisten maisteriohjelmien kehittämisessä niin eurooppalaisella kuin kansallisellakin tasolla jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Ohjelmien toimijat kohtaavat kiehtovia mutta myös haastavia kysymyksiä ohjelmia toteuttaessaan. Kollegojen vertaistuki ja verkostot ovatkin olennaisia näitä kysymyksiä ratkottaessa.

Pandemiasta johtuen vastaavaa tapahtumaa ei ole päästy järjestämään pitkään aikaan, ja tarve keskustelulle näkyikin osallistujien kiinnostuksessa: edustettuina olivat 22 ohjelmaa tällä hetkellä Suomessa aktiivisista 24 ohjelmasta. Osallistujat edustivat sekä toiminnon alusta lähtien mukana olleita ohjelmia, kuten Itä-Suomen yliopiston Master of Science in European Forestry -ohjelmaa kuin myös vasta rahoituksen saanutta Erasmus Mundus Design Measures -hanketta, jossa valmistellaan uutta Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa. Tällaista hanketta edusti Haaga-Helian COMAI-hanke.

Kokouksessa Tea Vellamo Tampereen yliopistolta pohti Euroopan unionin vaikutuksia korkeakoulupolitiikkaan ja lainsäädäntöön kansallisesti Erasmus Mundus -toiminnon kautta. Ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin moninaisia yhteisohjelmien toteutukseen liittyviä teemoja, kuten apurahoja ja lukuvuosimaksuja, liikkuvuuspolkuja ja opetussuunnitelmien rakenteita.

Suomalaiskorkeakoulut aktiivisesti mukana Erasmus Mundus -yhteisohjelmissa

Suomen osallistumista Erasmus Mundus -toimintoon käsiteltiin kokouksessa tilastojen valossa. Suomalaiskorkeakoulut ovat eurooppalaisessa vertailussa osallistuneet toimintoon aktiivisesti ja uudella ohjelmakaudella voidaan havaita samansuuntaista kehitystä. Viime aikoina myös ammattikorkeakoulujen kiinnostus toimintoa kohtaan on lisääntynyt, mikä johtuu osin lainsäädännöllisistä uudistuksista.

Kiinnostus Erasmus Mundus -toimintoa kohtaan näyttää siis jatkuvan korkeana Suomessa ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Keskusteluissa korkeakoulut kertoivat, että juuri päättyneellä hakukierroksella Suomesta jätettiin useampia hakemuksia. Jatkossa vastaavia koordinaattoritapaamisia tullaan varmasti järjestämään tukemaan toiminnon kansallista toteutusta ja rakentamaan olennaisia verkostoja toimijoiden välille.