Eurydice-raportti: Kaikkialla Euroopassa perusopetuksen alaluokilla opetellaan eniten äidinkieltä ja matematiikkaa
Oppivelvollisuuden aikana pakollisia oppiaineita kaikissa Euroopan maissa ovat muun muassa äidinkieli, matematiikka ja luonnontieteet. Tiedot käyvät ilmi Euroopan komission koulutustietoverkosto Eurydicen raportista, jossa tarkastellaan oppivelvollisuuteen kuuluvan yleissivistävän koulutuksen aikana annettujen oppituntien määriä lukuvuonna 2022–2023. Lisäksi raportti tarkastelee tiettyjen oppiaineiden tuntimäärien osuuksia kaikista pakollisista oppitunneista. Mukana on 39 eurooppalaista koulutusjärjestelmää.
Luku- ja kirjoitustaito sekä matemaattiset taidot ovat tärkeitä perustaitoja, joiden opetteluun on varattu runsaasti oppitunteja erityisesti koulupolun alkupäässä kaikkialla Euroopassa. Näiden oppiaineiden suhteellinen osuus vähenee ja luonnontieteiden sekä vieraiden kielten oppituntien osuus kasvaa, kun perusopetuksen alaluokilta siirrytään yläluokille.
Äidinkielen ja matematiikan osuus Suomen alakoululaisten pakollisista oppitunneista on hieman Euroopan keskiarvoa pienempi
Maiden välillä on suurta vaihtelua pakollisten oppituntien kokonaismäärässä, eli siinä, kuinka monta oppituntia perusopetuksen aikana kaikissa oppiaineissa yhteensä on oppilaille tarjolla, sekä siinä, kuinka monta oppituntia tietylle aineelle on suunnattu. Myös perusopetuksen pituus vaihtelee. Maasta riippuen perusopetus kestää 7–10 vuotta, ja alaluokilla opiskellaan tästä 4–7 vuotta. Suomessa pakollisten oppituntien kokonaismäärä 9-vuotisen perusopetuksen aikana on monia muita maita alhaisempi.
Maiden välisissä vertailuissa konkreettisten tuntimäärien sijaan verrataan usein oppiaineiden suhteellisia osuuksia, kuten tehtiin myös Eurydicen oppituntiraportissa. Tietyn oppiaineen tai oppiainekokonaisuuden osuus lasketaan suhteuttamalla sen tuntimäärä kaikkien pakollisten tuntien kokonaismäärään.
Eniten opetusaikaa opinpolun alkupäässä on varattu äidinkielen opetteluun kaikkialla Euroopassa. Suomessa perusopetuksen alaluokilla äidinkielen oppituntien osuus kaikista pakollisista oppitunneista on hieman eurooppalaista keskiarvoa alhaisempi. Meillä osuus on 23 %, kun keskimääräinen osuus eurooppalaisilla alaluokilla on 25 %.
Toiseksi eniten on matematiikan tunteja. Myös matematiikan opiskeluun suunnattujen tuntien osuus Suomessa on hieman eurooppalaista keskiarvoa pienempi. Meillä matematiikkaan on osoitettu 15 % kaikista pakollisista oppitunneista, kun keskiarvo Euroopan kouluissa on 17 %.
– Vaikka Suomessa alaluokkien äidinkielen ja matematiikan tuntien osuus kaikista pakollisista oppitunneista on hieman pienempi kuin muualla Euroopassa keskimäärin, meillä opetussuunnitelma sisältää itse oppiaineiden lisäksi laaja-alaisen osaamisen taitoja, kuten monilukutaitoa, kaikki oppiaineet läpäisevinä, sanoo opetusneuvos Lucina Hänninen.
– Perustaitojen oppimista halutaan kuitenkin nyt Suomessa vahvistaa. Lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen opettelun syventämiseen on hallitusohjelmassa varattu lisärahoitusta 2–3 vuosiviikkotunnin eli 76–114 oppitunnin verran erityisesti perusopetuksen alaluokille, lisää Hänninen.
17 eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä oppivelvollisuus ulottuu toiselle asteelle
Oppivelvollisuutta laajennettiin Suomessa elokuussa 2021 niin, että nuoret ovat oppivelvollisia 18 ikävuoteen asti tai kunnes he suorittavat toisen asteen tutkinnon. Raportista käy ilmi, että myös 16 muussa eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä oppivelvollisuus ulottuu toiselle asteelle.
Oppivelvollisuuden pituus toisella asteella on maasta riippuen 1–4 vuotta. Joissain järjestelmissä oppivelvollisia ovat vain tietyn opintolinjan mukaan opiskelevat, ja joissain maissa nuorten on osallistuttava koulutukseen tai työskenneltävä ainakin osa-aikaisesti tiettyyn ikään asti.
Edellinen vastaava oppituntien määriä selvitellyt raportti julkaistiin kaksi vuotta sitten, ja se koski oppitunteja lukuvuonna 2020–2021. Tämän jälkeen oppivelvollisuuteen liittyviä muutoksia on tapahtunut Suomen tavoin Romaniassa, jossa oppivelvollisuus piteni kahdella vuodella.
Oppituntien määrät vaihtelevat vuosittain
Edellisen raportin ilmestymisen jälkeen oppitunteja on joissain järjestelmissä lisätty, joissain vähennetty. Isoja muutoksia on ollut harvassa maassa, pienempiä useammassa. Opetusohjelmaan on esimerkiksi saatettu ottaa täysin uusia oppiaineita tai opintokokonaisuuksia. Näin on muun muassa Ranskassa, jossa 6.–9. vuosiluokkien oppilaille tuli lukuvuonna 2022–2023 oppitunteja uudesta aihekokonaisuudesta kiusaamisen ehkäiseminen ja elämäntaitojen kehittäminen (bullying prevention and life skills development).
Oppituntien ja koulupäivien määrässä on jonkin verran vuosittaista vaihtelua myös sen vuoksi, sattuvatko lukuvuoden aikaiset juhlapyhät ja muut kansalliset vapaapäivät arkipäiviksi. Suomessa koulupäiviä on lukuvuodessa 187–190 sen mukaan, ajoittuvatko itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vappu arkipäiviksi.
– Vaikka on selvää, että oppituntien määrällä on vaikutusta oppimiseen, niin oppimisen kannalta erittäin merkittävä tekijä on myös laadukas opetus, eli se, mitä oppituntien aikana tapahtuu, lisää erityisasiantuntija Hanna Laakso.
Lisätietoa Eurydice-verkostosta ja raportista "Recommended annual instruction time in full-time compulsory education in Europe 2022/2023"
- Eurydice-verkosto tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa verkoston toiminnasta Suomen osalta.
- Verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki.
- Nyt julkaistun raportin tiedot on kerätty lukuvuodelta 2022–2023. Mukana on yleissivistävän perusopetuksen ja oppivelvollisuuteen kuuluvan toisen asteen pakolliset oppitunnit. Maiden välisen vertailtavuuden vuoksi oppitunnit on muutettu 60 minuutin mittaisiksi.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Hanna Laakso
hanna.laakso [at] oph.fi
p. +358 29 533 1117