Forest Boost -hanke ja kestävän metsätalouden haaste ammatilliselle koulutukselle

Metsät ovat olennainen osa ekosysteemiämme, tarjoten monimuotoisuutta, raaka-aineita ja elämän perustan. Kuitenkin ilmastonmuutos ja ympäristöhaasteet ovat herättäneet tarpeen tarkastella uudelleen metsänhoitoa ja edistää sen kestävää käyttöä. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, koulutuksella on keskeinen rooli kestävän metsänhoidon edistämisessä. Tämä artikkeli esittelee savonlinnalaisen Ammattiopisto Samiedun Erasmus+ Forest Boost -hankkeen, joka on pyrkinyt kehittämään metsäalan koulutusta ja edistämään kestävää kehitystä tehokkaiden menetelmien ja kansainvälisten kumppanuuksien avulla. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää kansainvälistä kumppaniverkostoa metsäalalla, tutkia metsäalan opetusta viidessä eri Euroopan maassa sekä edistää mahdollisuuksia opiskelija- ja henkilöstövaihtoon. Projektin aikana pureuduttiin monipuolisesti eurooppalaisiin metsäalaan liittyviin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen, kestävään metsänhoitoon, innovaatioihin ja yhteistyöhön työelämän kanssa.

Eero Knaapi, metsäalan opettaja, ja Anne-Mari Behm, kansainvälisyysasiantuntija, jakavat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään tästä hankkeesta.

Forest Boost -hankkeen juuret juontavat tarpeeseen luoda kansainvälisiä yhteyksiä metsäalalla. Koulutuksen rooli tulevaisuuden metsäalan kestävässä kehityksessä on kiistaton. Anne-Mari Behm selittää: "Tarve nousi siitä, että tutkittiin aloja, joilla ei oppilaitoksessamme ollut kansainvälisiä vaihtoja. Metsäala oli yksi niistä, ja koska kansainväliselle vaihdolla ja yhteistyöllä ei ollut historiaa, kaikki oli rakennettava alusta. Kiinnostusta kansainvälisyyteen alalla oli, mutta ei konkretiaa." Hankkeelle oli tarvetta niin Ammattiopisto Samiedussa kuin Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedussakin, joka oli hankkeen suomalainen kumppani. Heidän ensiaskeleensa oli kartoittaa metsäalan yhteistyökouluja eri maista, joista mukaan hankkeeseen tulivat Puola, Viro, Saksa ja Belgia.

Kansainvälinen yhteistyö ei ollut ainoastaan tulevaisuuden mahdollisuus, vaan myös välttämättömyys, kuten metsäalan opettaja Eero Knaapi korostaa: "Kansainvälisyys metsäalalla on itsestäänselvyys, se rikastaa opetusta ja oppilaitoksessa tarvitaan verkostoja kansainvälisyyskasvatukseen." Knaapi korostaa myös kansainvälisen liikkuvuuden merkitystä ja kuvailee kolmea hankematkaa hankkeen huipentumana: "Kolme työreissua oli raskaita, mutta vuoden antoisimmat viikot. Oli hienoa nähdä nuorten kasvua ja kielitaidon kehittyminen. Hankematkoilla nähdään oikeasti maailmaa, ja se lisää motivaatiota opiskeluun ja työelämään."

Rajat ylittävää oppimista ja yhteistyötä

Hankkeessa kannustettiin kansainväliseen yhteistyöhön ja erilaisista taustoista tulevat kumppanit toivat ainutlaatuisen näkökulman metsäalan haasteisiin ja ratkaisuihin. Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus eri maiden välillä avasi mahdollisuuden oppia erilaisista käytännöistä ja samalla vahvisti eurooppalaista yhteistyötä. Hankkeen toiminnot painottuivat työpajoihin, seminaareihin ja vierailuihin kumppanimaissa.

Hanke alkoi koronapandemian aikana. Matkustusrajoituksien takia hankkeen aloituskokous, jonka Samiedu isännöi, pidettiin verkossa, samoin ensimmäinen liikkuvuusjakso, jonka isännöi saksalainen oppilaitos. Verkossa toteutettavat tilaisuudet olivat silloin vielä uutta ja ihmeellistä. Tilaisuuksien toteutuksissa käytettiin luovuutta, ja esitysten tukena esitettiin paljon itse kuvattuja videoita, kuten opastettu virtuaalivierailu Savonlinnaan ja iltaohjelmana toteutettu saksalaisten paikallisoluiden tasting. Myöhemmin hankkeen vierailut saatiin toteutettua suunnitellusti.

Samiedua vierailuilla edustivat metsäalan opettajat ja opiskelijat. Vierailut kumppanimaissa suuntautuivat metsäalan oppilaitoksiin, sahoille, taimitarhoille, alan järjestöihin ja yrityksiin. Vierailut ja työpajat olivat suomalaisille osallistujille monin tavoin silmiä avaavia. Osallistujat pääsivät näkemään, miten asioita voidaan tehdä toisella tavalla kuin Suomessa ja vertailutietoa kertyi esimerkiksi lajituntemuksen osalta. Hankkeen kantava teema, ilmastonmuutos, avautui suomalaisille osallistujille aivan uudella tavalla, kun pääsi tutustumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Keski-Euroopan metsissä ja miten siihen on eri maissa reagoitu. Paitsi äärisäät, myös erilaisten tuholaisten lisääntyminen tuhoaa metsiä ilmastonmuutoksen myötä. Eero Knaapin mukaan vierailujen myötä kuva ilmastonmuutoksen merkityksestä metsäalalle muuttui. ”Suomessa ei vielä aivan ymmärretä asian laajuutta. Kuusiviljelmät ovat pääasiassa tuhoutuneet Saksassa. Koko ala on riskiala”, Knaapi kertoo.

Anne-Mari Behmin mukaan hankkeen tuloksena syntyi metsäalalle kansainvälinen oppilaitosten ja opettajien verkosto, uusia ystävyyksiä ja kontakteja, tietoa eri koulutusjärjestelmistä, ymmärrystä oppilaitosten ja opettamisen erilaisuudesta eri maissa, hallintokulttuureista ja erilaisista pedagogisista ratkaisuista, sekä ennen kaikkea ymmärrystä ilmastonmuutoksen merkityksestä metsäalalle. ”Nyt on helppo lähettää opiskelijoita kumppanioppilaitoksiin, kun tunnemme henkilöstön, matkustamisen ja majoituksen yksityiskohdat. Verkosto ja kontaktit on nyt luotu. Tiedämme myös paikalliset alan sesongit ja tiedetään millaisiin työtehtäviin opiskelijat voivat päästä”, Behm ja Knaapi toteavat. ”Forest Boost -hankkeessa luodun verkoston kanssa olisi hienoa tehdä hankkeita myös jatkossa. Ajatuksissa onkin luontoalan ja kestävän kehityksen yhdistävä hanke. Opiskelija- ja henkilöstövaihdot on saatu hyvään vauhtiin partneriverkostossa, jossa nykyisellään toteutuu ryhmämuotoisia ja opettajavetoisia jaksoja”, Anne-Mari Behm summaa. 

TEKSTI: Sari Huttunen

KUVA: Anne-Mari Behm