Innovatiivinen VRinVET-hanke rikastuttaa ammatillista koulutusta virtuaalitodellisuuden avulla

VRinVET-hankkeen ytimessä on virtuaalitodellisuus, jonka potentiaalin testaamiseen Keuda on tarttunut kunnianhimoisesti. Keuda on hyödyntänyt VR-teknologiaa ammatillisten taitojen oppimisessa ja harjoittelussa tarjoten opiskelijoille mahdollisuuden simuloida todellisia työtilanteita ja ympäristöjä, jotka olisivat muuten vaikeasti saavutettavissa perinteisten opetusmenetelmien avulla. Keudassa VR:n käyttöä opetuksessa hyödynnetäänkin virtuaaliympäristössä tapahtuvan ryhmätyöskentelyn lisäksi myös muunlaisissa, mm. yksilöllisen oppimisen mahdollistavissa VR-sovelluksissa ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Näissä sovelluksissa ja ympäristöissä on mahdollista opiskella virtuaalisesti mm. kieliä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, trukilla ajoa, tai vaikka perehtyä kuorma-auton liikkeellelähtötarkastukseen tai lääkehoitoon.

Yksi VRinVET -hankkeen keskeisistä tavoitteista oli lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutuneisuutta oppimiseen. Virtuaalitodellisuus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua todellisiin ja käytännöllisiin vuorovaikutustilanteisiin, jotka ovat vaikkapa TEAMS-palaveria paljon henkilökohtaisemman tuntuisia. Virtuaaliympäristö mahdollistaa myös virheiden tekemisen ja niistä oppimisen turvallisessa ympäristössä, mikä on olennainen osa käytännön taitojen kehittymistä.

Hankkeen aikana Keuda teki tiivistä yhteistyötä muiden eurooppalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa, mikä avasi mahdollisuuksia parhaiden käytäntöjen ja oppimateriaalien jakamiseen, sekä laajensi opiskelijoiden näkökulmaa kansainväliseksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tapaamiset virtuaalitodellisuudessa rikastuttivat heidän oppimiskokemuksiaan entisestään. VRinVET-hanke on Keudassa herättänyt kiinnostusta ja saanut positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta, ja virtuaalitodellisuuden käyttöä on hankkeen loputtua harjoiteltu myös Keudan sisäisessä työpajassa. Tulossa on myös kansainvälinen kurssi samaan aiheeseen.

Virtuaaliympäristöjen käyttöönotto vaatii innostusta

Hankkeen koordinaattori Katriina Lammi Keudasta kertoo, että hankkeessa pilotoitiin VR:n käyttöä kolmella eri alalla, joita olivat sähköala, matematiikka ja englannin kieli. Tavoitteena oli luoda omia virtuaaliluokkahuoneita kullekin alalle ja kehittää pedagogisia malleja, joilla opetusta voitaisiin tarjota virtuaaliympäristössä.

Hankkeen alkuvaiheessa oli haasteita, sillä VR-teknologian käyttöönotto neljässä kumppanimaassa vaati odotettua enemmän teknistä tukea. Yksi huomattava oppi oli, että VR-sovelluksia ei voitu käyttää kokonaisille opetusryhmille, sillä VR-ympäristössä VR-laseilla toimiminen vaatii käyttäjän ympärille liikkumatilaa ja riittävät verkkoyhteydet. Usean henkilön samanaikainen keskustelu aiheutti myös meluhaittoja. Tämä toi esiin tarpeen harkita tarkkaan, missä opetustilanteissa virtuaalitodellisuuden käyttö on hyödyllistä. Keudassa on kuitenkin tunnistettu VR-teknologian potentiaali erityisesti kommunikointitaitojen kehittämisessä, varsinkin englannin kielen harjoittelussa. Opiskelijat kokevat, että virtuaaliympäristössä he voivat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa aidommin, mikä on arvokasta kielten opiskelussa.

Hankkeen tuloksena Keuda suunnittelee jatkavansa yhteistyötä hollantilaisten hankekumppaniensa kanssa ja järjestävänsä säännöllisiä opetustuokioita heidän kanssaan virtuaaliympäristössä. Keudassa on myös laajennettu VR-työpajojen tarjontaa oppilaitoksen sisällä, ja kokeillaan englanninkielistä kurssimuotoista VR-työpajaa. Hankkeen tulokset tähtäävät erityisesti vasta-alkajien mukaan saamiseen ja yhteisön luomiseen.

Keudassa on määritelty tietyt perusedellytykset digitaalisten työkalujen osaamiselle, jotka jokaisen opettajan pitäisi hallita. Opettajan omassa harkinnassa kuitenkin on, ottaako käyttöön virtuaaliteknologiaa omassa opetuksessaan. Lammin mukaan virtuaaliympäristöjen käyttöönotto vaatii opettajalta kiinnostusta ja dynaamisuutta. Lisäksi Lammi korosti, että teknologian hallitseminen on välttämätöntä, jotta opetus sujuu kitkattomasti. Pedagogiikkaan liittyviä hyviä käytäntöjä on kuitenkin koottu hankkeen verkkosivuille opettajien avuksi. Tekninen tuki on myös erittäin tärkeää, jotta opettajat voivat keskittyä opettamiseen eikä teknisten ongelmien ratkaisemiseen.

Vaikka VRinVET -hanke keskittyi pilottialoihin sähköalaan, matematiikkaan ja englannin kieleen, Lammi uskoo, että virtuaaliympäristöjä voitaisiin hyödyntää myös muilla aloilla. Esimerkiksi Keudan hius- ja kauneusalalla on jo testattu VR:ää kansainvälisen jakson valmennuksessa, ja sosiaali- ja terveysalalla on ilmaistu kiinnostusta VRinVET -hankkeessa tehtyä VROOM-alustaa kohtaan muun VR- ja AR-käytön rinnalla. Hankkeen kumppanimaissa Hollannissa, Italiassa, Espanjassa ja Tanskassa on ollut erilaisia kokemuksia VR-teknologian käytöstä. Hollannissa virtuaaliympäristöt on otettu käyttöön, mutta lisenssien hankkiminen on ollut haastavaa. Hollannissa on myös organisaatiotason digieksperttejä, jotka auttavat opettajia teknisten haasteiden kanssa. Italiassa virtuaaliympäristön käyttöä testattiin hankkeen jo loputtua kv-jakson valmennuksessa hius- ja kauneusalalla, mutta muilla aloilla pilotointi ei näytä jatkuvan. Tanskassa opettajat osallistuivat aktiivisesti ja mm. jakoivat arvokkaita parhaita käytäntöjä muulle ryhmälle.  Organisaatiomuutokset kuitenkin lopettivat loppua kohden hankkeen etenemisen. Espanjassa hanke ei oikein lähtenyt lentoon missään vaiheessa, mm. henkilövaihdoksista ja kielitaito-ongelmista johtuen.

Lopuksi kysyimme Katriina Lammin näkemyksistä Erasmus+ -hankkeiden hakemisesta ja mahdollisuuksista. Lammi korosti, että Erasmus+ -hankkeisiin hakeminen vaatii huolellista valmistelua ja sitoutumista organisaation tasolla. Kansainväliset yhteistyökumppanit voivat tuoda arvokasta lisäarvoa, mutta hankkeen on oltava myös linjassa organisaation strategian kanssa. Keudan strategiassa uudet teknologiat ovat merkittävässä roolissa ja siksi VRinVET-hanke toi lisäarvoa ja uutta oppia oppilaitoksen toimintaan. VRinVET-hankkeen vaikutukset ulottuvat kauas sen toteutusajasta, ja se on avannut uusia näkökulmia siihen, miten virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa myös tulevaisuudessa.

Konkreettisena tuloksena syntyi VROOM-alusta, jonne kaikki ovat tervetulleita opettelemaan VR:n käytön alkeita kahden videotutoriaalin avustuksella. Tällä hetkellä VROOMiin pääsee käyttämällä Firefox -selainta. Kannattaa myös lukea tarkkaan suositukset, jotka hankkeessa laadittiin, jotta ymmärtää teknisen puolen ja tuen merkityksen VR:n käyttöönotossa ja toteutuksessa.

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löytyy osoitteesta: www.vrinvet.eu

TEKSTI: Sari Huttunen