Jokainen poliisi hyötyy kansainvälisestä osaamisesta

Kansainvälinen osaaminen on tärkeää kaikessa poliisin työssä Suomessa. Näin sanoo Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) koulutussuunnittelija Maija Ohvo.

– Mikään ala nykyään ei pysyttele yhden maan rajojen sisällä. Myös poliisin ammatti on asiantuntijatehtävä, joka vaatii alan kansainvälisten ulottuvuuksien ymmärtämistä.

Ohvo ottaa esimerkin: Tavallinenkin kenttäpoliisin tehtävä jossain päin Suomea voi yhtäkkiä muuttua kansainväliseksi, jos siihen liittyy kansainvälistä rikollisuutta, kansainvälisiä tietojärjestelmiä tai vaikkapa asiakas puhuu muuta kieltä kuin suomea. Suomen poliiseilla on myös varsinaisia kansainvälisiä tehtäviä muun muassa Europolin ja Interpolin kanssa, joissa toimitaan yli rajojen.

Ohvon mukaan yksi parhaimpia tapoja kehittää kansainvälistä osaamista on lähteä opiskelijavaihtoon jo poliisiopintojen aikana. 

Vaihdossa oppii ja pääsee kehittämään itseään

Poliisiammattikorkeakoulussa on ollut mahdollisuus lähteä ulkomaille vaihtoon muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä Polamkissa on poliisiopiskelijoille sekä Erasmus+ - että Nordplus-vaihtomahdollisuuksia. 

Yhden lukukauden mittaisia pitkiä ja useimmiten viikon mittaisia lyhyitä vaihtoja on tarjolla useammassa Erasmus+ -partneri­korkeakoulussa, joiden joukossa on niin varsinaisia poliisioppilaitoksia kuin monialaisia yliopistoja. 

– Vaihdossa voi opiskella esimerkiksi niin sanottuja poliisiaineita, turvallisuusalaa laajemmin tai erilaisista kansainvälisistä poliisin työhön liittyvistä ilmiöistä kuten terrorismista, digitaalisesta poliisitoiminnasta tai ihmiskaupasta. Myös muunlaisia opintoja voi tehdä, esimerkiksi kieliä tai oikeustiedettä. Kaikki opinnot, joita ulkomailla tehdään, kasvattavat osaamista poliisin ammatissa, joka on hyvin laaja-alainen ja johon liittyvät hyvin monet yhteiskunnan asiat. 

Opiskelun lisäksi vaihdossa oppii myös paikallista kieltä ja kulttuuria ja pääsee kehittämään itsessään uusia puolia. 

Ohvon mukaan henkilökohtaisella tasolla on mahtava tilaisuus päästä asumaan ulkomailla. 

– Monen voi olla helpompaa lähteä ulkomaille juuri opiskeluaikana, kun elämässä ei ole muita sitoumuksia ja vaihtoon lähtijälle tarjotaan myös rahoitusta, Ohvo sanoo. 
Kiinnostus opiskelijavaihtoon on Polamkissa kasvussa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä koko lukukaudeksi, joten varsinkin lyhyet vaihdot ovat mahdollistaneet vaihtotoiminnan laajenemisen.

Polamkiin tulee myös ulkomailta vaihtoon poliisiopiskelijoita ja muita opiskelijoita partnerioppilaitoksista. Englanninkielisillä kursseilla ulkomaiset opiskelijat pääsevät tutustumaan suomalaiseen poliisikoulutukseen ja suomalaisen poliisin toimintaan. 

– Pyrimme avaamaan heille muun muassa, miksi suomalainen poliisi on niin luotettu instituutio. 

Myös Polamkin henkilökunta voi lähteä liikkuvuusjaksoille ulkomaille, ja Polamkissa käy henkilökuntavaihdoissa poliisioppilaitosten henkilökuntaa ulkomailta. 

– Tavoitteena on osaamisen kehittäminen, kansainvälisen yhteistyön edistäminen ja yhteyksien luominen. Esimerkiksi kansainvälisissä tutkimushankkeissamme tarvitaan kansainvälistä osaamista, Ohvo kertoo.

Ulkomaille lähteminen ja omasta ympäristöstä irrottautuminen kasvattaa

Poliisihallituksessa ja Sisäministeriössä työskentelevän ylikomisario Jarmo Puustisen työ on vahvasti kansainvälistä. Hän vaihtaa tietoa ja kehittää poliisin työn, lainvalvonnan ja sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeitä teknologioita tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. 

Puustinen on kansallinen yhdyshenkilö EU-komission ylläpitämässä Euroopan lainvalvontaviranomaisten teknologiaverkostossa (ENLETS) ja poliisin teknologioiden kehittämistä seuraavassa ja parhaiden käytänteiden tiedon jakamisesta vastaavassa Europolin Innovation Lab -toiminnossa. Hän myös tuo Suomeen erilaisia hankkeita ja projekteja, joissa on mukana kansainvälisiä partnereita poliisin, tutkimuksen ja teollisuuden aloilta, EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizonin yhteistyöverkostojen kautta.

– Suomalainen asiantuntijuus verkostoidaan tällä tavalla niin sanottuihin verrokkitoimijoihin. Samalla ulkomaisia toimijoita yhdistetään Suomessa johdettaviin hankkeisiin.

Hän tekee työtään pääosin englanniksi, verkostoissa kansainvälisten kollegoiden kanssa, ja myös matkustaa työkseen paljon ympäri Eurooppaa ja välillä sen ulkopuolelle.

Puustinen vietti lukioikäisenä vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Vuosi on Puustisen mukaan määritellyt hänen omaa urapolkuaan merkittävästi. 

– Vaihto-oppilasvuosi teki minuun käänteentekevän vaikutuksen. Ulkomaille lähteminen ja omasta ympäristöstä irrottautuminen kasvattaa erittäin paljon, eikä sitä voi kokea muuten kuin lähtemällä ja elämällä jokapäiväistä elämää toisessa yhteiskunnassa. Vuoden jälkeen kansainvälisyys oli osa minua, Puustinen sanoo.

Kehittää kykyä yhdistää asioita laaja-alaisesti 

Jo Yhdysvalloissa ollessaan Puustinen tiesi hakeutuvansa myöhemmin turvallisuusalalle.
Hänen uransa alkoi kenttäpoliisina Itä-Suomessa. Myöhemmin hän opiskeli poliisin johtamiskoulutusopinnot, teki maisteritutkinnon poliisialan johto- ja asiantuntijatehtävien ohella ja väitteli tohtoriksi 2017 poliisiin liittyvistä mielikuvista ja imagosta sekä mediasuhteista. Hän on myös opettanut suomalaisille ja ulkomaalaisille poliisiopiskelijoille johtamista ja kansainvälistä osaamista.

Nuorena saaduista opeista on voinut ammentaa uran eri vaiheissa.

– Näen vahvuutena, että opin kansainväliseksi jo ennen poliisiksi tuloa. Kynnykseni tehdä kansainvälistä yhteistyötä on ollut erittäin matala, ja on myös erittäin mielenkiintoista ymmärtää Yhdysvalloissa tapahtuvia turvallisuuteen ja rikollisuuteen liittyviä ilmiöitä. 

Nuorena opitun käytännön kielitaidon ansiosta englanninkieliset keskustelut, myös small talk, ovat luontevia.

Puustinen on asunut ulkomailla ja hankkinut kansainvälistä käytännön näkökulmaa myöhemminkin: 1998–2000 hän oli YK:n rauhanturvaajatehtävissä ja 2006–2007 sotilastarkkailijana. 

– Lähtemiseen antoi rohkeutta aiempi kokemus kansainvälisyydestä.

Tuo rohkeutta olla tuntemattomalla alueella 

Puustisen mielestä ulkomaille lähteminen kannattaa aina ja kehittää sekä henkilökohtaisia että ammatillisia taitoja – oli kyse sitten vaihto-oppilasvuodesta tai muista koulutuksellisista väylistä, kuten Erasmus-vaihdosta tai ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ulkomailla. 

– Ulkomailla asuminen opettaa ymmärtämään erilaisesta yhdyskuntarakenteesta ja kulttuurista, kehittää kykyä yhdistää asioita laaja-alaisesti ja seurata kansainvälisiä ilmiöitä syvällisemmin. Itse olen saanut rohkeutta olla tuntemattomalla alueella ja sietää sitä. Olen myös oppinut verkostoitumis- ja ihmissuhdetaitoja. 

– Toki pitää myös itse olla aktiivinen, asettaa itselleen tavoitteita vaihtojakson ajaksi ja hakeutua kanssakäymiseen.

Puustinen on sittemmin harrastanut suomalaisittain melko poikkeuksellista verkostoitumista ulkomaisten kollegoidensa kanssa: hän pyytää silloin tällöin kollegan kotiinsa vierailulle tai majoittaa yöksi. 

– Se avaa aivan uudenlaisen luottamuksen myös ammatilliseen yhteyteen. 

Kansainvälistä kokemusta pitäisi hyödyntää paremmin työpaikoilla 

Vaikka ei tavoittelisi kansainvälistä poliisiuraa, kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyöosaamista tarvitaan poliisin työssä ruohonjuuritasollakin: muun muassa verkkorikollisuus on rajat rikkovaa ja myös rikollisten liikkuvuus ja fyysinen läsnäolo on kansainvälistä.
Kehittämisen paikka on vielä siinä, että ihmisten verkostoja ja kokemusta osattaisiin työpaikoilla hyödyntää paremmin. 

– Työnantajien kannattaisi aina kysyä työntekijältä tai työntekijältä, onko hän ollut ulkomailla. Muuten ei välttämättä tule esille, millaisia kansainvälisiä erityistaitoja ihmisellä on.

Teksti: Elina Jäntti