Kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa kaikilla aloilla
Opetushallituksen tuore selvitys ennakoi laaja-alaisten osaamistarpeiden muutoksia 2030-luvulle. Laaja-alaisilla osaamisilla tarkoitetaan taitoja, joille on tarvetta talouden eri sektoreilla ja joita voi hyödyntää eri ammattialojen työtehtävissä. Tietoa tarpeiden muutoksista kerättiin Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) osaamistarvekyselyssä, jossa arvioitiin 130 eri ammattialan muutoksia. Kyselyyn saatiin yli tuhat vastausta.
Vastaajat nimesivät vuoteen 2030 mennessä vaikuttavimmiksi muutostekijöiksi ilmastonmuutoksen, taloudellisen tilanteen heikentymisen, väestön ikääntymisen, kansainvälisyyden lisääntymisen, sääntelyn kiristymisen ja teknologisen kehityksen.
– Nykyajassa on tarve tunnistaa erityisesti ammatti- ja toimialarajat ylittäviä osaamisyhdistelmiä. On tärkeää arvioida työvoiman nykyisen osaamisen ja työmarkkinoiden muuttuvien osaamisvaatimusten välistä suhdetta ja luoda edellytyksiä jatkuvalle oppimiselle, sanoo selvitystä tehnyt erityisasiantuntija Vihtori Suominen Opetushallituksesta.
Kansainvälinen osaaminen on menestystekijä, jota Suomikin tarvitsee
Suuri määrä vastaajia näki kansainvälistymisen tai siihen kytkeytyvien ilmiöiden vaikuttavan vajaan kymmenen vuoden aikajänteellä ammattialojen osaamistarpeisiin. Vastaajat arvioivat kansainvälisen yhteistyön olevan suomalaisten menestymisen kannalta olennaista.
Globaaliin yhteistyöhön nähtiin liittyvän sekä mahdollisuuksia että haasteita. Konkreettisina haasteina ammattilaiset mainitsivat esimerkiksi suuren keskinäisriippuvuuden teknisistä komponenteista ja globaalin kilpailun suurten teknologiajättien kanssa.
Epävarmuus liittyi kansainväliseen toimintaan vahvasti muun muassa ilmastonmuutoksen ja turvallisuusympäristön muutosten vuoksi.
– Pandemiat ovat luultavasti tulleet jäädäkseen. Uudessa kentässä toimiminen ja kansainvälinen tekeminen ja liiketoiminta tarvitsevat osaajia, kuvasi eräs vastaaja.
Ilmastonmuutos nähtiin keskeisenä muutostekijänä, joka edellyttää paitsi kykyä arvioida oman toiminnan ympäristövaikutuksia, myös tietoisuutta vaihtoehtoisista toimintatavoista.
Kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä ja tunnistaa globaaleja piileviä mahdollisuuksia, riskejä tai uhkia pidettiin tärkeänä erityisesti johto- tai asiantuntijatehtävissä työskenteleville muun muassa terveydenhuollossa sekä viestinnän piirissä.
Kulttuurinen moninaisuus edellyttää uusiutuvia toimintatapoja
Työvoiman ja yhteiskunnan kansainvälistymisen nähdään edellyttävän yhä enemmän kulttuurien ja katsomusten välisten erojen ymmärrystä ja kulttuurisensitiivisyyttä. Vastaajat liittivät monikulttuuriseen osaamiseen kielitaidon lisäksi esimerkiksi kohtaamisen taidon ja erilaisten tapojen tuntemuksen.
– Globalisaatio ja muuttoliike luovat tarvetta kulttuurisen monimuotoisuuden paremmalle ymmärtämiselle. Tulevaisuuden sosionomeilla on oltava eettisesti kestävä lähestymistapa, ja heidän on osattava ottaa huomioon sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys työssään, kirjoitti eräs vastaaja.
Kyselyn vastaajat arvioivat, että maahanmuutto voi helpottaa työvoiman saatavuusongelmia. Yhteiskunnan moninaistumisen pitäisi kuitenkin näkyä myös toimintatapojen muutoksena. Vastauksissa nostettiin esiin työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja, perusteettomia osaamis- ja kokemusvaatimuksia ja muita työmarkkinoiden esteitä.
– Tulokset antavat syytä pohtia, mitä tulisi tehdä, jotta kansainvälistyvissä yrityksissä ja työyhteisöissä olisi riittävää osaamista kohtaamisen taitojen, kulttuuriosaamisen ja sensitiivisyyden suhteen, Vihtori Suominen tiivistää.
OEF keräsi tietoa osaamistarpeiden muutoksista kyselytutkimuksella kesän ja syksyn 2022 aikana. Kevään aikana julkaistaan lisää ennakointituloksia muun muassa ammattialoittain. Osaamisen ennakointifoorumi kokoaa yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän edustajia pohtimaan, millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Vihtori Suominen, Opetushallitus, puh. 029 533 1674, etunimi.sukunimi [at] oph.fi