Uutinen

Kansainvälisyys vahvistaa kansalaisopistojen tehtävää ja roolia – Erasmus+ -liikkuvuusjaksojen vaikutukset näkyvät sekä opistojen toiminnan eri tasoilla että laajasti yhteiskunnassa

Ohjelmat Aikuiskoulutus Kansalaistoiminta Vapaa sivistystyö EPALE Erasmus+ Erasmus+ aikuiskoulutukselle Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen Opetus ja ohjaus
Kansalaisopistot, jotka ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, toimivat tärkeinä moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäjänä. Kansainvälisyys on näkynyt kansalaisopistokentällä jo 1950-luvun loppupuolelta saakka. Heidi Karppasen pro gradu -tutkielmassa on tarkasteltu kansainvälisten liikkuvuusjaksojen kansalaisopistoille tuomia vaikutuksia oppilaitosten näkökulmasta. Tutkielman johtopäätös on, että liikkuvuusjaksojen vaikutukset näkyvät niin yksilön tasolla (asenteina ja ymmärryksenä), kunnassa (kotikansainvälisyytenä), hanketoimintana (kansallisena ja seudullisena kansainvälisyytenä) kuin lisääntyneinä liikkuvuusjaksoina ulkomaille.
Henkilöitä ulkona.

Tavoitteena lisätä tietämystä sekä ymmärtää vaikutuksia ja vaikuttavuutta

Opetushallituksen toimeksiantona toteutetun ensimmäisen kansalaisopistoja koskevan kansainvälisyystutkimuksen tavoitteena oli tuoda tärkeää tietoa kansainvälisyyden monipuolisista ja monitahoisista vaikutuksista kansalaisopistojen toiminnassa sekä tarkastella hanketyön vaikuttavuutta. Fenomenologisia ja hermeneuttisia piirteitä sisältävä arviointitutkimus pyrki ymmärtämään liikkuvuusjaksojen osallistujien ja opistokentän koettuja kokemuksia.

Tutkimusaineistona oli hankekaudella 2014–2020 kansalaisopistoissa toteutettujen Erasmus+ KA104 -liikkuvuushankkeiden hankehakemukset, arvioijan palautteet ja loppuraportit. Aineisto kattoi 28 kansalaisopistoa 59 kunnan alueella, ja aineiston 26 hankkeeseen sisältyi yhteensä 434 liikkuvuusjaksoa. Arviointia ohjaavana menetelmänä toimi muutosharavointi, johon sisältyi aineistopohjainen sisällönanalyysi, hermeneuttinen kehä, teemoittelu ja kvantifiointi.

Liikkuvuusjaksojen anti on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista

Tutkimuksen päätulos on se, että hankkeet saavuttivat vaikutuksia niin henkilökunnan, opiskelijoiden kuin organisaation tasolla kaikissa kansalaisopistoissa toteutetuissa hankkeissa. Hankkeet vaikuttivat toiminnan eri tasoilla riippumatta opiston koosta, sijainnista, opiston kansainvälisen kokemuksen määrästä tai siitä, työskentelikö opisto kansainvälisyyden parissa itsenäisesti vai konsortiona. Vaikutuksia saavutettiin riippumatta kansainvälisen työn asemasta opiston strategiassa tai opiston toiminnassa. Myöskään hankkeen kesto, liikkuvuuksien määrä, hankkeen alkamisvuosi tai hankehakemuksen arvioijan pisteet eivät vaikuttaneet siihen, saavutettiinko hankkeessa vaikutuksia toiminnan eri tasoilla.

Eniten vaikutuksia raportointiin henkilökunnan tasolla, jossa kuvattiin muun muassa ammatillisen osaamisen ja kansainvälisyystaitojen kehittyminen, kollegayhteistyön tiivistyminen ja tietoisuuden lisääntyminen. Monipuolisten opiskelijan tason (muun muassa opetuksen sisällöllinen kehittyminen) ja organisaation tason (muun muassa opiston toiminnan kehittyminen) vaikutusten lisäksi liikkuvuusjaksot toivat laajasti vaikutuksia paikallisesti ja alueellisesti (muun muassa asenteet ja arvot), valtakunnallisesti (muun muassa aktiivinen ja avarakatseinen kansalainen) sekä Euroopan tasolla (muun muassa yhtenäinen ja moniarvoinen Eurooppa).

Konsortiohankkeet lisäsivät voimakkaammin alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä. Nämä hankkeet myös raportoivat laajemmin alueellisista ja valtakunnallisista vaikutuksista. Viestintä ja hankkeiden konkreettiset tuotokset näkyivät paikallisen ja alueellisen tason sekä valtakunnallisen tason vaikutuksina.

Hankkeista 35 % raportoi negatiivisista vaikutuksista, joissa ilmeni muun muassa taloudellisia vaikutuksia sekä työresurssin kuormittavuutta.

Katsaus vaikuttavuuteen

Pro gradu -tutkielma teki katsauksen myös hanketyön vaikuttavuuteen. Vaikuttavuutta tarkasteltiin koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointina, mikä tässä tutkimuksessa tarkoitti tarkastelua Erasmus+ -ohjelman tavoitteiden ja kansalaisopistojen laissa määritetyn tehtävän näkökulmasta.

Kansainvälisyys tuki avaintaitojen kehittymistä liikkujien tasolla, elinikäisen oppimisen ja laadun kehittämistä ja innovointia henkilökunnan ja organisaation tasolla sekä kansainvälistymistä henkilökunnan, opiskelijoiden ja organisaation tasolla. Lisäksi kansainvälisyys loi puitteita toiminnan kehittämiseen, lisäsi työkaluja paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin vastaamiseen sekä tuki kansainvälistymistä ja monikulttuurisuutta henkilökunnan ja organisaation tasolla.

Kansainvälisyys luo turvaa opiston toiminnan jatkuvuudelle

Kansainvälisyyden vaikutukset näkyvät koko kansalaisopiston toiminnassa, mutta myös sen ulkopuolella paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja Euroopan tasolla. Kansainvälisyys vahvistaa opiston roolia ja tehtäviä paikallisena toimintajana sekä kehittää opiston toimintaa ja organisaatiokulttuuria. Kansainvälisyys luo turvaa opiston toiminnan jatkuvuudelle sekä mahdollistaa opiston roolin ja tehtävän korostamisen osaavana asiantuntijuusorganisaationa.

Liikkuvuusjaksot tuovat tukea saavutettavuuden kehittämiseen sekä työkaluja vahvistaa opiston kykyä vastata muuttavan ajan paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin. Kansainvälisuus avartaa näkökulmia ja tukee opiston työtä monikulttuurisessa ympäristössä.

Tämä tutkimus toimii lähtölaukauksena kansalaisopistojen kansainvälisyystyön tutkimukselle. Jatkotutkimus tarjoaa useita eri näkökulmia kansainvälisyyden tarkasteluun, joista yksi tärkeä näkökulma on opiskelijoiden kokemukset. Kansalaisopistot tuovat elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kansainvälisyyden mahdolliseksi kaikille opiskelijoille, ikään tai asuinpaikkaan katsomatta.

Pro gradu -tutkielma on toteutettu osana elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisteriopintoja Tampereen yliopistossa.

Lisätietoja:

Heidi Karppanen
Koulutussuunnittelija, Sastamalan Opisto
 
p. 040 667 9564
heidi.karppanen [at] sastamalanopisto.fi