Kestävä talousmetsien käsittely on keskeistä metsäalan ammattilaisen osaamista

Suomen metsiin kohdistuu kansainvälistä ja kansallista mielenkiintoa aiempaa enemmän. EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoite ja ennallistamistavoitteet, puutuonnin tyrehtyminen Venäjältä sekä metsiin kohdistuvat hiilinielutavoitteet haastavat metsäalan ammattilaisia. Metsien pitäminen elinvoimaisina sekä puulajin ja kasvatustavan valinta ovat kestävän metsänhoidon ydinkysymyksiä. Metsäammattilaisilta edellytetään osaamista mm. monimuotoista metsänkäsittelystä, puuston kasvuun, korjuun tuottavuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvista harvennusmalleista, säästöpuiden optimaalisesta sijoittelusta sekä tehokkaasta vesiensuojelusta. 

Kestävän metsätalouden osaamista vahvistettiin

Metsien kestävä käsittely oli vahvasti esillä metsäalan perustutkinnon perusteuudistuksessa. Metsäalan ammattilaiset tarvitsevat työssään sekä syvällisempää tietoa että käytännön osaamista kestävistä talousmetsien käsittelytavoista. Tämän vuoksi pakollista tutkinnon osaa Kestävä metsähoito ja hyödyntäminen laajennettiin ja siihen tuotiin aiempaa syvällisempää osaamista metsäekologiasta, luonnon monimuotoisuudesta ja metsien vaikutuksesta ilmastoon.

– Tutkinnon perusteiden uudistaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös metsäalan opettajille täydennyskoulutusta, muistuttaa Jaana Villikka-Storm Opetushallituksesta.

Uutta osaamista puuterminaalityöskentelyyn ja puutavaran autokuljetukseen

Maailmantilanne ja energiakriisi ovat muuttanut nopeasti markkinatilannetta myös metsäalalla. Epävarmuus puutavarankuljetuksissa on johtanut puuterminaalien määrän ja työvoimatarpeen kasvuun. Työelämän osaamistarpeet terminaaliosaamisen osalta tunnistettiin jo perustetyötä käynnistettäessä.

– Uudella Puuterminaalityöt tutkinnon osalla pyritään vastaamaan näihin uusiin osaamistarpeisiin. Lisäksi terminaalikoneenkuljettajalle laadittiin oma tutkintonimike ja koulutuspolku, toteaa perusteen kirjoittamistyöhön osallistunut metsäalan opettaja Kaisa Reunanen Etelä-Savon Koulutus Oy:stä.

Tutkinnon perusteeseen lisättiin myös toinen uusi tutkintonimike puutavara-autonkuljettaja ja vahvistettiin siihen liittyvää logistiikka osaamista. Metsäalalla on krooninen pula kuljettajista. Uudella nimikkeellä haluttiin tehdä näkyvämmäksi puutavaran autokuljetukseen sisältyvä osaaminen ja koulutuspolku.

– Työelämän palaute on ollut hyvää, kun metsäalan osaamistarpeisiin on vastattu uudistetuissa metsäalan perustutkinnon perusteissa, iloitsee Jaana Villikka-Storm.

Metsätalouden osaamisalalle uudistus ei tuonut uusia tutkinnon osia, mutta jatkossa Metsäalan perustutkintoon on mahdollista valita tutkintoon 30 osaamispisteen tutkinnon osa Metsäalan ammattitutkinnosta. Tutkintoon voi sisällyttää esimerkiksi osaamista taajamametsien hoitamisesta tai vaativien puunpoistojen tekemisestä.

Osaamisen arviointiin muutoksia

Ammatillisten perustutkintojen osaamisen arviointia on muutettu sitä mukaan, kun perustutkinnon perusteita on uudistettu. Tämän perusteuudistuksen myötä myös metsäalan perustutkinnon ammatillisissa tutkinnon osissa on otettu käyttöön geneerinen osaamisen arviointi. Se tarkoittaa sitä, että tutkinnon osan arvosana määritellään jatkossa samojen arviointikriteereiden mukaisesta kaikissa perustutkinnoissa. Muutos näkyy konkreettisesti myös siinä, että ammattitaitovaatimusten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Itse osaamisen arvioinnin menettelytapoihin uudella arviointikriteeristöllä ei ole vaikutusta. 

Lisätietoja

Yli-insinööri Jaana Villikka-Storm, Opetushallitus, Ammatillinen koulutus-yksikkö, jaana.villikka-storm [at] oph.fi