Uutinen

Kestävästä yrittäjyydestä puuttui oppimateriaali – ammattioppilaitos tarttui tarpeesta toimeen

Hankkeet Ammatillinen koulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistyminen
Kestävä kehitys ja vastuullisuus painavat vaakakupissa yhä enemmän, kun yritykset suunnittelevat liiketoimintaansa ja kartoittavat tarvitsemaansa osaamista. Etelä-Pohjanmaalla toimivan ammattioppilaitoksen Sedun vetämässä EU-hankkeessa luotiin laaja oppimateriaali kestävästä yrittäjyydestä.
Sedun EU-hanke

Harvalle lienee epäselvää, että kestävän kehityksen ja vastuullisuuden megatrendeillä on jatkuvasti voimistuva vaikutus talouden ja siten myös ammatillisten osaamistarpeiden suuntaviivoihin.

Tämä koskee tietenkin myös Etelä-Pohjanmaata, jonka elinkeinojen historiassa yrittäjyydellä ja kaupankäynnillä on vankat erityispiirteensä.

– Yritysten vaakakupeissa kestävyys ja vastuullinen arvopohja painavat yhä enemmän, kun myös kuluttajat ovat yhä paremmin tietoisia valinnoissaan. Kestävyys voi olla liiketoiminnan lähtökohta tai vähintäänkin kilpailuvaltti, sanoo Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun kansainvälisten asioiden suunnittelija Timo Paakkanen.

Ammatillisissa oppilaitoksissa on oltava hereillä sen suhteen, mitä ympäröivässä yrityskentässä tapahtuu. Muutama vuosi sitten Sedussa kuitenkin huomattiin, että toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta puuttui kestävää yrittäjyyttä käsittelevää oppimateriaalia.

– Yrittäjyyttä on opetettu ammatillisissa oppilaitoksissa jo pitkään ja myös kestävyydestä on puhuttu paljon. Mutta nimenomaan kestävästä yrittäjyydestä meillä ei ole ollut opetusmateriaaleja, Paakkanen taustoittaa.

Monipuolinen kumppaniverkosto

Idea kestävän yrittäjyyden Erasmus+ -hankkeeseen syntyi Paakkasen mukaan tästä tarpeesta.

Jotta EU-hankkeen hakuprosessin sai käyntiin, Sedun oli löydettävä tahoja, jotka jakavat saman tarpeen. Sellaisia Sedu etsi ja löysi muun muassa Brysselistä järjestetystä Reset-tapahtumasta sekä omien verkostojensa kautta.

– Ensimmäinen vaihe onnistui, eli pystyimme luomaan hyvän ja tarpeeksi laajan verkoston, jossa oli riittävästi erityisosaamista hankkeen toteuttamiseksi.

Mukaan lähti yhdeksän virallista hankekumppania seitsemästä Euroopan maasta, minkä lisäksi hankkeessa tehtiin yritysyhteistyötä kymmenien yritysten kanssa.

Vetovastuun eli hankekoordinaattorin tehtävän Sustainability-driven Entrepreneurship -hankkeessa otti Sedu. Kolmivuotinen hanke alkoi vuonna 2019 ja päättyi viime syksynä.

Suomesta mukana oli Sedun lisäksi kumppanit kahdelta muultakin koulutusasteelta: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seamk sekä Kurikan lukio.

Isosta-Britanniasta mukana oli esimerkiksi WSX Enterprise -niminen yritys, joka on erikoistunut startup-yrittäjyyden koulutuksiin. Mukaan tuli myös Katalonian alueellisen opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osasto, jossa koordinoidaan alueen yli 600 ammatillisen oppilaitoksen toimintaa.

Opetusmateriaali suoraan opetuskäyttöön

Hankkeessa tuotettiin kolmen eri tason opetusmateriaaleja, joita voidaan hyödyntää eri koulutusasteilla. Nämä tasot mahdollistavat myös eritasoisten oppijoiden ja heidän omien opintopolkujensa huomioimisen.

– Saimme aikaan varsin laajan opetusmateriaalin, jossa on yli 80 materiaalipakettia. Kokonaisuus on 15 osaamispisteen laajuinen, eikä mikään estä opettajia käyttämästä siitä vain osia jonkun toisen tutkinnonosan opetuksessa.

Materiaalia voidaan hyödyntää etenkin liiketalouden opinnoissa, mutta se soveltuu myös muiden alojen sekä yhteisten tutkinnon osien opetukseen.

Sedussa järjestetään materiaalista infoa ja perehdytystä vuoden 2023 kevään aikana. Paakkasen mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa luotiin myös kokonainen kurssi, joka perustuu kokonaan hankkeessa luotuun opetusmateriaaliin.

– Tiedän, että kaikki partnerit alkavat hyödyntää materiaalia omassa toiminnassaan. Mielestäni se kertoo, että olemme onnistuneet hankkeessa hienosti. Teimme hankkeessa oikeastaan enemmän kuin lupasimme.

Uusia ideoita todellisiin tarpeisiin

Opetusmateriaalin laatimisen lisäksi hankkeessa ideoitiin kestävää yritystoimintaa: uusia liikeideoita ja myös olemassa olevien yritysten tarpeisiin.

Opiskelijoilla ja yrityksillä oli keskeinen rooli hankkeen eri vaiheissa. Yrityksistä annettiin esimerkiksi erilaisia haasteita hankkeen osallistujien ja opiskelijatiimien ratkaistavaksi sekä paikallisissa kilpailuissa että kansainvälisen kilpailun yhteydessä.

Suomessa paikallisen kilpailun pääyhteistyökumppanille, kiertotaloutta toiminnassaan korostavalle tekstiilisisustamisen ja pehmusteteollisuuden yritykselle Lennol Oy:lle, opiskelijat ideoivat uusia tuotteita.

– Sieltä tuli paljon hyviä ideoita ja muutama todella hyvä idea! On mahdollista, että niitä jatkojalostamalla yritys voi saada oikeasti toimivaa liiketoimintaa.

Hankkeessa toteutettiin kilpailuja, joissa tuomaristona ja palkintosponsoreina toimi yritysten edustajia. Suomessa kolmen eri koulutusasteen oppilaitoksen toistensa kanssa sekoitetut opiskelijaryhmät innovoivat uudesta pehmustemateriaalista tuotteita.

Hankkeen ulkopuolisista yrityksistä tehtiin case- eli yrityskuvauksia, joita syntyikin yhteensä 27 seitsemässä eri maasta. Koko hankkeen taipaleella yhteistyöyrityksiä oli mukana Paakkasen mukaan pelkästään Suomessa toista kymmentä.

– Loppuraporttia kirjoittaessa mietin, että muistankohan mainita kaikki tavalla tai toisella mukana olleet yritykset. Meillä ei ole missään hankkeessa ollut mukana näin paljoa yrityksiä, Paakkanen sanoo.

Hanke vastasi kumppaneiden vaihteleviin tarpeisiin. Mukana oli pari EU-kehittämishankkeiden ensikertalaista, jotka oppivat tekemisen kautta, mitä kansainvälinen hankekehittäminen on.

– Sedun kannalta keskeiseksi opiksi nousee sekä opettajiemme että yritysten kestävyyteen liittyvä ajattelutapa. Siihen saimme mielestäni hankkeessa monia uusia näkökulmia ja välineitä, sanoo Paakkanen.

TEKSTI: Matias Manner