Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät kokosi yli 450 kollegaa Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle
Tapahtuma kokosi yhteen yli 450 korkeakoulutuksen kansainvälistymisen parissa ympäri Suomen työskentelevää kollegaa ja sidosryhmien edustajaa. Päivien teema oli “Kansainvälisyys murroksessa” ja ohjelma rakentui Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen edistämisen visio 2035 ympärille. Ohjelma oli valmisteltu yhteistyössä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin, ammattikorkeakoulujen kansainvälisyyspäälliköiden yhteistyöverkosto Pinnetin, yliopistojen kansainvälisyyspäälliköiden yhteistyöverkosto Aivoriihen sekä Aalto-yliopiston ja Opetushallituksen kesken. Kv-kevätpäiville osallistuivat myös kaikki Suomen Team Finland Knowledge –asiantuntijat tuoden päivien osallistujille arvokasta tietoa kohdemaidensa ajankohtaisesta tilanteesta sekä kohdealueiden asemoitumisesta ja relevanssista muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Ohjelman keskeisen sisällön muodostivat kaikkiaan 35 sessiota, joiden ideoimisesta ja toteuttamisesta vastasi korkeakoulukenttä sidosryhmineen. Kv-kevätpäivät toimivat myös lukuisten kansallisten verkostojen kohtaamispaikkana.
Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä korosti avajaispuheessaan kansainvälisyysosaamisen merkitystä. Kansainvälisyysosaamisella on merkitystä paitsi yksilölle itselleen myös laajemmin koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen kyvylle toivottaa tervetulleiksi kansainvälisiä osaajia. Aihe koskettaa laajasti myös korkeakouluja ja teemaa käsiteltiin useissa sessioissa etsien vastauksia paitsi kansainvälisten osaajien houkutteluun myös korkeakoulujen muuttamiseksi aidosti kansainvälisiksi yhteisöiksi.
Kansallisen arviointikeskuksen (Karvi) johtaja Harri Peltoniemi kertoi päivien avajaispuheessa osallistujille, miten kansainvälisyyttä on käsitelty poikkileikkaavasti osana Karvin tekemiä korkeakouluarviointeja. Peltoniemi jakoi kevätpäivien yleisölle myös alustavia tuloksia syksyllä julkaistavasta Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnista, jonka yhteydessä tehty opiskelijakysely antaa aihetta huoleen mm. opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen karttumisesta opintojen aikana: 7500 kyselyyn vastanneesta lähes 60% ilmoitti, ettei edes harkitse ulkomaanjaksolle osallistumista opintojensa aikana ja ainoastaan 36% kertoi opintojensa sisältäneen kansainvälistä verkostoitumista.
Aalto-yliopiston professori Hannu Seristö maalasi avajaispuheenvuorossaan kansainvälisten suhteiden kompleksisen nykytilan ja keskinäisten riippuvuuksien verkoston, jonka keskellä elämme. Seristö toi esiin, että VUCA-käsite (lyhenne sanoista volatility, uncertainty, complexity ja ambiguity) kuvaa tämänhetkistä maailmaa ehkä paremmin kuin koskaan aiemmin, ja myös korkeakoulujen on kyettävä toimimaan ja uudistamaan toimintatapojaan VUCA-toimintaympäristössä, joka on epävakaa, epävarma, kompleksinen ja monitulkintainen.
Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivien 35 sessiota, työpajaa ja pyöreän pöydän keskustelua kattoivat laajan skaalan aiheita korkeakoulujen Talent Boost -toimista kansainvälisen yhteistyön riskeihin ja haasteisiin sekä kansainvälisen liikkuvuuden ajankohtaisiin teemoihin. Päivillä mahdollisesti eniten käsitelty aihepiiri koski ulkomaisia osaajia, joihin liittyen keskusteltiin muun muassa ulkomaisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaisiin korkeakouluihin ja yhteiskuntaan sekä ulkomaisten työllistymistä edesauttavista toimenpiteistä.
Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät päättyivät kolmen intensiivisen päivän jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin osuuteen. Asiantuntevien paneelien keskeinen anti oli Suomen rooli muuttuvassa ja aiempaa vaikeammin ennakoitavaksi käyvässä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kuinka navigoida muuttuvissa poliittisissa ja taloudellisissa tilanteissa tieteen autonomiaa puolustaen ja suomalaisen korkeakoulutuksen arvoja ylläpitäen? Ulkoministeri Pekka Haaviston valtiosihteeri Johanna Sumuvuori taustoitti puheenvuorossaan kansainvälisen politiikan muuttunutta tilannetta ja valtapolitiikan nousua moninapaisen ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kustannuksella. Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen horjuminen asettaa uusia haasteita myös Suomelle, jolle monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut mahdollisuuden toimia laajasti eri maiden ja alueiden kanssa.
Team Finland Knowledge -asiantuntijoiden paneeli nosti esille korkeakoulutuksen asemaa ja tilannetta etenkin Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Päätöspaneelissa rehtori Ilkka Niemelä, johtaja Jonna Korhonen, rehtori Örjan Andersson ja valtiosihteeri Johanna Sumuvuori nostivat esille tiedemaailman ja korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan tarvitsemaa resilienssiä keskellä muuttuvia kansainvälispoliittisia tilanteita. On keskeistä, että korkeakoulut ovat laajasti verkottuneita ja valmiita muutokseen. Panelistit uskoivat Suomen ja Pohjoismaiden vetovoimaan sekä laadukkaan korkeakoulutuksen ja puhtaan luonnon yhä nousevaan arvostukseen kansainvälisesti. Osaajahoukuttelu ja siinä onnistuminen on elintärkeä kysymys myös suomalaisille korkeakouluille.
Kv-kevätpäivien keskiössä on myös eri puolilta Suomea saapuvien kollegoiden kohtaamiset ja keskustelut käytävillä, kahvitauoilla ja iltatilaisuudessa. Jälleennäkemisen ilo oli läsnä päivillä käsinkosketeltavasti. Onkin ilo todeta, että korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät palaavat entiseen rytmiinsä ja ensi vuonna päiviä isännöi Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tavataan Seinäjoella toukokuussa 2024!