Luupin alla: Mitä tilastot kertovat varhaiskasvatukseen osallistumisesta ja sen järjestämisestä Suomessa?
Varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat vuodesta 2021 vieneet tiedot varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista Opetushallituksen ylläpitämään varhaiskasvatuksen tietovarantoon Vardaan. Ensimmäinen Vardan tietoihin perustuva vuosiraportti julkaistiin Vipusessa syksyllä 2022. Myös Tilastokeskus on hyödyntänyt tuoreimmissa tilastoissaan Vardaa.
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut, mutta lasten määrä kääntynyt laskuun
Yhä suurempi osa lapsista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen: vuonna 2021 kaikista 1–6-vuotiaista lapsista varhaiskasvatuksessa oli 75 %, kun 10 vuotta aikaisemmin osuus oli 62 %.
Vaikka osallistumisaste on noussut, on varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten lukumäärä ikäluokkien pienenemisen myötä laskussa. Manner-Suomessa oli vuonna 2021 varhaiskasvatuksessa yhteensä 229 100 lasta, mikä on 14 700 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Vipusen tilastot eivät sisällä Ahvenanmaata, joka on mukana aiempina vuosina tiedot keränneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) luvuissa. Vuonna 2020 Ahvenanmaalla oli vajaat 1 400 lasta varhaiskasvatuksessa, joten maakunnan osuus vuosien 2020 ja 2021 erosta on pieni.
Kuva 1: Varhaiskasvatuksessa olevat lapset ja heidän osuutensa 1–6-vuotiaista 2010–2021. Lähde: Vuodet 2010–2020 THL, vuosi 2021 Vipunen. THL:n luvuissa on mukana Ahvenanmaa; Vipusen luvuista se puuttuu.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy rivakasti yhden ja kolmen ikävuoden välillä: vuonna 2021 osallistui 1-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen 38 %, kun 3-vuotiailla osuus oli jo 83 %.
Yleisintä varhaiskasvatukseen osallistuminen on 5-vuotiailla lapsilla, joista varhaiskasvatuksessa oli 88 %. 6-vuotiaiden osuus oli 77 %. Pieni osa 6-vuotiaista on jo aloittanut koulun. Selkeimmin laskua selittää esiopetus, jota ei tilastoida Vardaan. Tilastoissa ovat kuitenkin mukana ne lapset, jotka ovat myös esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa.
Osallistumisaste vaihtelee eri puolilla Suomea
1–6-vuotiaiden osallistumisessa varhaiskasvatukseen on suurta vaihtelua eri puolilla Suomea. Ääripäissä ovat Kainuu, jossa 82 % lapsista on varhaiskasvatuksessa, ja Etelä-Karjala, jossa osallistumisaste on 64 %.
Kuva 2: Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus 1–6-vuotiaista maakunnittain vuonna 2021. Lähde: Vipunen
Valtaosa lapsista on päiväkotien varhaiskasvatuksessa
Kunnat voivat järjestää varhaiskasvatuksen päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa. Selvä enemmistö eli 94 % varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista on päiväkodeissa. Päiväkotitoiminnan osuus on suurin Uudellamaalla (97 %) ja pienin Etelä-Pohjanmaalla (85 %).
Vuonna 2021 perhe- tai ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia oli 14 400. Suosituinta perhe- tai ryhmäperhepäivähoito on Etelä-Pohjanmaalla (15 % varhaiskasvatuksessa olevista), Satakunnassa (11 %) ja Pohjois-Karjalassa (11 %). Koko maan tasolla perhe- ja ryhmäpäivähoidon osuus on kutistunut jo pitkään.
Vaihtelu varhaiskasvatuksen järjestämisessä on suurempaa yksittäisten kuntien kuin maakuntien välillä. Lähes 40 kunnassa varhaiskasvatus järjestetään kokonaan päiväkodissa ja toisaalta muutamassa kunnassa kokonaan perhe- tai ryhmäperhepäivähoitona.
Suurin osa varhaiskasvatuksesta on kunnan järjestämää
Kunnat voivat tuottaa varhaiskasvatuspalvelut itse, hankkia ne ostopalveluna yksityiseltä palveluntarjoajalta tai tarjota perheille palveluseteliä, jolla korvataan yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistumisen kustannuksia. Perheet voivat saada palvelusetelin sijaan myös Kelan yksityisen hoidon tukea. 78 % yksityisestä varhaiskasvatuksesta on yritysten tuottamaa.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista keskimäärin 81 % on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Keski-Pohjanmaalla peräti 94 % varhaiskasvatuksesta on kunnan järjestämää; myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla osuudet ovat selvästi keskiarvon yläpuolella. Pienimmillään kunnallisen varhaiskasvatuksen osuus on Varsinais-Suomessa, 73 %.
Toiseksi yleisintä on käyttää palveluseteliä, joka on pitkälti korvannut ostopalvelumallin. Palvelusetelin osuus on koko maan tasolla 14 %, mutta 6 maakunnassa jo vähintään 20 %. Eniten palveluseteliä käytetään Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla (23 % kussakin). Vähiten sitä hyödynnetään Uudellamaalla (6 %) ja Keski-Pohjanmaalla (5 %).
Ostopalveluna tuotetussa varhaiskasvatuksessa on koko Suomen tasolla vain 1 % lapsista. Tätä yleisempää se on ainoastaan Varsinais-Suomessa.
Kelan myöntämää yksityisen hoidon tukea saa keskimäärin 4 % varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Keskiarvoa ylemmäksi Kelan tuki nousee Uudellamaalla (8 %) ja Päijät-Hämeessä (7 %).
Kuva 3: Varhaiskasvatuksen järjestämismuoto maakunnittain vuonna 2021 (%). Lähde: Vipunen
Kuntatasolla vaihtelu on suurempaa. Noin puolet Suomen kunnista järjestää varhaiskasvatuspalvelut kokonaan itse. Toisaalta muutamassa kunnassa vain alle 60 % lapsista on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
Palveluseteli ja ostopalvelu ovat vaihtoehtoisia järjestelyjä, sillä kunnat eivät panosta molempiin. Suurimmillaan palvelusetelillä katetaan lähes puolet (47 %) varhaiskasvatuspaikoista. Muutamassa kunnassa taas ostopalvelutoiminnan osuus on huomattava, suurimmillaan 39 % kunnan varhaiskasvatuspalveluista.
Yksityisen hoidon tuella ei ole suurta roolia koko maan tasolla, mutta joissakin kunnissa sillä rahoitetaan merkittävä osa varhaiskasvatuksesta. Korkeimmillaan sen osuus on 22 %.
Lisätiedot
- erityisasiantuntija Irma Garam, puh. 029 533 8549, irma.garam [at] oph.fi
- opetusneuvos Petra Packalen, puh. 029 533 1162, petra.packalen [at] oph.fi
Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.