Monipuolista aikuisoppimistoimintaa Ukrainasta paenneille
Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut keräsi tammi-helmikuussa 2023 aikuiskoulutuksen järjestäjiltä ja aikuisoppimisen parissa työskenteleviltä tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä Ukrainasta paenneiden osallistamisesta aikuisoppimistoimintaan. Tiedonkeruu tuotti yli kaksikymmentä toiminnan kuvausta vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen, yhdistysten ja koulutusyritysten toiminnasta eri puolilta Suomea. Kokosimme tähän artikkeliin keskeiset tiedot vastauksista.
Nopeita toimia aikuisoppimistoiminnan käynnistämiseksi
Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys alkoi näkyä suomalaisella aikuiskoulutuksen sektorilla Ukrainasta paenneiden aikuisten koulutustarpeina jo keväällä 2022. Monessa kunnassa tehtiin välittömiä resursointi- ja palvelunohjaustoimia aikuisoppimistoiminnan avaamiseksi tai uuden toiminnan käynnistämiseksi Ukrainasta paenneille, sekä heidän ohjaamisekseen kursseille ja työelämään. Toimintamalleja pakolaisten vastaanottamiseen ja oppimistoimintaan ohjaamiseen oli sektorilla sekä paikallisesti osin valmiina.
Keväällä 2022 moni aikuiskoulutuksen järjestäjä sai kunnan, paikallisen TE-toimiston tai kunnassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen kautta pyynnön kotimaisten kielten kurssien järjestämisestä Ukrainasta paenneille aikuisille. Paikalliset koulutuksen järjestäjät työskentelivät itsekin aktiivisesti Ukrainasta paenneiden tavoittamiseksi, esimerkiksi keräämällä kielikurssiryhmän osallistujat varhaiskasvatukseen osallistuvien, Ukrainasta paenneiden lasten vanhemmista. Eri puolilla Suomea myös yhdistykset ja koulutusyritykset avasivat ja erikseen kohdistivat toimintaansa ukrainalaisille esimerkiksi ilmaiskurssien muodossa tai vapaaehtoisvoimin, vastaten toiminnan kustannuksista itse. Useissa kunnissa Ukrainasta paenneiden tavoittamiseen ja palvelunohjaukseen resursoitiin erikseen ukrainan kielen taitoinen työntekijä tai työntekijöitä. Myös maahanmuuttokoordinaattoreilla oli kunnissa keskeinen tiedottamisrooli. Tietoa aikuisoppimismahdollisuuksista jaettiin myös paikallisissa maahanmuuttajille suunnatuissa tapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa, muun muassa ukrainankielisissä Telegram- ja Facebook-ryhmissä. Tieto aikuisoppimismahdollisuuksista levisi tehokkaasti myös ukrainalaisten omissa verkostoissa ja ”puskaradion” kautta.
Vastauksissa korostui henkilökohtaisen ohjauksen ja omankielisen tiedon merkitys palveluista tiedottamisessa ja aikuisoppimistoiminnan pariin pääsyssä.
Myös useissa pienemmissä kunnissa pystyttiin tarjoamaan nopealla aikataululla monipuolista aikuisoppimistoimintaa Ukrainasta paenneille, toisaalta mahdollisuudet vaihtelivat paikkakunnittain. Suuremmissa kunnissa perustettiin vuoden 2022 mittaan kokonaisia palvelutoimintoja Ukrainasta paenneiden tukemiseksi koulutus-, kotoutumis- ja työelämäkysymyksissä.
Kielitaito polkuna työelämään
Ukrainasta paenneita aikuisia osallistui vuoden 2022 aikana muun muassa vapaan sivistystyön oppilaitosten, ammatillisen oppilaitosten, korkeakoulujen, kuntien, seurakuntien, yhdistysten sekä koulutusyritysten tarjoamiin opintoihin. Vastauksia lähettäneissä oppilaitoksissa ja oppimistoiminnassa opiskeli syksyyn 2022 mennessä kymmeniä tai jopa satoja ukrainalaisia muun muassa suomen kielen kursseilla, suomalaisen yhteiskuntatiedon ja kulttuurin kursseilla, työelämäkursseilla ja uraohjauspalveluissa, aikuisten perusopetuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa, englanninkielisissä avoimissa yliopisto-opinnoissa, lyhytpätevöitymiskoulutuksissa, kuten hygieniapassikursseilla tai hoiva-opinnoissa, sekä erilaisissa lukemis-, liikuntaharraste-, teatteri- ja vapaa-ajantoiminnan ryhmissä.
Ukrainasta paenneiden itsensä toiveissa ja tavoitteissa korostuivat kaksi päämäärää – suomen kielen oppiminen ja työllistyminen. Suomen kielen opiskelu nähtiin avaintaitona työllistymiseksi ja yhteiskuntaan sisälle pääsemiseksi. Työllistyminen nähtiin osin jopa kielenopiskelua tärkeämpänä – usean kielikurssin järjestäjän mukaan opiskelijoita jättäytyi pois kurssilta työpaikan löydettyään. Toisaalta polku saattoi viedä myös työpaikalta kielikurssille paikallisten yritysten viestiessä koulutuksen järjestäjille tarpeesta järjestää Ukrainasta paenneille työntekijöilleen Suomen kielen koulutusta.
Vastauksista ilmeni ukrainalaisten motivaatio kielten opiskeluun ja suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustumiseen, vaikka haasteellisiin elämäntilanteisiin liittyviä poissaoloja opinnoista kerrottiin olevan myös runsaasti. Hyvänä yhteiskuntaosaamisen parantamisen tapana nähtiin kursseihin tai kotoutumistoimintaan sisältyvät ohjatut vierailut esimerkiksi pankkiin, uimahalliin, kirjastoon tai vaikkapa lähikauppaan.
Välittömiä työllistymismahdollisuuksia Ukrainasta paenneille tarjosivat jo kesäkaudella 2022 muun muassa marjanpoiminta- ja maatalousyritykset, mutta paenneiden keskimääräisesti korkean koulutustason johdosta myös itse koulutuksen järjestäjät varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, yritykset, valtion virastot sekä kunnat. Pääkaupunkiseudulla Ukrainasta paenneita pedagogeja työllistettiin esimerkiksi kohdennetusti ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen (ks. lisätiedot). Korkeakoulut suunnittelivat myös Ukrainasta paenneille pedagogeille räätälöityjä jatko- ja täydennyskoulutuksia suomalaisen työelämäosaamisen ja ammattiosaamisen kehittämiseksi.
Aikuisoppimistoiminnan järjestäjien taholta pyrittiin huomioimaan myös Ukrainasta paenneiden perhetilanne silloin, kun esimerkiksi lasten kanssa yksin paenneen aikuisen opiskelu edellytti esimerkiksi lastenhoidon tai lasten ajanvietteen järjestämistä, tai vaikkapa lounaan tarjoamista opiskelijoille. Ukrainasta paenneet aikuisopiskelijat itse toivoivat lisää iltakursseja, joille ei kuitenkaan aina onnistuttu järjestämään kouluttajia.
Toiveena vahva viranomaisyhteistyö ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia
Viranomaistoiminnan solmukohtana nähtiin erityisesti rahoitusmalli, jossa oppilaitokset saavat täyden valtionosuusrahoituksen järjestämälleen koulutukselle ainoastaan kotoutumissuunnitelman omaavien osalta, jolloin koulutus on opiskelijalle maksutonta. Vastauksista kävi ilmi, että moni oppilaitos avasi ovensa Ukrainasta paenneille opiskelijoille myös kotoutumissuunnitelmien laadinnan viivästyessä, mutta korvauksia kaikista ilman kotoutumissuunnitelmaa opiskelleista ei välttämättä ole edelleenkään saatu. Tämä on haastanut taloudellisesti etenkin pienempiä koulutuksen järjestäjiä. Kotoutumissuunnitelmien laadinta on vaihdellut vastausten mukaan suuresti paikkakunnittain.
Vastauksissa myös kotikuntauudistuksesta toivottiin apua aikuisoppimistoimintaan mukaan pääsyyn; kotikunnan puuttumisen nähtiin rajaavan yksilön monien tarpeellisten palvelujen ja myös aikuisoppimistoiminnan ulkopuolelle. Tämänhetkinen malli, joka sallii kotikunnan hakemisen vasta vuoden mittaisen maassa asumisen jälkeen, jättää väliinputoajiksi myös juuri maahan saapuneet.
Lisäksi viranomaistyöskentelyn kipukohdaksi katsottiin Ukrainasta paenneita koskevan tiedon sijoittuminen lukuisiin eri lähteisiin, muun muassa eri viranomaisten verkkosivustoille, sekä ukrainankielisen informaation puute näillä sivustoilla. Yli vuoden jatkuneen sotatilan jälkeen vastauksissa toivottiin viranomaisilta lisäksi toimenpiteitä aikuiskoulutuksen jatkamiseksi vuoden mittaisen kotoutumissuunnitelmaperusteisen kielenopiskelun päätyttyä. Lisäksi toivottiin lisää työllistymistä koskevaa ohjausta ja konkreettista tukea työnhakuun, esimerkiksi ansioluettelon laadinnan, työhaastattelukulttuuriin tutustumisen, työpaikalle matkustamisen tai työnteon mahdollistavien asumisjärjestelyjen muodossa.
Ukrainalaiset itse toivoivat lisäksi mahdollisuutta päästä käyttämään kieltä arjessa, esimerkiksi kielikerhoihin tai muuhun paikalliseen toimintaan osallistumalla.
Vastauksissa pohdittiin myös sotatilanteesta mahdollisesti syntyneiden traumojen vaikutusta nopean työllistymisen ja oppimiseen toiveeseen. Ukrainasta paenneiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen nähtiinkin tärkeänä tavoitteena. Täyspäiväisen aikuisoppimistoiminnan katsottiin osaltaan tuovan rytmiä arkeen ja tuovan hyvinvointia Ukrainasta paenneille heidän haastavassa elämäntilanteessaan.
Hyviä paikallisia käytänteitä
Julkaisemme maaliskuussa 2023 kerätyn aineiston pohjalta EPALE – Aikuiskoulutuksen eurooppalaisella foorumilla hyviä paikallisia käytäntöjä ja kokemuksia Ukrainasta paenneiden tukemisesta aikuisoppimisen keinoin. Paikalliset kokemukset ja käytännöt päivittyvät myös tämän artikkelin alle.
Vaasan kansalaisopisto Alma: Ukrainalaiset pääsevät kieliopinnoilla kiinni suomalaiseen arkeen
Oulun aikuislukio: Kielen ja kulttuurin oppimista sekä keskustelua erilaisista oppimistavoista
Stadin ammatti- ja aikuisopisto: UkrainaTeam – ohjausta, koulutusta ja tukea Ukrainasta paenneille
Lisätiedot: