Monitaiteellisia työpajoja, kestävän ruokatuotannon visiointia ja uuden sukupolven urheiluvalmennusta – nuorten osallistumishanke taipuu moneen muotoon

Muutoksentanssijat punovat koreografiassaan yhteen tanssitaiteen ja ympäristövaikuttamisen

Luoteis-Uusimaan tanssiyhdistys Vinha ry:n kolmisenkymmentä 13–20-vuotiasta nuorta tanssii nyt muutoksen tahtiin. Aiemman lukuvuoden ympäristöteema käynnisti nuorten parissa niin antoisia keskusteluita, että virisi idea jatkaa tematiikan parissa Muutoksentanssijat-hankkeessa.

– Nuoret ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi vaateteollisuuden ongelmista. Aiheet ovat melko raskaita aikuisellekin, saati sitten lapsille ja nuorille. Välillä herää huolta ja jopa epätoivoa: “maailma tuhoutuu, mitä me voidaan tehdä”, kuvailee hankkeen toinen vastuuopettaja ja opiston vastaava apulaisrehtori Emilia Jyrkkänen nuorten tunnelmia. – Tuntuu tärkeältä, että näitä ajatuksia ja tunteita käsitellään hankkeessa, jossa lisäksi pyritään vaikuttamaan asioiden tilaan.

Käytännössä tämä on tarkoittanut kuukausittaisia työpajoja, joissa rakennetaan ympäristöteemaista tanssitaideteosta ulostuloihin eli esiintymisiin. Laajemman nuorten joukon tavoittamiseksi tehdään yhteistyötä Lohjan, Karkkilan ja Vihdin nuorisopalveluiden kanssa; esimerkki tästä oli ulostulo Yösäbä-turnauksen oheisohjelmassa Lohjalla. 

Kantaaottavan tanssiteoksen lisäksi hankkeessa tutustutaan monipuolisesti ympäristöön ja ilmastonmuutokseen vaikuttaviin tekijöihin, ja karttunutta ymmärrystä ympäristöasioista hyödynnetään edelleen koreografian tekemisessä sekä puvustuksen ja rekvisiitan suunnittelussa. Asiantuntijavieraita on poikennut Eetti ry:stä ja Taksvärkki ry:stä. 

– Nuoret ovat olleet idearikkaita ja rakentaneet tekeillä olevan teoksen itse työpajojen tehtävien avulla. Aihe, koreografian eri osat, puvustus, itse tanssiosiot…kaikki on nuorista lähtöisin. Kuukausittaisten työpajojen välillä nuoret ovat aktivoituneet treenaamaan myös omatoimisesti toimipaikoittain sekä pitämään pystyssä Muutoksentanssijoiden sometilejä, kehuu Jyrkkänen.  

Ulostulojen ja sosiaalisen median tilin tavoitteena on lisätä laajemmin myös muiden nuorten ympäristötietoutta sekä samalla kehittää Vinhan hyviä käytäntöjä.

– Vaikuttaa siltä, että aihe on ollut nuorille läheinen ja tärkeä, ja esiintyminen ja tanssi puolestaan osallistujille luonteva ilmaisumuoto, Jyrkkänen luonnehtii. 

– Muutoksentanssijat on tähän asti ollut inspiroiva kokemus, vahvistaa myös hankkeen nuori osallistuja Sofia Sohlman. – Innostavaa on ollut päästä itse konkreettisesti vaikuttamaan sekä esitysten ympäristöteemoihin että esimerkiksi visuaaliseen ilmeeseen. Parasta on ollut yhdessä koreografian tekeminen sekä treenaaminen. Myös esiintyminen on mielestäni iso osa muutoksentanssijoita. Uskon, että moni on lähtenyt mukaan myös siksi, että saa erilaista esiintymiskokemusta kuin tanssikoulujen näytöksissä ja pääsee näyttämään osaamistaan muille.

Pasilan ratapihalla kartoitetaan kestävän ruokatuotannon sekä kansalaisaktivismin mahdollisuuksia  

Dodo ry – Helsingin Pasilan Kääntöpöydällä majaileva urbaani ympäristöjärjestö – luotsaa kuluvan vuoden kesäkuussa startannutta Ruokajärjestelmät ja aktivismi -hanketta. Idea syntyi Dodon tapahtumiin osallistuneiden nuorten tarpeesta löytää toimintatapoja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.

Vastaukseksi ryhdyttiin hahmottelemaan kokonaisuutta, jossa yhdistyvät kestävän tulevaisuuden teemat, ruoka, kaupunkiympäristö sekä kansalaisaktivismi. Tavoitteena oli tuoda yhteen jo olemassa olevan toiminnan ja toimijoiden tietotaito sekä toiminnasta kiinnostuneet nuoret ideoineen. 

– Toimintaan tarttumiseen liittyy korkea kynnys ja usein se mielletään mediassa nähtyjen esimerkkien kautta, arvioi Dodon projektipäällikkö Jonne Nurmela. – Haluamme luoda helpon tavan löytää toiminnan pariin ja sitä kautta vastauksia ympäristö- ja ilmastoahdistukseen. Yhdessä toimiminen ja itselle ominaisen roolin löytäminen osana kansalaisyhteiskuntaa ovat projektin keskiössä.

Hanke on onnistunut tuomaan yhteen nuoria erilaisista taustoista ja elämäntilanteista: osallistujat jakautuvat melko tasaisesti ikähaarukan 17–29-vuotiaat välillä, kaikilla ei ole aiempaa aktivismitaustaa ja moni tulee maailman eri kolkista. Nurmelan luonnehdinnan mukaan nuorempien mieleen ovat olleet erityisesti eettiseen ja ympäristöajatteluun liittyvät aiheet, kun taas viljelyyn ja kestäviin ruokajärjestelmiin pureutuvat aiheet houkuttelevat nuoria aikuisia.

Ohjelmaan on kuulunut luentojen ja työpajojen lisäksi hyötykasveihin tutustuttavia keräilykävelyitä sekä vierailuja erilaisten toimijoiden luokse: luomutiloille, permakulttuuriin eli ekologisesti kestävien ekosysteemien suunnitteluun perustuviin paikkoihin, eläinoikeuskeskuksiin ja kaupunki- sekä yhteisöviljelmille. Vuorovaikutusta ja vaikuttamismahdollisuuksia on ylläpidetty avoimilla kokouksilla, joissa jaetaan ideoita sekä rooleja.

– Hankkeemme pyörii vahvasti ruoan ympärillä, joten etenkin kasvukauden keskellä oli monenlaista toimintaa, vahvistaa Nurmela. – Suurimpia onnistumisiamme on ollut suurehkon aktiiviryhmän kasvattaminen ja hurja määrä positiivista palautetta siitä, miten hanke on auttanut löytämään ja uskaltautumaan toiminnan pariin!

Nuoret urheiluvalmentajat vahvistavat osallisuuttaan suomalaisen urheilun kentällä 

Vuonna 2019 Suomen Valmentajat ry:n 18–28-vuotiaiden nuorten jäsenten tarpeita kartoitettiin kyselyllä, jossa tiedusteltiin myös halukkuutta osallistua nuorista valmentajista koottuun aktiivien ryhmään. Kymmenen innokasta ilmoittautui, ja Nuorten valmentajien tiimiksi itsensä nimennyt, eri lajeja edustavista nuorista valmentajista koostuva ryhmä aloitti toimintansa. 

Kuluvana vuonna tiimi on ottanut vastaan uudenlaisen haasteen: nyt he vahvistavat nuorten valmentajien osallisuutta suomalaisen urheilun kentällä toteuttamalla Nuoret valmentajat – tulevaisuuden tekijät -osallistumishanketta.

– Tavoitteena on, että alle 30-vuotiaat nuoret urheiluvalmentajat vakiintuvat pysyväksi osaksi Suomen Valmentajien toimintaa ja ovat sitä kautta vaikuttamassa entistä vahvemmin suomalaiseen urheiluun. Nuorten valmentajien toimintamahdollisuuksia vahvistetaan myös laajemmin esimerkiksi lajiliitoissa ja seuroissa, linjaa Suomen valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen. 

Hanke sisältää valtakunnallisia ja alueellisia koulutus- ja verkostoitumistapahtumia sekä verkkokoulutusmateriaalin tuottamista nuorille valmentajille. Lisäksi järjestetään Valkkukahvila-tapaamisia eri puolilla Suomea sekä kaksi isompaa Nuoret valmentajat – tulevaisuuden tekijät -tapahtumaa. 

Näistä ensimmäinen veti Euroopan urheiluviikon aikoihin Tampereelle Varalan Urheiluopistolle 55 nuorta valmentajaa 23 lajista eri puolilta Suomea. Ohjelma sisälsi asiantuntijaesityksiä sekä käytännön demoja, joiden kautta nuoret valmentajat saivat vinkkejä suorituskykyisyyden kehittämiseen niin fyysisestä kuin henkisestä näkökulmasta.

– On mahtavaa päästä konkreettisesti tekemään meidän nuorten valmentajien näköistä toimintaa. Toivottavasti käytännöt ja toimintatavat jalkautuvat tulevaisuudessa myös laajemmin urheilumaailmaan, visioi Suomen Valmentajien hallituksessakin nuoria edustava tiimin jäsen Siiri Turunen.  

– Ehdottomasti haluan myöhemmin nähdä, että hankkeella on aidosti vaikutusta nuorten valmentajien asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin, komppaa Oulussa valmentava tiimin jäsen Susanna Raudaskoski.

Myös Tuunainen iloitsee niin hankkeen merkityksestä nuorille itselleen kuin sen laajemmasta sanomasta: 

– Tiimiläisille hanke on osaamista ja rohkeutta kartuttava kahden vuoden oppimisprosessi, mutta myös koko suomalaisen urheilun tulevaisuudelle on tärkeää, että nuoria valmentajia saadaan lisää mukaan toimintaan ja että heihin panostetaan nykyistä enemmän.

Tulevaisuustaitoja hiotaan monitaiteellisin menetelmin Jyväskylän kulttuuritalolla  

Kesällä 2021 avattiin Jyväskylän yliopiston kampusalueella sijaitsevaan historialliseen rakennukseen pienten kulttuuritoimijoiden ylläpitämä Kulttuuritalo Villa Rana. Kulttuuritalossa alettiin pian toteuttaa nuorille suunnattua Villa Rana Open Art -toimintaa aluehallintoviraston sekä Jyväskylän kaupungin tukemana.

– Vähitellen nuorisoteatteritoiminnan ja nuorten taidetyöpajatoiminnan parista erottui muutama aktiivinen nuorten ydinryhmä, joilla oli kiinnostusta ideoida ja järjestää toimintaa muita nuoria varten. Syntyi Tulevaisuustaitoja taiteesta -osallisuushanke, taustoittaa Villa Ranaa ylläpitävän Jyväskylän kulttuuritalon tukiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen. 

Osallisuushankkeessa on toteutettu kuluvan vuoden aikana useita nuorten suunnittelemia monitaiteellisia tapahtuma- ja työpajapäiviä. Kukin tapahtuma on sisältänyt elämyksellisen ja vuorovaikutteisen taide-esityksen sekä kaksi eri alojen taidetyöpajaa, joissa on käsitelty nuoria itseään kiinnostavia teemoja itsetuntemuksesta vaikuttamiseen ja kestävästä kehityksestä vuorovaikutukseen. 

Työpajojen tavoitteena on taidemenetelmin kehittää nuorten tulevaisuustaitoja: kriittistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja, empatiakykyä, resilienssiä ja kykyä kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia. 

– Esimerkiksi heinäkuiseen valtateemaiseen tapahtumaan nuoret rakensivat ulkotilaan kalustetun huoneen, purkutaidemajan. Seuraavana iltana maalattu huone muuttui turvalliseksi raivohuoneeksi tunteiden purkamista varten. Lisäksi Radikaalit ristipistot -ryhmä ohjasi ruohonjuuritason käsityöaktivismia ja Jyväskylän nuori kaupunginvaltuutettu Jasmine Repo veti Speakers’ Corner -toimintaa, jossa jätettiin viestejä päättäjille, Ruokolainen havainnollistaa. 

Ryhmän ohjaaja Iiris Heikkilä muistelee, kuinka purkutaidemajan rakentamisen edetessä mukana oleva nuorten porukka ja heidän sitoutumisensa hankkeeseen kasvoi kaiken aikaa.

– Raivohuonetapahtuman aikana osallistujat saivat rikkoa esineitä purkutaidemajassa, mutta itse majasta tullut nuorille niin tärkeä, että he eivät alkuperäisistä suunnitelmista poiketen enää halunneet rikkoa sitä, kertaa Heikkilä.

– Ydinryhmien nuoret ovat edelleen hyvin innostuneita jatkamaan toimintaa ja kehittämään sitä, iloitsee myös Ruokolainen.  

Teksti: Laura Mettälä