Oppivelvollisten opintoihin kiinnittymisestä uutta tietoa - entistä harvempi keskeyttänyt ammatilliset opintonsa
Oppivelvollisuutta laajennettiin syksyllä 2021, jolloin oppivelvollisuusikä korotettiin 18 vuoteen. Lakimuutoksen tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys. Opetushallituksessa on seurattu kiinteästi koulutukseen hakeutumista ja pääsyä. Nyt opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta löytyy tietoa myös opintojen kulusta ja kiinnittymisestä. Tieto edesauttaa oppivelvollisuuslain seurantaa eli lain toimivuuden ja mahdollisten muutostarpeiden arviointia, vaikka tilastopohja ei ole täysin vertailukelpoinen lakimuutosta edeltävään aikaan nähden.
Jo ennen oppivelvollisuuden laajentumista valtaosa perusopetuksen päättäneistä on saanut opiskelupaikan. Tällä hetkellä lähes kaikki oppivelvollisista (99,3 %) perusopetuksen päättäneistä on oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavassa koulutuksessa vielä samana vuonna kuin päättävät perusopetuksen.
Ammatillisen koulutuksen keskeyttänyt yhä harvempi – lukiokoulutuksessa keskeyttämiset pysyneet vähäisinä
Syksyllä 2021 oppivelvollisuuslain mukaisen koulutuksen aloitti noin 57 000 nuorta. Näistä opintojaan jatkoi puolitoista vuotta aloittamisen jälkeen noin 97 %. Loput alle kolme prosenttia oli kokonaan koulutuksen ulkopuolella tai muissa kuin oppivelvollisuuslain mukaisissa koulutuksissa tai väliaikaisesti opintonsa keskeyttäneitä. Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuuden voi keskeyttää väliaikaisesti esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden tai vaihtovuoden takia.
Ammatillisen tutkintokoulutuksen syksyllä 2021 aloittaneista 92 % jatkoi puolitoista vuotta aloittamisen jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksessa jatkoi 94 %. Lukiosta 3,5 % on siirtynyt ammatilliseen koulutukseen, ammatillisesta lukioon reilu prosentti. Osa on siirtynyt tutkintokoulutuksesta valmentaviin koulutuksiin. Ammatillisen koulutuksen aloittaneista tilastointihetkellä kokonaan tavoittamattomissa oli reilu kaksi prosenttia ja lukion aloittaneista murto-osa (0,3 %).
- Oppivelvollisuuslain myötä koulutuksen järjestäjien ja kuntien on otettava uudella tavalla koppi nuorista, jotka ovat luisumassa koulutuksen ulkopuolelle. Ajattelu- ja toimintatapojen muutosten mukana on muuttunut myös tilastointi, eikä täysin vertailukelpoisia tilastoraportteja ole saatavilla lakimuutosta edeltävään aikaan nähden. Suuntaa antavia vertailuja voidaan kuitenkin tehdä, sanoo opetusneuvos Laura Jauhola.
Vipusessa on jo aiemmin ollut Opintojen kulku -raportit ammatillisesta koulutuksesta ja lukiokoulutuksesta. Näillä aikaisemman lainsäädännön aikaan tehdyillä raporteilla niputetaan muun muassa “väliaikaisesti keskeyttäneet” ja kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevat samaan keskeyttäneiden tilastoon. Tämän tilastointitavan mukaan ammatillisen koulutuksen syksyllä 2021 aloittaneista alle 18-vuotiaista saman vuoden aikana perusopetuksen päättäneistä noin 4 % oli 1,5 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen keskeyttänyt opintonsa. Edellisenä syksynä 2020 aloittaneista keskeyttäneitä oli 6 %.
- Voidaan siis päätellä, että oppivelvollisuuden laajentumisen myötä entistä harvempi nuori on keskeyttänyt ammatilliset opintonsa. Lukiokoulutuksen puolella keskeyttäneiden määrä on jo ennestään vähäinen, ja tilanne on pysynyt vakaana, kertoo Jauhola.
1,5 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen lukio-opinnot on keskeyttänyt vajaa 1%. Tieto oppivelvollisten opintojen kulusta ja tutkintojen suorittamisesta kasvaa koko ajan, ja tilannetta seurataan oppivelvollisuuslain seurantasuunnitelman mukaisesti.
Uusi Oppivelvollisten opintojen kulku -raportti päivittyy kuukausittain
Vipusesta löytyvä Oppivelvollisten opintojen kulku -raportti sisältää päivittyvää tietoa tilastovuoden aikana 16–18 vuotta täyttävien, uuden koulutuksen aloittaneiden oppivelvollisten opintojen etenemisestä. Tiedot päivittyvät jokaisen kuukauden 5. päivään mennessä. Nyt esitetyt tiedot pohjautuvat marraskuussa 2023 julkaistuun raporttiin.
- Raportin oletusnäkymässä, eli priorisoidussa tilanteessa, opiskelija voi kuulua vain kerran yhteen tilastojoukkoon. Todellisuudessa opiskelija voi olla samanaikaisesti esimerkiksi koulutuksen ulkopuolella ja “valmistunut valmentavasta koulutuksesta”. Yksityiskohtaisempien tietojen tutkimiseksi on mahdollista käyttää raportin oikealla puolella olevasta valikosta avautuvia tilastotietojen käsittelyä helpottavia ominaisuuksia, niin sanottuja Pivot-taulukon kenttiä ja tilannemuuttujia, kertoo erityisasiantuntija Pirjo Karhu ja vinkkaa, että muissakin Vipusen raporteissa on usein seikkaperäisempiä muuttujia Pivot-taulukon puolella.
Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Pirjo Karhu, etunimi.sukunimi [at] oph.fi, puh. 029 5331 317
Opetusneuvos Laura Jauhola, etunimi.sukunimi [at] oph.fi, puh. 029 533 1578