”Sä voit mennä Eurooppaan oppii, älä tee kehitykselle stoppii – se on hyvä ajatus, Erasmus plus!”
Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman ajatuksia herättävissä puheenvuoroissa syvennyttiin EU-ohjelmien painopisteisiin ja nykytilanteeseen sekä maalattiin erilaisia tulevaisuuskuvia. Puheenvuorojen jälkeen osallistujat pääsivät jakamaan ja kirjaamaan omia kokemuksiaan ja toiveitaan sektorikohtaisissa väliarviointityöpajoissa. Päivän kruunasi EU-ohjelmien painopisteitä peilaavat temaattiset rinnakkaissessiot.
Erasmus+ -ohjelma on Euroopan laajuinen menestystarina, mutta mihin suuntaan käsikirjoitus on menossa?
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, nosti esille kaikki tämän ohjelmakauden horisontaaliset painopisteet: osallisuuden ja moninaisuuden, digitaalisuuden, ympäristövastuullisuuden sekä aktiivisen kansalaisuuden. Nämä neljä osa-aluetta teemoittivat paitsi iltapäivän rinnakkaissessioita myös laajemmin kaikkea hanketoimintaa ja yhteistyötä molemmissa ohjelmissa. Siksi Multala toivoikin, että Suomi osallistuisi jatkossa aktiivisemmin näiden painopisteiden ja ylipäätään ohjelmien kehittämiseen, jotta pääsisimme vaikuttamaan ohjelmien juonenkäänteisiin entistä vahvemmin.
Rahavirrat EU-ohjelmiin kasvavat, mutta miten pitää vaikuttavuus aallonharjalla?
Suomen kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen muistutti, että Erasmus+ -ohjelman rahoitus nousee 80 prosenttia edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ja vuosibudjetin suuruus vain kasvaa seuraavina vuosina. Resurssien vahvistuessa myös toiminnot ovat laajentuneet ja kehittyneet, mitä edustavat muun muassa Eurooppalaiset yliopistot- ja Teacher Academies -toiminnot, ammatilliset huippuosaamisen keskukset, DiscoverEU ja globaalin yhteistyön laajeneminen.
Uusien mahdollisuuksien avautumisen ohella Saarinen painotti strategisuuden merkitystä, sillä tuhlaamiseen ei silti ole varaa. Esimerkkinä tästä katsottiin video Muotialan päiväkodista, joka voitti tänä vuonna eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnon kestävään tulevaisuuteen oivaltavasti pureutuvalla hankkeellaan.
Maailma muuttuu, mutta mitä jos dystopioiden sijaan valitsisimme positiivisemman vaihtoehdon?
Sitran projektijohtaja Jukka Vahti herätti pohtimaan hyvää huomista Suomelle, demokratialle ja erityisesti nuorille. Lähtökohtana ajatusketjulle toimii osallistumisen paradoksi, sillä samalla kun luottamus instituutioihin nähdään maassamme korkeana, on usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin heikentynyt. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, kun mediatilaa valtaavat digivaltakilpailu, ympäristöongelmat, talouden heikkeneminen, hyvinvoinnin haasteet ja demokratiakamppailu.
Vahdin mukaan tekoäly mullistaa elämäämme parhaillaan samalla tavalla kuin painotaidon keksiminen, sillä tiedon levitys, ymmärryksen rakentaminen ja valtasuhteet ovat jälleen murrosvaiheessa. Muutos voi kuitenkin tarkoittaa myös muutosta parempaan, mutta se edellyttää rohkeutta, kykyä ja halua ideoida myönteisiä vaihtoehtoja. Lopuksi leikiteltiinkin ajatuksella, miltä näyttäisi, jos päätöksentekoprosessia voisi seurata kuin postipakettia ja digitaalinen sivistys sekä demokratiateknologia olisivat vakiintunut osa toimintakulttuuriamme.
Uusi ohjelmakausi on komission työpöydällä, mutta mitä tapahtuisi, jos kentän toimijat saisivat päättää?
Aineistoa väliarviointia varten kerättiin sektorikohtaisissa työpajoissa, joissa hanketoimijoista koostuvat pienryhmät saivat vapaasti kirjata kokemuksiaan ja toiveitaan yhteiselle alustalle. Lähes 200 hanketoimijaa oli saapunut paikalle keskustelemaan nykyisistä ohjelmista, ja he pääsivät kertomaan mielipiteensä muun muassa toiminnoista, avustusmääristä, painopisteistä sekä hankkeiden vaikuttavuudesta. Lisäksi toimijoita pyydettiin visioimaan unelmien Erasmus+ - tai Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmaa.
Opetushallitus ohjelmien kansallisena toimistona ottaa palautteen ja kehitysehdotukset huomioon mahdollisuuksien mukaan heti tulevien vuosien aikana omassaan toiminnassaan. Opetushallitus välittää palautetta myös suoraan Euroopan komissioon muun muassa eri työryhmien kautta sekä toimittaa palautteen 4FRONT-arviointiyritykselle, joka suorittaa OKM:n toimeksiannosta ohjelmien virallisen kansallisen loppu- ja väliarvioinnin.
Paljon puhetta tulevaisuudesta, mutta missä jo tähän mennessä on onnistuttu?
Tapahtumapäivä huipentui rinnakkaissessioihin, joissa hanketoimijat pääsivät jakamaan onnistumisiaan ja oivalluksiaan omista hankkeistaan. Teemoja kokemusten vaihdossa oli yhteensä viisi: osallisuus ja moninaisuus, ympäristövastuullisuus, digitaalisuus, aktiivinen kansalaisuus ja EU-ohjelmien vaikuttavuus.
Suomen Paralympiakomitean, Valtakunnallisen valmennus- ja liikuntakeskuksen sekä Åbo Akademin edustajat muistuttivat Oivalluksia osallisuudesta -sessiossa muun muassa siitä, että jos jonkin ryhmän osallisuutta halutaan parantaa, tulee heitä osallistaa pelkän lopputuloksen sijaan koko prosessiin ideoinnista alkaen.
Vihreydestä valttikortti -session alustuksessa ja hanketoimijoiden paneelikeskustelussa pureuduttiin vihreään siirtymään, ilmastonmuutoksen hillintään ja luontokadon pysäyttämiseen tarvittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen erilaisissa EU-hankkeissa. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, ja eri koulutussektoreilla ja nuorisoalalla on merkityksellinen rooli tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämisessä.
Digitalisaatio ja tekoäly uuden oppimisen tukena -sessiossa kuultiin esimerkkejä siitä, miten Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hankkeissa on hyödynnetty digitalisaatiota. Sessiossa keskustelua herätti erityisesti erittäin ajankohtainen tekoälyn hyödyntämisen ja sääntelyn teema. Esimerkkihankkeista nousi paljon hyviä käytänteitä, jotka olisivat hyödynnettävissä ainakin osittain monille eri sektoreille.
Aktiivinen kansalaisuus ei synny itsestään! -sessiossa esitellyt hanke-esimerkit toivat hyvin esille, että hyviä ja vaikuttavia hankkeita voidaan tehdä pienemmilläkin budjeteilla, kuten Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n Tytöiltä tytöille -solidaarisuushanke osoitti. EU-ohjelmien vaikutukset kantavat kauas -sessiossa Oriveden kunnan edustajat taas toivat hienosti esiin, miten systemaattisella ja pitkäjänteisellä työllä voi myös pienestä toiminnasta kasvattaa koko kunnan kattavaa kansainvälistä toimintaa. Aina ei tarvita suuria rahasummia, että voidaan tarjota osallistujille antoisia ja merkittäviä kokemuksia!
Kirjoittaja: Sofia Varjo