Team Finland Knowledge -ohjelman (TFK) tavoitteena on luoda ja vahvistaa suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä TFK -verkoston valittujen kohdealueiden ja -maiden kanssa. TFK-ohjelmassa järjestetään vuonna 2023 myös erillinen haku, jonka tavoitteena on tukea suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä ukrainalaisten partnereiden kanssa sekä tukea Ukrainaa sen korkeakoulutuksen kehittämisessä ja uudelleenrakentamisessa.
Opetushallitus järjesti maaliskuussa aluekohtaisen webinaarin Ukraina-hausta. Webinaarissa erityisasiantuntija Minna Hakkarainen Suomen Kiovan suurlähetystöstä sekä erityisasiantuntija Sari Eriksson opetus- ja kulttuuriministeriöstä pohtivat sitä, millaisiin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota yhteistyön suunnittelussa Ukrainassa.
Ukrainassa arvostetaan korkeakoulutusta
Erityisasiantuntija Minna Hakkaraisen mukaan ukrainalainen koulutusjärjestelmä on rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin suomalainen koulutusjärjestelmä. Ukrainalaiset ovat hyvin koulutettuja kansainvälisesti verrattuna ja monet ukrainalaiset haluavat suorittaa korkeakoulututkinnon. Erityisasiantuntija Sari Eriksson korosti, että Ukrainalla on laaja korkeakoulusektori, joka koostuu 515 korkeakoulusta. Korkeakouluissa opiskelee noin 970 000 opiskelijaa ja Ukraina on suosittu kohde ulkomaalaisten, erityisesti intialaisten ja Afrikan maiden opiskelijoiden keskuudessa.
Yksi koulutuksen haasteista Ukrainassa on opiskelijoiden määrän lasku, johon vaikuttavat väestön ikääntyminen sekä ulkomailla opiskelevien ukrainalaisten määrän kasvu. Ulkomaille suuntaavista ukrainalaisista opiskelijoista 60-prosenttia opiskelee EU-maissa, joista suosituimpia kohteita ovat Puola, Saksa ja Tšekki. Erikssonin mukaan aivovuoto muodostaa pitkäjänteisen haasteen myös tieteelliselle tutkimukselle Ukrainassa. Käynnissä oleva sota ei ole helpottanut tilannetta vaan sodan alkamisen myötä arviolta 22 000 tutkijaa on muuttanut pois maasta.
Ukrainan koulutus- ja tutkimussektorin jälleenrakentamisen osalta Ukraina on tuonut esille vahvaa kiinnostusta suomalaiseen koulutusosaamiseen. Näin ollen Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea Ukrainan koulutussektorin jälleenrakennus- ja kehitystyötä.
Venäjän hyökkäyssodalla merkittäviä vaikutuksia ukrainalaisiin korkeakouluihin ja opiskelijoihin
Venäjän iskuissa on tuhoutunut noin viidesosa Ukrainan infrastruktuurista. Iskujen seurauksena esimerkiksi sähkö- ja verkkoyhteydet eivät toimi kunnolla kaikkialla Ukrainassa ja valtava määrä ukrainalaisia on joutunut muuttamaan joko maan sisäisesti tai pakenemaan ulkomaille. Venäjän siviilikohteisiin suunnatuissa pommituksissa on tuhoutunut myös korkeakouluja, ja osa korkeakouluista on joutunut siirtämään toimintansa paikkakunnalta toiselle. Valloitettujen alueiden tilanteesta on saatavilla niukasti tietoja.
Venäjän hyökkäyksestä huolimatta korkeakoulut järjestävät edelleen opetusta. Lähiopetus on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi monella paikkakunnalla. Hakkaraisen mukaan lähiopetuksen järjestäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun opetustilat sijaitsevat pommisuojien läheisyydessä. Näin ollen useimmat korkeakouluista ovat siirtyneet joko kokonaan verkko-opetukseen tai hybridimalliseen opetukseen.
Korkeakoulujen toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaisia haasteita ovat muuan muassa Ukrainan turvallisuustilanne sekä verkkoyhteyksien ja elektronisten laitteiden puute. Näiden käytännön haasteiden lisäksi moni ukrainalainen kärsii sodan aiheuttamista traumoista ja stressistä, mikä vaikuttaa myös oleellisesti myös opiskelijoiden kykyyn opiskella, opettajien kykyyn antaa opetusta ja yleisesti korkeakoulujen toimintaan. Hakkarainen painottaa, että psykologisen tuen tarve Ukrainassa on suuri.
Ukrainalaisia yhteistyökumppaneita ja heidän tarpeitaan kannattaa kuunnella yhteistyötä rakennettaessa
Keskustelu ukrainalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää, sillä sodan vaikutukset vaihtelevat Ukrainassa alueittain. Ukrainalaisten korkeakoulujen tarpeiden kuunteleminen ja huomioiminen muodostavat parhaimmat edellytykset yhteistyön suunnittelulle. Tämä antaa suomalaisille korkeakouluille myös parhaimman käsityksen siitä, miten TFK-ohjelman rahoituksella voidaan tukea Ukrainan korkeakoulusektoria. Yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi yhteiset opinto- tai tutkinto-ohjelmat sekä liikkuvuus, jolle käynnissä oleva sota asettaa kuitenkin omat haasteensa. TFK-ohjelman Ukraina-haussa haettava rahoitus on liikkuvuuden osalta tarkoitettu ensisijaisesti Ukrainasta Suomeen suuntautuvan liikkuvuuden tukemiseen.
Sodan vaikutusten huomioimisen lisäksi on Hakkaraisen mukaan hyvä tiedostaa myös muita käytännön yhteistyön haasteita Ukrainassa. Näitä ovat muun muassa mahdollinen kielimuuri ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa. Ukrainalaisilla ja suomalaisilla ei ole välttämättä yhteistä kieltä, sillä monet ukrainalaisista eivät puhu sujuvaa englantia. Verkkoyhteyksiin liittyvien haasteiden lisäksi on hyvä huomioida esimerkiksi yhteistä opetusta suunniteltaessa ukrainalaisten mieltymykset teknologian suhteen: ukrainalaiset suosivat tällä hetkellä sovelluksia, joita voi käyttää puhelimella ja joiden käyttäminen ei kuluta paljon dataa. Vaikka Ukrainassa on myös käytössä samoja sähköisiä alustoja ja työkaluja kuin Suomessa, esimerkiksi Ukrainassa käytössä oleva Moodle on rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin Suomessa käytössä oleva. Kielimuurista ja teknologian eroavaisuuksista huolimatta Hakkarainen korostaa, että yhteistyömahdollisuuksia on paljon ja kannustaa suomalaisia korkeakouluja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista suoraan ukrainalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.