Urheilijoiden yhteinen ääni alkaa kantaa jo johtoportaaseenkin
Johtaminen on taitolaji, jossa yksi avain onnistumiseen on ansaita johdettavan porukan luottamus.
Näin on asian laita myös urheilussa, jonka maailmasta on kuitenkin noussut tasaisin väliajoin pieniä ja suuria johtamiseen liittyviä skandaaleja.
Viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin on tullut esiin häirintää, epäasiallista käytöstä ja tapauksia, joissa johtajat ovat halunneet rajoittaa urheilijoiden sananvapautta.
– Tässä on hiljattainkin jouduttu seuraamaan urheilujohtamisen performanssia, jossa pelaajien ja johtajien äänet ovat olleet rajussa ristiriidassa, sanoo Panu Autio ja viittaa Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtajan suuteluskandaaliin naisten jalkapallomaajoukkueen ympärillä.
Autio on paitsi suomalaisen futsalin legenda, myös pitkäaikainen aktiivi Jalkapallon yhdistyksessä JPY:ssä. Yhdistyksen hallituksessa ja sen jälkeen työntekijänä kymmenisen vuotta toiminut Autio aloitti JPY:n toiminnanjohtajana viime vuoden keväänä.
Urheilujohtamisen vanhassa maailmassa urheilu on nähty yhteiskunnasta erillisenä saarekkeena, jossa urheilijoiden ei pitäisi kommentoida sen enempää politiikkaa kuin omia asioitaankaan. Sellaisesta on Autiokin saanut osansa.
– Sain kuulla vielä urani loppupuolellakin, että keskity sä nyt vaan pelaamiseen ja jätä kannanotot muille.
Mutta Autio uskoo, että esimerkiksi Espanjan tapaus nähdään esimerkkinä siitä, että muutokset ovat mahdollisia, kun pelaajat avaavat suunsa ja pysyvät yhtenä rintamana.
Hankkeesta vankka teoreettinen pohja
Myös suomalaisten urheilijoiden piirissä on virinnyt halua vahvistaa urheilijoiden ääntä heitä itseään koskevissa asioissa. Tavoitetta on viety tietoisesti eteenpäin ensin urheilijayhdistyksistä suurimpien, jalkapalloilijoiden ja jääkiekkoilijoiden yhdistysten johdolla.
Jalkapallon Pelaajayhdistys on hankkinut tähän työhön vankkaa taustatukea myös kansainvälisestä Erasmus+ -hankkeesta nimeltään Strengthening Athlete Power in Sports (SAPIS). Siinä tavoitteena on vahvistaa urheilijoiden vaikutus- ja äänivaltaa lajiensa ja urheilujärjestöjensä hallinnassa ja johtamisessa.
Hankkeessa on vahva akateeminen painotus, kun mukana on ollut neljä yliopistoa. Hankkeen teoreettista ja akateemista tutkimuspohjaa ovat tuottaneet Swansean (Wales), Pompeu Fabran (Espanja), Utrechtin (Alankomaat) ja Ljubljanan (Slovenia) yliopistot.
– Näillä yliopistoilla on kovan luokan osaamista etenkin urheilun etiikan ja ylipäänsä urheilujärjestelmien tutkimuksessa, Autio sanoo.
Yliopistojen lisäksi mukana ovat olleet laajasti eurooppalaisia urheilijoita edustava EU Athletes, Hollannin olympiakomitea sekä tanskalainen urheilun tutkimusorganisaatio Play the Game, jolla on ollut hankkeen vetovastuu.
Kansallinen verkosto koolle Suomessa
Hankkeen aikana monia asioita on nytkähtänyt eteenpäin Suomessakin. Kun hanke alkoi, Suomessa koottiin Sapis-verkosto, johon tuli mukaan pelaajayhdistyksiä, urheilijavaliokuntien edustajia sekä tärkeimpiä urheilujärjestöjä urheilun eettistä keskusta SUEK:ia ja huippu-urheilun instituuttia KIHU:a myöten.
Kihu ryhtyi vuonna 2019 tutkimustyöhön, jonka tuloksena syntyi kaksi vuotta myöhemmin julkaistu Urheilijoiden ääni -selvitys. Aution mukaan Kihu sai tutkimukselleen keskeisen sytykkeen yhteistyöstä juuri Sapis-hankkeessa.
Suomessa käynnistyi myös rinnakkaisia prosesseja, joissa hankkeessa syntynyttä tietoa ja toimintamalleja on käytetty hyväksi.
– Kokosimme kansallisen verkoston, johon tulivat mukaan edustajat kaikista itsenäisistä urheilijayhdistyksistä. Yhdistysten kenttä on sittemmin laajentunut, kun urheilijayhdistyksiä on perustettu lisää, Autio sanoo.
Vuoropuhelu urheilijoita edustavien yhdistysten ja myös urheilujohtajien välillä on lisääntynyt Suomessa.
– Olemme onnistuneet yhdistämään koko Suomen urheilijoita edustavien tahojen kentän, johon kuuluvat niin itsenäiset urheilijayhdistykset kuin urheilijavaliokunnatkin. Siitä yhteistyöstä olen iloinen ja toivon, että me voimme toimia tässä jopa benchmarkina maailmalla.
Urheilijat järjestäytyvät
Yksi urheilijoillekin kuuluva perusoikeus on sananvapaus, jota muuten yritettiin vastikään rajoittaa pelaajien osalta myös kotimaisen jääkiekkoliigan avajaisgaalassa. Tuolloin Liiga halusi kieltää pelaajia kertomasta mielipidettään suljetusta sarjajärjestelmästä. (taustatiedoksi LINKKI)
Joissakin maissa on Aution mukaan puututtu jopa urheilijoiden järjestäytymisvapauteen. Tilanne on kuitenkin parempi Suomessa, jossa onkin viime vuosina perustettu melkoisesti uusia urheilijayhdistyksiä.
Vuoden 2019 jälkeen Suomeen on perustettu uudet itsenäiset urheilijayhdistykset Joukkueurheilijat ry. sekä Yleisurheilijat ry.
Yhdessä aiempien jalkapalloilija- ja jääkiekkoilijayhdistysten kanssa nämä neljä itsenäistä urheilijayhdistystä perustivat yhteisen järjestön Suomen Urheilijat ry:n edistämään urheilijoiden asemaa ja arvostusta Suomessa.
Vaan eivät kai tällaiset harppaukset urheilijoiden järjestäytymisessä nyt yhden EU-hankkeen ansiota ole?
– Ei yksinään, mutta hanke on antanut meille rutkasti teoreettista ymmärrystä ja kansainvälistä kontekstia toimintaamme. Kyllä se hanke on sysännyt kansallisia prosessejamme liikkeelle, sanoo Autio.
Meneillään on momentum
Sapis-hankkeessa valmistuneen tutkimusraportin pohjalta on laadittu käytännöllinen hyvien käytäntöjen opas, jota hankkeen paikallisissa seminaareissa on levitetty niin urheilijoille kuin alan johtajille ja vaikuttajille.
Urheilijoiden tavallisessa arjessakin riittää asioita, joita johtamisessa ja hallinnossa ei aina oteta huomioon.
– On vaikkapa kilpailukalentereita, otteluohjelmia ja monia urheilijan arkeen vaikuttavia asioita, joita koskevissa päätöksissä urheilijoiden äänelle ei ole ollut olemassa väylää.
Sapis-hankkeessa pääväyliä urheilijoiden vaikutusvallalle on kartoitettu kolmekin.
Yleisin niistä ovat urheilijayhdistykset, mutta keskeisiä toimijoita ovat myös lajiliittojen, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean urheilijavaliokunnat. Päätänsä nostavat myös sellaiset urheilija-aktivistien ryhmät, jotka toimivat virallisten toimielimien ulkopuolisissa verkostoissa, kuten sosiaalisessa mediassa.
Aution mukaan on nähtävissä, että urheilijoiden järjestäytymisessä on päällä ”kansainvälinen momentum”.
– On sanottava, että myös urheilujohtajien parissa on nähtävissä valaistumista ja heräämistä, mikä on näkynyt esimerkiksi hankkeen keskustelutilaisuuksissamme.
Vuoden 2023 lopussa päättyvä Sapis-hanke alkoi vuonna 2019. Se sai yhden vuoden lisäajan, kun pandemia aiheutti toimintaan viivytyksiä.
Lue lisää:
Lisätietoa Sapis-hankkeesta hankkeen vetäjän Play the Gamen verkkosivuilla: https://www.playthegame.org/projects/strengthening-athlete-power-in-sport-sapis/
Jalkapallon pelaajayhdistyksen tiedote hankkeesta: https://jpy.fi/fi/uutiset/sapis-hanke-vahvistaa-urheilijoiden-aanta
Kihun Urheilijoiden ääni -selvitys: https://kihu.fi/urheilijoiden-aani-paremmin-kuuluviin-urheiluorganisaatioissa/