Vaikuttavin mielenterveystyö tehdään arjessa – ja siksi järjestö haluaa mielen hyvinvoinnin tukea urheiluharrastuksiin

Urheilukentillä tiedetään, että jos aikoo voittaa, kovassa paikassa fysiikan lisäksi myös pään pitää kestää.

– Urheiluvalmennuksessa ja -seuroissa on tehty tähän mennessä etenkin sellaista psyykkistä valmennusta, joka tähtää suorituksen parantamiseen, sanoo nuorten mielenterveysyksikön päällikkö Johannes Parkkonen Mieli ry:stä.

Urheiluharrastus voi olla mielenterveyden kannalta hyvä kokonaisuus laajemminkin. Liikunnallisuuden lisäksi urheiluharrastukset tuottavat ihmisille merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia, Parkkonen sanoo.

Kuitenkin kokonaisvaltaisempi mielen hyvinvoinnin tukeminen on vieraampi tai uudempi ajattelutapa urheiluseuroissa.

– Toki siellä tehdään monenlaista ihmistä henkisesti tukevaa valmennusta, joka voi vahvistaa mielenterveyttä. Mielenterveystyötä voisi tehdä silti vielä systemaattisemmin ja suunnitelmallisemmin, sanoo Parkkonen.

Hanke käyntiin Mieli ry:n askelmerkein

Mieli ry:n ydinosaamista otettiin käyttöön vuoden 2022 lopussa päättyneessä Erasmus+ -hankkeessa, jossa kehitettiin parempia puitteita mielen hyvinvoinnista kiinnostuneille urheiluseuroille ja valmennukselle.

Kolmivuotisen Spirit-hankkeen (Sport and Psychological Initiative for Inclusive Training) koordinaattorina toimi eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestö Engso ja siihen osallistui 12 organisaatiosta kuudesta eri maasta.

Mukana oli hankekumppaneita kansainvälisestä pöytätennisliitosta Kreikan paralympiakomiteaan. Suomesta mukana oli myös maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten hyvinvointia ja osallisuutta liikunnan avulla edistävä järjestö Monaliiku.

Mieli ry oli hankkeen ainoa mielenterveystyön järjestö.

– Roolimme oli tuoda hankkeen tuotoksiin ja toimintamalleihin meidän asiantuntemustamme, eli varsinkin mielenterveyskysymysten jäsennystä ja sanoitusta. Hankkeen alussa loimme yhteistä kieltä ja raamin, joka ohjasi hankkeen eri myöhempiä vaiheita, Parkkonen sanoo.

Hankkeen keskeinen kohderyhmä olivat valmentajat, joille suunnattiin hankkeessa tuotettuja koulutusmateriaaleja.

– Pyrimme painottamaan laaja-alaisuutta, eli esimerkiksi sitä, ettei mielenterveys tarkoita aina mielen sairauksia. Meillä kaikilla on mielenterveys, joka on joskus parempi ja joskus heikompi.

Valmentajille verkkokurssi ja ”mielenterveyskielen” alkeet

Muut hankekumppanit kokosivat yhteen tutkimustietoa ja keräsivät tietoa myös itse eri maiden seuroista ja lajiliitoista.

Näiden avulla tuotettiin erilaisia materiaaleja sekä kaikkien kumppaneiden kielille käännetty maksuton verkkokurssi mielenterveyskysymykset huomioivan valmennuksen tueksi. Valmentajien koulutusmateriaalin avulla nämä voivat oppia oman työnsä ja mielen hyvinvoinnin rajapinnoista.

– Mielenterveyskysymyksissä ei suinkaan aina pelkät kansalaistaidot riitä. On tärkeää kartoittaa systemaattisesti, millaista tukea seurat ja valmentajat voivat näissä kysymyksissä tarvita.

Ja tarvitsevathan he, Parkkonen havaitsi.

– Sellainen tuntuma syntyi, että paljoakaan valmista sanoitusta näille teemoille ei kaikilla kumppaneilla ollut. Hankkeessa osallistujien haluttiin omaksuvan mielenterveyskieltä ja alan käsitteitä, ja se kävikin työstä.

Yhtenä tavoitteena hankkeessa oli myös seuratoiminnan inklusiivisuuden tukeminen. Esimerkiksi valmentajien verkkokurssissa on oma kokonaisuutensa pakolaistaustaisten, turvapaikanhakijoiden tai muutoin haavoittuvaisessa olevien ryhmien valmennusta varten.

Kasvokkain tapaamisia jäi kaipaamaan

Potentiaalia yhteistyölle urheiluseurojen kanssa on paljon, Parkkonen näkee.

Uutta opittavaa ja mahdollisuuksia voi löytyä urheilun saralta 125-vuotiaalle Mieli ry:llekin, joka on itse asiassa yksi maailman vanhimmista mielenterveysalan kansalaisjärjestöistä.

– Urheiluseurat ovat meille järjestönä vähän uudempi toimintaympäristö. Me toimimme muutoinkin mielellämme ihmisten arkiympäristöissä, kuten kouluissa, nuorisotyössä ja työelämässä, koska nämä ovat mielenterveysongelmien ehkäisemisen kannalta juuri arki on se vaikuttavin toimintaympäristö.

Vuonna 2020 alkaneen hankkeen alkutapaaminen järjestettiin Brysselissä. Kaksi viikkoa tämän jälkeen julistettiin globaali koronapandemia.

– Ei voi sanoa, etteikö sillä olisi ollut negatiivisia vaikutuksiaan. Tämänkaltaisessa hankkeessa olisi ollut hyötyä siitä, että yhteistä ymmärrystä etsitään kasvokkain keskustellen.

Spirit-hankkeen verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.engso-education.eu/projects/spirit/

Valmentajille suunnattu maksuton verkkokurssi (suomeksi): https://www.engso-education.eu/projects/spirit/spirit-online-course-finnish/