Yhä useampi hyödynsi korkeakoulujen maahanmuutto- ja ulkomaalaistaustaisille asiakkaille suunnattuja ohjauspalveluja
Korkeakoulutukseen hyväksyttyjen uusien maahanmuutto- ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrän merkittävä kasvu näkyy esimerkiksi opiskelijoiden kansallisuuksissa: vuonna 2010 suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli vajaat 8 500 opiskelijaa, jotka olivat muita kuin Suomen kansalaisia; vuonna 2022 heitä oli noin 17 500. Muualla kuin Suomessa syntyneitä opiskelijoita oli vertailujakson alussa reilut 12 800 ja lopussa hieman yli 26 400. Samalla aikavälillä vieraskielisten eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien opiskelijoiden määrä kasvoi noin 11 000:sta reiluun 26 000:een.
Osa korkeakouluistamme on vuodesta 2016 tarjonnut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella SIMHE-ohjauspalveluita (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), jotka tukevat maahanmuutto- ja ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutukseen osallistumista, tutkinnon suorittamista sekä työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille. Palveluita voivat hyödyntää korkeakoulutukseen hakeutuvat ulkomaalaiset ja korkeakoulutetut maahanmuuttajat: esimerkiksi moni Ukrainasta sotaa paennut on saanut palveluista apua korkeakoulutukseen tai työelämään siirtymisessä.
SIMHE-palveluiden kysyntä on viime vuosina ollut reippaassa kasvussa: vuonna 2021 palveluita hyödynsi noin 1000 asiakasta, mikä on kaksinkertainen määrä vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2022 asiakkaita oli jo reilut 2 700. Palveluita tarjoavat Helsingin, Jyväskylän, Turun ja Vaasan yliopistot, Tampereen korkeakouluyhteisö sekä Arcada-, Karelia-, Metropolia- ja Savonia ammattikorkeakoulut ja Oulun ammattikorkeakoulu. Opetushallitus tukee toimintaa asiantuntijaroolissa.
SIMHE-palvelut tukevat vastaanottavan ja monimuotoisen yhteiskunnan rakentamista
Opetushallituksen raportissa käydään läpi SIMHE-työn tuloksia ja vaikuttavuutta vuoteen 2021 ulottuvan tilastotiedon ja korkeakoulukohtaisten katsausten avulla. SIMHE-palveluihin sisältyy erilaisia korkeakoulutukseen pääsyä ja työllistymistä tukevia koulutus-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä kotoutumista tukevia toimia.
Tavoitteena on kehittää korkeakoulutusta siten, että se voisi olla tasapuolisesti eri väestöryhmien tavoitettavissa. SIMHE-työssä on kehitetty ja luotu malleja, joilla maahanmuutto- ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden aiemmin hankittu osaaminen voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa. Toiminnasta saatujen kokemusten ja käytänteiden pohjalta on kehitetty myös valmentavaa koulutusta.
Raportin mukaan suurin osa vuoden 2021 SIMHE-ohjauksista toteutettiin yksilöohjauksina. Asiakkaiden koulutustausta sekä ikä ja Suomessa asumisen kesto vaihtelevat suuresti. Tyypillisimmillään SIMHE-ohjauksen asiakas on ollut työtön 30–39-vuotias nainen.
SIMHE-ohjauksiin osallistuttiin lähes kaikista Suomen maakunnista, mutta noin kaksi kolmasosaa osallistujista oli Uudeltamaalta. Eniten asiakkaita ohjattiin avoimeen ammattikorkeakoulutukseen sekä erilaisiin kielikoulutuksiin ja -kursseille, hieman vähemmän avoimeen yliopistokoulutukseen, TE-toimistoon tai työnhakuun sekä hakeutumaan tutkinto-opiskelijaksi joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
SIMHE-palveluja on kohdennettu Ukrainasta sotaa paenneiden tukemiseen
Vuoden 2022 reipasta kasvua SIMHE-palveluja hyödyntäneiden määrässä selittää se, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti korkeakouluille erillismäärärahaa sotaa paenneiden korkeakoulutettujen ukrainalaisten jatkokoulutukseen ja työllistymiseen.
SIMHE-korkeakoulut pystyivät ketterästi vastaamaan niihin tarpeisiin, joita Venäjän hyökkäyksestä Suomessa seurasi. Korkeakouluissa luotiin uusia juuri ukrainalaisten tilanteeseen sopivia toimintatapoja ja palveluita.
Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa saatiin ukrainalaisten tarpeisiin vastaavat neuvontapalvelut ja ohjaus käyntiin jo huhtikuussa 2022, ja tietoa oli saatavilla myös ukrainaksi. Myöhemmin on kehitetty mm. kielikursseja, joille on ollut valtavasti tarvetta. Ukrainalaisille on räätälöity myös englanninkielistä valmentavaa koulutusta ja vaihtoehtoisia, yleensä avoimen korkeakoulun opinnoista koostuvia reittejä tutkinto-opiskelijoiksi.
Syntyneitä toimintamalleja voidaan hyödyntää vastaavissa tilanteissa myös tulevaisuudessa. Niitä voidaan myös laajentaa kattamaan muitakin Suomeen muuttaneita, ja osin näin on jo tehtykin.
Lisätiedot
- opetusneuvos, yksikön päällikkö Maija Airas, puh. 029 533 8588, maija.airas [at] oph.fi