Alueellisia eroja ruotsinkielisten oppilaiden kokemuksissa opiskeluhuollon palveluista

Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa eri alueiden ruotsinkielisten koulujen tuloksia tarkasteltaessa nousee esille alueellisia eroja. Tarkastelu rajattiin riittävän vastaajamäärän takia seuraaviin aluehallintovirastojen toimialueisiin: Etelä-Suomen alueeseen, Länsi- ja Sisä-Suomen alueeseen sekä Lounais-Suomen alueeseen. Näillä alueilla sijaitsee myös suurin osa maan ruotsinkielisistä kouluista. Tulospalvelun kautta saa myös tietoa alueellisista eroista hyvinvointialueiden välillä, esimerkiksi siitä miten ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaat kokevat saaneensa apua ja tukea opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisilta, eli terveydenhoitajalta, lääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta sekä oppilaiden kokemuksista siitä, että koulussa on aikuisia, joiden puoleen voi kääntyä.

–Ruotsinkielisen vähemmistön lasten ja nuorten kokemuksia opiskeluhuoltopalveluista on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista verrata alueittain. Toivon että mahdollisuus ruotsinkielisten koulujen aluevertailuun voisi toimia pohjana keskusteluille kouluissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa, toteaa opetusneuvos Christine Söderek Opetushallituksesta.

Alueellisten erojen tunteminen on tärkeää kouluissa tiedolla johtamisen näkökulmasta, jotta hyvinvointityössä voidaan keskittyä tarvittaviin toimenpiteisiin myös alueellisesti.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella saadaan yleisimmin tukea ja apua opiskeluhuoltopalveluista

Ruotsinkielisten koulujen 8.–9. vuosiluokkien oppilaista 48 prosenttia vastasi, että he olivat saaneet tukea ja apua koulupsykologilta sitä tarvitessaan. Kokemus oli yleisin Lounais-Suomen alueella (56 %) ja harvinaisin Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (48 %). Kun asiaa tarkastellaan hyvinvointialueittain, kokemus oli yleisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (57 %) ja harvinaisin Helsingissä (43 %). 

Koulukuraattorilta tukea ja apua hyvinvointiinsa vastasi tarvitessaan saaneensa 57 prosenttia ruotsinkielisten koulujen 8.–9. vuosiluokkien oppilaista. Kokemus oli yleisin Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen alueilla (58 %) ja harvinaisin Lounais-Suomen alueella (55 %). Hyvinvointialueilla kokemus oli yleisin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (61 %) ja harvinaisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (56 %).

Kouluterveydenhoitajalta tukea ja apua hyvinvointiinsa ilmoitti tarvitessaan saaneensa 70 prosenttia ruotsinkielisten koulujen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaista. Tuloksista ilmenee, että kokemus oli harvinaisin Helsingissä (67 %) ja yleisin Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla (72 %). 

Ruotsinkielisten koulujen oppilaista 60 prosenttia vastasi tarvitessaan saaneensa tukea ja apua hyvinvointiinsa koululääkäriltä. Kokemus oli harvinaisin Lounais-Suomen alueella (56 %) ja yleisin Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (62 %). Hyvinvointialueilla kokemus oli yleisin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (63 %) ja harvinaisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (55 %).

Käynnit koulukuraattorilla harvinaisimpia Etelä-Suomessa 

Ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaista 21 prosenttia oli käynyt koulukuraattorin vastaanotolla vuosiluokan aikana. Etelä-Suomen alueella ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaat kävivät koulukuraattorin vastaanotolla harvemmin (17 %) verrattuina muihin alueisiin (26 %). Alueelliset erot olivat suuria, ja tilanne on pysynyt samana vuodesta 2019. Erot olivat erityisen suuret, kun tarkasteltiin tilannetta Helsingissä ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaat kävivät koulukuraattorin vastaanotolla Helsingissä (11 %) ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (9 %) huomattavasti harvemmin kuin muilla hyvinvointialueilla (18–26 %). 

Terveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kaksi kertaa vuosiluokan aikana ilmoitti käyneensä 33 prosenttia ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaista. Käynnit olivat yleisimpiä Lounais-Suomen alueella (46 %) ja harvinaisimpia Etelä-Suomen alueella (30 %). Oppilaista 7 prosenttia vastasi käyneensä koulupsykologin vastaanotolla lukuvuoden aikana. Koulupsykologin vastaanotolla käyminen oli 4. ja 5. vuosiluokkien oppilailla harvinaisinta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (7 %) ja yleisintä Lounais-Suomen alueella (10 %).

Oppilaat kokivat terveystarkastuksen yksilölliseksi ja keskustelevaksi harvimmin Lounais-Suomessa ja yleisimmin Etelä-Suomessa 

Ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaista 30 prosenttia ja 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaista 47 prosenttia koki terveystarkastuksen yksilölliseksi ja keskustelevaksi. Kokemus oli harvinaisin Lounais-Suomen alueella (4–5 lk. 27 % ja 8–9 lk. 44 %) ja yleisin Etelä-Suomen alueella (4–5 lk. 33 % ja 8–9 lk. 49 %). Hyvinvointialueilla kokemus oli ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokilla yleisin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (48 %) ja harvinaisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (25 %). Vanhempien oppilaiden kohdalla kokemus oli yleisin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (53 %) ja harvinaisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (43 %), Helsingissä (44 %) ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (44 %). 

Oppilaiden kokemukset mahdollisuuksista keskustella mieltä painavista asioista koulun aikuisen kanssa ovat yleistyneet kaikilla hyvinvointialueilla

Ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaista 67 prosenttia vastasi, että heillä on mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista koulun aikuisen kanssa. Kokemus oli harvinaisin Etelä-Suomen alueella (65 %) ja yleisin Lounais-Suomen alueella (69 %). 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaista 49 prosenttia koki, että heillä on mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista koulun aikuisen kanssa. Kokemus oli harvinaisin Lounais-Suomen alueella (42 %) ja yleisin Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (53 %). 

Kun asiaa tarkastellaan hyvinvointialueittain, kehitys on ollut positiivista kaikilla hyvinvointialueilla, mutta eri määrin. Ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilailla kokemus oli yleisin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (75 %) ja harvinaisin Helsingissä (63 %). 8. ja 9. vuosiluokkien oppilailla kokemus oli yleisin Pohjanmaan hyvinvointialueella (54 %) ja harvinaisin Itä-Uudenmaan (41 %), Keski-Pohjanmaan (40 %) ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla (42 %).

–Kouluterveyskysely ei suoraan kerro syitä alueellisten erojen taustalta. Syiden pohdintaan, selvittämiseen ja tutkimiseen tarvitaan aikaa ja yhteistyökumppaneita. Kentältä kertyvä tieto ja keskustelu opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa ovat tärkeässä roolissa, jotta palveluiden yhdenvertaisuutta pystytään lisäämään, kertoo asiantuntija Anni Matikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkaissut raportin Kouluterveyskyselyn tuloksista opetuskielen mukaan vuosilta 2019–2023 ruotsinkielisissä ja suomenkielisissä kouluissa. Julkaisussa käsitellään kyselyssä ilmenneitä eroja opetuskielen mukaan. 

Lisätietoja:

Opetusneuvos Christine Söderek, christine.soderek [at] oph.fi, p. 029 533 1805 (välbefinnande och elev- och studerandevård)

Asiantuntija Anni Matikka, anni.matikka [at] thl.fi, p. 029 524 7322, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos