Ammatillisen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on nousussa – koronapandemiaa edeltäneeseen tasoon on silti vielä matkaa

Suomeen saapui 2 437 ulkomaista opiskelijaa, eli 29 % enemmän kuin edellisvuonna. Koronapandemian aikana Suomeen saapui vain muutamia satoja opiskelijoita, joten trendi on saapuvienkin osalta nouseva.   

16–25-vuotiaisiin perustutkinto-opiskelijoihin suhteutettuna ulkomaanjaksolle lähteneiden osuus oli 8,8 % ja Suomeen saapuvien osuus 5,8 %. Vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 6,2 ja 4,3 %. 

Kansainvälistyminen kiinnostaa ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 71 %:lla oli kansainvälistä liikkuvuutta vuonna 2023. Vuoden 2023 liikkuvuustilastoinnissa 93 % ammatillisista oppilaitoksista jätti tietonsa tiedonkeruuseen. Tämä on korkein vastausaktiivisuus koko tiedonkeruun aikana. Korkea vastausaktiivisuus kertoo osaltaan siitä, että suurin osa ammatillisista oppilaitoksista pitää kansainvälistymistä tärkeänä

Työskentely ulkomailla opettaa

Suurin osa ulkomaille lähtevistä ammattiopiskelijoista opiskelee ulkomailla oman ammattialansa työpaikassa. Lähtevistä opiskelijoista 61 % opiskeli koulutussopimuksella ulkomaisessa työpaikassa. 1 % lähteneistä oli ulkomaanjaksolla oppisopimuksella. Suomeen saapuneista 39 % tuli oppimaan työelämässä. Osa opiskelijoista hyödyntää ulkomaanjakson opiskelemalla oppilaitoksessa. Jakso voi olla myös osa oppilaitosten välisiä kumppanuus- tai muita hankkeita. Näissäkin työelämällä on usein merkittävä rooli. 

– Ammatillisen koulutuksen liikkuvuudessa merkittävää on se, että suurin osa liikkuvuudesta tapahtuu työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Näin päästään paitsi kokeilemaan siipiä uudessa ympäristössä niin myös hakemaan taitoja ja oppia tulevaa ammattia varten suoraan kansainvälisestä työelämästä. Kun ulkomailla opiskelleet astuvat opintojensa jälkeen työelämään,  he rikastuttavat ja tuovat oppeja ulkomaisilta työpaikoilta paitsi omaan osaamiseensa niin myös suomalaiseen työelämään laajemmin, opetusneuvos Sari Turunen-Zwinger Opetushallituksesta toteaa. 

Ammatillisessa koulutuksessa lähtijöitä on kaikilta koulutusaloilta. Eniten lähtijöitä on palvelualoilta, tekniikan alalta sekä kaupan ja hallinnon alalta. 

Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi kuin täältä lähteneiden. Lähtevistä opiskelijoista naisia oli 60 %. 

Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli ennen 1990-lukua syntyneitä oli noin 16 % lähteneistä ja noin 2 % Suomeen saapuneista opiskelijoista.

Monimuotoliikkuvuus, jossa ulkomaanjaksoon yhdistetään virtuaalinen jakso, tarjoaa opiskelijoille joustavuutta kansainvälistymiseen. Sekä saapuneiden että lähteneiden ulkomaanjaksoista 7 % tapahtui monimuotoliikkuvuutena. 

Eurooppa on suosituin sekä lähtevillä että saapuvilla

Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden suosituimmat kohde- ja lähtömaat sijaitsivat Euroopassa. Vuodesta toiseen suosituimpia kohdemaita ovat Espanja, Ruotsi ja Saksa. Suomeen tullaan useimmiten Saksasta ja Ranskasta. Aasiaan suuntautuva liikkuvuus nousi hieman edellisvuodesta. 

Henkilöstön liikkuvuus nousi ammatillisessa koulutuksessa reippaasti

Vuonna 2023 Suomeen saapui 4 091 ja Suomesta lähti 3 105 ammatillisen koulutuksen opettajaa ja muuta henkilöstön edustajaa. Kasvua edellisvuoteen on lähteneiden osalta 21 % ja saapuneiden 14 %. Espanja on kärkisijalla opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kohdemaana.  

Valtaosa ammatillisen koulutuksen liikkuvuuksista toteutetaan Erasmus+ -ohjelman tuella

Liikkuvuusohjelmista suosituin oli ammatillisessa koulutuksessa EU:n Erasmus+ -ohjelma, jonka kautta ulkomaanjaksolle lähti 2 950 opiskelijaa eli 79 % kaikista lähteneistä. Suomeen tulevista 81 % liikkui Erasmus+ -ohjelman tuella. Muita tapoja rahoittaa kansainvälistymistä ovat oppilaitosten oma rahoitus (7,4 %) sekä Pohjoismaiden neuvoston Nordplus-ohjelma, opiskelijoiden oma rahoitus sekä muut rahoituslähteet kuten esimerkiksi säätiöiden tarjoama rahoitus.

Lisätietoja: 

Opetusneuvos Sari Turunen-Zwinger, sari.turunen-zwigner [at] oph.fi (sari[dot]turunen-zwinger[at]oph[dot]fi), puh. +358 29 5338617