Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien vuoden 2024 ensimmäisellä hakukierroksella myönnettiin ennätysmäärä avustuksia

Yleissivistävässä koulutuksessa myönnettiin oppimiseen liittyviin Erasmus+ -liikkuvuushankkeisiin noin 8,5 miljoonaa euroa. Tällä summalla rahoitetaan yhteensä 5500 oppilaan, opiskelijan ja henkilöstön liikkuvuusjaksoa. Avustus mahdollistaa oppimisen, opettamisen ja koulutuksen kehittämisen unohtamatta Erasmus+ -ohjelman painopisteitä, jotka ovat osallisuus ja moninaisuus, ympäristövastuullisuus, digitaalisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Hankkeiden tavoitteet perustuvat aina edunsaajien omiin tarpeisiin, joihin etsitään ratkaisuja Eurooppaan suuntautuvilla liikkuvuusjaksoilla.  

Vaikka budjetti on kasvanut mukavasti, voitiin avustuksia harmillisesti myöntää vain 40 prosentille haetuista liikkuvuuksista.

-    On kuitenkin ilahduttavaa, että lähes 10 prosenttia hankkeista huomioi taustaltaan vähemmän mahdollisuuksia omaavien henkilöiden osallistumisen toimintaansa, vastaava asiantuntija Sirkka Säikkälä toteaa.

Yleissivistävän koulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusrahoitusta voivat hakea päiväkodit, koulut, lukiot, koulutuksen järjestäjät sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. 

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuuksien kasvua vauhdittaa akkreditointi 

Ammatillisessa koulutuksessa hyväksyttiin yhteensä 68 akkreditoitujen organisaatioiden liikkuvuushanketta, joihin myönnettiin rahoitusta yhteensä 11,1 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan 5113 Erasmus+ -liikkuvuuteen, joista 75 prosenttia (3851 kappaletta) oli opiskelijaliikkuvuuksia. Luku sisältää erityistä tukea saavien liikkuvuuksiin osallistuvien tukihenkilöt. Suurin osa ammatillisen koulutuksen liikkuvuuksista on opiskelijaliikkuvuutta. 

Lyhytkestoisia liikkuvuushankkeita hyväksyttiin kolme kappaletta, ja niihin myönnettiin rahoitusta yhteensä 112 000 euroa. 

Yhteensä ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeille myönnettiin Erasmus+ -ohjelman avustuksia 11,2 miljoonaa euroa eli 1,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä merkittävä osa on nyt akkreditoitu Erasmus+ -ohjelmaan. Tällä lienee vaikutusta liikkuvuuksien määrän kasvuun. 

Uutuutena tällä hakukierroksella tarjottiin mahdollisuutta ryhmäliikkuvuuteen; myös tämä liikkuvuuden muoto kiinnosti hakijoita. Ryhmäliikkuvuuksia haettiin 1673 henkilölle ja myönnettiin 1064 henkilölle.

Korkeakoulutuksessa myös globaalin liikkuvuuden rahoitus on kasvussa

Korkeakouluille myönnettiin lähes 21,8 miljoonaa euroa Erasmus+ -ohjelman avustuksia eurooppalaiseen liikkuvuuteen. Tämä on reilut 2,7 miljoonaa euroa eli noin 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. 

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuusapurahoihin myönnettiin opiskelijavaihtoon 14,2 miljoonaa euroa ja harjoitteluun 2,3 miljoonaa euroa. Tällä avustussummalla voidaan toteuttaa yhteensä 6 699 opiskelijoiden liikkuvuusjaksoa.

Henkilöstön liikkuvuusapurahoihin myönnettiin yhteensä 1,9 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa 2567 henkilökunnan liikkuvuusjaksoa. Vaihtoapurahojen lisäksi korkeakouluille myönnettiin avustusta vaihtojen järjestämiseen 2,4 miljoonaa euroa. 

Liikkuvuusrahoituksen lisäksi avustusta myönnettiin monimuotoisten intensiivikurssien järjestämiseen, joissa lyhytkestoinen fyysinen liikkuvuus yhdistyy virtuaaliseen oppimiseen. Tällä hakukierroksella avustusta myönnettiin 962 800 euroa yhteensä 131:een suomalaisten korkeakoulujen koordinoimaan monimuotoiseen intensiivikurssiin. Monimuotoisten intensiivikurssien rahoitus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 21 prosenttia. 

Korkeakoulujen globaaliin liikkuvuuteen myönnettiin EU-avustusta yli 3,8 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan yhteensä 897 vaihtojaksoa Suomen ja kumppanimaiden välillä. Avustusta myönnettiin 19 korkeakoululle ja yhdelle liikkuvuuskonsortiolle. Rahoituksen määrä on kasvussa, sillä globaalin liikkuvuuden tukea myönnettiin nyt vajaa 300 000 euroa enemmän kuin hakukierroksella 2023. Erasmus+ -ohjelman painopisteistä osallisuus ja moninaisuus näkyvät myös korkeakoulutuksen globaalin liikkuvuuden rahoituksessa. Normaalien vaihtoapurahojen lisäksi korkeakoulujen oli mahdollista hakea erillisapurahoja opiskelijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua. Näitä erillisapurahoja myönnettiin 150 liikkuvuusjaksolle.

Aikuiskoulutuksessa oppijaliikkuvuuksien määrä kasvoi huomattavasti 

Erasmus+ aikuiskoulutuksen liikkuvuushankkeille myönnettiin avustuksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Tästä akkreditoiduille organisaatioille ja konsortioille myönnettiin 1,1 miljoonaa euroa ja lyhytkestoisiin liikkuvuushankkeisiin 628 000 euroa. 

Akkreditoiduille organisaatioille myönnettiin avustusta yhteensä 938 liikkuvuusjaksoon, joista oppijoiden liikkuvuuteen myönnettiin 53 prosenttia avustuksista (501 liikkuvuutta) ja henkilöstölle 46 prosenttia avustuksista (437 liikkuvuusjaksoa). Oppijaliikkuvuuksien määrä ylitti nyt ensimmäistä kertaa henkilöstöliikkuvuuden määrän.

Lyhytkestoisiin liikkuvuushankkeisiin saatiin tällä hakukierroksella 31 hakemusta, joista hyväksyttiin 25. Suurin hakijaryhmä olivat tuttuun tapaan kansalaisopistot. Avustusta myönnettiin yhteensä 353 liikkuvuusjaksoon. Näistä oppijoiden liikkuvuutta on 40 prosenttia (142 liikkuvuusjaksoa) ja henkilöstön liikkuvuuksia on 60 prosenttia (211 liikkuvuusjaksoa).
Henkilöstön osalta eniten liikkuvuuksia myönnettiin täydennyskoulutus- ja kurssitoimintaan sekä työn varjostukseen. Oppijaliikkuvuuksissa taas myönnettiin liikkuvuuksia eniten ryhmäliikkuvuuksiin.

Erityisen ilahduttavaa aikuiskoulutussektorin kevään 2024 liikkuvuushankkeiden hakukierroksella oli, että lyhytkestoisten liikkuvuushankkeiden hakijoiksi saatiin 12 uutta organisaatiota. Myös se, että oppijaliikkuvuuden toiminto on nyt löydetty aikuisoppimisen organisaatioissa, on todella positiivinen trendi. 

Nuorisoalan hankkeissa painottuu yhteiskunnallinen osallistuminen 

Erasmus+ nuorisoalalle sai tällä hakukierroksella 22 akkreditoitujen organisaatioiden liikkuvuushankehakemusta, jotka kaikki hyväksyttiin. Nuorten liikkuvuushankkeisiin (nuorisovaihdot) tuli 26 hakemusta, joista hyväksyttiin 13. Nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeita haettiin 13 kappaletta, joista hyväksyttiin kuusi. Nuorten osallistumishankkeisiin tuli kuusi hakemusta, jotka kaikki hyväksyttiin, samoin kuin DiscoverEU-osallisuustoimeen tulleet kaksi hakemusta. 

Yhteensä Erasmus+ nuorisoalalle saapui hakemuksia yhteensä 69, joista hyväksyttiin 49 eli 71 prosenttia. Myönnettyä rahoitusta oli nuorisoalalla yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Myönnetyissä akkreditoitujen organisaatioiden liikkuvuushankkeissa, nuorisovaihdoissa ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeissa lähtee ulkomaanjaksolle yhteensä 1845 henkilöä. 

Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman solidaarisuushankkeet sai yhdeksän hakemusta, joista kahdeksan hyväksyttiin. Vapaaehtoishankkeisiin tuli 23 hakemusta, jotka kaikki hyväksyttiin. Saapuneita Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman hakemuksia oli yhteensä 32, ja niistä hyväksyttiin 31 eli 97 prosenttia. Myönnettyä rahoitusta oli yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. 

Nuorisoalan hakemuksissa painottui ohjelman painopisteistä yhteiskunnallinen osallistuminen, ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman hakemuksissa osallisuus. Myös ympäristövastuullisuus näkyy vahvasti nuorisoalan Erasmus+ -hankkeissa. 

Urheiluhenkilöstön liikkuvuudet kiinnostivat urheilualalla 

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle - Sport vastaanotti 22 hakemusta, joissa haettiin yhteensä 187 liikkuvuutta. 11 hanketta sai Erasmus+ -avustuksen urheiluhenkilöstön liikkuvuuksiin. Yhteensä avustusta myönnettiin noin 178 000 euroa, mikä mahdollistaa yhteensä 67 liikkuvuusjaksoa.  

Hankkeiden teemoista nousevat tasa-arvo (tyttöjen osallistuminen), seuran yhteisöllisyyden ja tapahtumatuotannon kehittäminen, soveltavan liikunnan kehittäminen, nuorten drop-out ilmiön ehkäiseminen sekä urheilijoiden kaksoisuran kehittäminen seuratoiminnassa.  

Erasmus+ Sport tarjoaa urheiluhenkilöstön liikkuvuusjaksoja, joilla ruohonjuuritasolla toimivien valmentajien, henkilöstön sekä vapaaehtoisten on mahdollisuus parantaa osaamistaan ja pätevyyttään sekä hankkia uusia taitoja toisessa organisaatiossa ja kehittää näin liikunta- ja urheiluseurojen valmiuksia.