Erasmus+ -ohjelmasta Suomessa myönnetty rahoitus kasvoi huomattavasti vuonna 2023 – yhä useammalla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista

Erasmus+ mielletään yhä usein lähinnä korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelmaksi. Kuitenkin ohjelman avustuksista yhteensä lähes 55 prosenttia on suunnattu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukioiden, nuorisotyön ja liikunnan sekä aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön kansainvälistymiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vaihtojen lisäksi Erasmus+ rahoittaa paljon myös opettajien täydennyskoulutusta ja organisaatioiden kehittämistä.

– Erasmus+ tuo takaisin Suomeen enemmän rahaa kuin mitä Suomen osuus ohjelman kokonaisbudjetista kustantaa, opetusneuvos Mika Saarinen Opetushallituksesta sanoo.

Vuonna 2023 Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettiin Suomessa yhteensä 521 hanketta. Edellisenä vuonna avustuksia myönnettiin 374 suomalaiselle hankkeelle. Oppimiseen liittyviin vaihtojaksoihin eli liikkuvuuksiin sai vuonna 2023 rahoitusta kaikkiaan 24 003 suomalaista osallistujaa. Vuonna 2022 liikkuvuuksia rahoitettiin 20 070 kappaletta. 

– Vaikka EU-rahoitus kansainvälistymiseen on kasvanut, on kansallinen rahoitus samaan aikaan laskenut. Omarahoituksen väheneminen saattaa jopa lyhyessä ajassa vaikuttaa organisaatioiden mahdollisuuksiin hakea ja hyödyntää kasvavaa EU-rahoitusta, johtaja Samu Seitsalo Opetushallituksesta sanoo. 

Kansainvälistymisen edistäminen on globaalissa maailmassa kuitenkin yhä tärkeämpää. Kansainvälisyys tarjoaa sekä yksilöille että organisaatiolle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja verkostoitua.  

– Kansainvälinen yhteistyö parantaa Suomen kilpailukykyä ja myös luo Suomelle edellytyksiä olla vaikuttamassa globaaleihin kehityskulkuihin, Seitsalo toteaa.  – Oppilaitoksille se on koulutuksen kehittämistä kansainvälisyyden keinoin.   

Organisaatioiden kehittäminen Erasmus+ -rahoituksella on yhä strategisempaa 

Suomalaiset organisaatiot osallistuivat yhteensä noin 1600 vuonna 2023 Erasmus+ -rahoitusta saaneeseen hankkeeseen. Lukuun sisältyvät sekä Suomesta että muista maista koordinoidut hankkeet. Hankkeissa muun muassa kehitetään organisaation toimintaa ja lisätään henkilöstön osaamista yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Sama organisaatio voi osallistua useampaankin erityyppiseen tai useampia eri koulutusasteita yhdistävään hankkeeseen. Vuonna 2022 vastaava luku oli 1220.  

–  Erasmus+ -hankkeet on vuosi vuodelta linkitetty vahvemmin organisaatioiden omiin kehittämissuunnitelmiin ja -strategioihin. Tämä edistää sekä kansallisia kehittämistavoitteita että myös strategista kansainvälistymistä, Mika Saarinen toteaa.

Rahoitusta myönnettiin opetusmenetelmien kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen

Vuonna 2023 Erasmus+ -ohjelman avustuksia myönnettiin muun muassa uusien opetusmenetelmien kehittämiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, organisaatioiden toiminnan kehittämiseen kansainvälisessä yhteistyössä, yhteiskunnallisen osallistumisen ja ympäristövastuullisen toiminnan edistämiseen sekä digitaalisten taitojen parantamiseen ja digitaalisten teknologioiden kehittämiseen. 

Euroopan komission yhdessä jäsenmaiden kanssa määrittelemät painopisteet antavat suuntaa Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettavalle toiminnalle. Nykyisellä ohjelmakaudella painopisteet ovat osallisuus, ympäristövastuullisuus, digitaalisuus ja yhteiskunnallinen osallistuminen. 

Vuoden 2024 hakukierroksella komissio haluaa lisäksi edistää ympäristövastuullisuutta korottamalla vähäpäästöisemmän matkustuksen kuten junamatkustuksen tukia.

– Ympäristövastuullisuus on monelle ohjelmaan osallistujalle erittäin tärkeä asia, mutta Suomesta matkaavalle kuitenkin haaste. Yhdistelemällä lautta- ja junamatkoja ja varaamalla riittävästi aikaa voidaan myös Suomesta matkustaa vaihtoon vähäpäästöisesti. Näemme vihreämmälle matkustamiselle kasvavaa innostusta nyt kun tukia on parannettu, Saarinen sanoo. 

Laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys eli akkreditointi kiinnostaa organisaatioita

Tällä hetkellä Erasmus+ -ohjelmaan Suomessa akkreditoituja organisaatioita on perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä aikuiskoulutuksessa yhteensä 309; vuonna 2022 määrä oli 260. Akkreditointi tarkoittaa laatuvarmistettua Erasmus+ -ohjelman jäsenyyttä, ja se mahdollistaa oppilaitokselle pitkäjänteisen kansainvälisen oppilas- ja henkilöstöliikkuvuuden. 

– Erasmus+ -akkreditoinnissa on pitkäjänteisen rahoituksen lisäksi tärkeätä suunnitelmallisuus ja strategisuus, jolloin sekä opettajien, muun henkilöstön että oppilaiden liikkuvuusjaksoja voi yhä paremmin linkittää opetussuunnitelmiin ja myös oppilaitoksen kehittämiseen, Saarinen toteaa.

Lisätietoja:

•    Mika Saarinen, opetusneuvos, Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston johtaja, mika.saarinen [at] oph.fi, puh. +358 29 5338543
•    Samu Seitsalo, Kansainvälisyys-päätoiminnon johtaja, samu.seitsalo [at] oph.fi, puh. +358 29 5338589