Espoo harppaa digiloikkia myös urheilukentillä

Jos kysytään, että millä Suomen kunnalla on parhaat edellytykset uudenlaisten digipalvelujen läpilyönneille, niin yksi hyvä vastaus voisi olla Espoo.

– Espoo on kaupunkina hyvä kasvualusta innovatiiviselle toiminnalle täällä toimivien yritysten ja myös tutkimustoiminnan kautta. Hyvä henkinen valmius sellaiseen on myös Espoon kaupunkiorganisaatiossa, sanoo Espoon liikuntajohtaja Martti Merra.

Espoon kaupunki ei olekaan jäänyt seuraamaan sivusta, kun digitaalisuus muuttaa kaupunkilaisten elämää ja palveluja. 

Yksi esimerkki Espoon pyrkimyksestä digiaaltojen harjoille on kaupungin projektipäällikön Kimmo Leinosen toimenkuva, jota kuvastaa hänen ainakin kunta-alalla harvinainen toinen tittelinsä e-urheilun suunnittelijana.

Leinonen palkattiin vuonna 2019 Espooseen vetämään kaupungin omaa digitaalisen nuorisotyön hanketta. Sittemmin hänen työsarkansa on laajentunut nuorisotyöstä, pelaamisesta ja e-urheilusta myös perinteisen liikunnan ja urheilun puolelle.

– Jo aiemmassa nuorisopalvelujen hankkeessamme näimme, että digitalisaatiossa on nuorisotyölle runsaasti tonttia toimia. Digitaalisuudessa uusia suuntia voidaan ottaa myös muualla kaupungin toimintaympäristössä, kuten liikunnassa ja urheilussa, Leinonen sanoo.

Digimateriaali voi opettaa uimaan

Liikunnan ja urheilun digitalisaatioon Leinonen on päässyt sukeltamaan kunnolla vuonna 2022 alkaneessa kaksivuotisessa Erasmus+ -hankkeessa, johon Espoo sai lähes 400 000 euron rahoituksen.

Modernizing Sport to Foster a New Active Generation -nimisessä hankkeessa on tehty myös e-urheiluun liittyviä pilotteja, mutta kokonaisuus laajenee myös perinteisen liikunnan uusiin digitaalisiin mahdollisuuksiin.

Hankkeen kokeilujen ja pilottien avulla on kehitetty esimerkiksi lisätyn todellisuuden liikuntapelejä, uimaopetuksen digitaalisia materiaaleja sekä e-urheilun harrastamisen parempia mahdollisuuksia kuntalaisille. Hankkeessa on tuettu e-urheilun seuratoiminnan käynnistämistä ja niin henkisen kuin fyysisenkin harjoittelun suunnittelua e-urheilussa.

Esimerkiksi uimaopetuksen digitaalisia opetusmateriaaleja tehtiin yhteistyössä vesiliikunnan digitaalisia palveluja kehittävän yrityksen Hydrohexin sekä Espoon kaupungin uimaopettajien kanssa.

– Uimaopettajat lähtivät kokeiluun innolla mukaan. Heille nämä materiaalit ovat apuna, kun jokaista uintiliikettä voidaan katsoa eri kuvakulmista ja myös kielineutraalilla tavalla, Leinonen kertoo.

Opetusmateriaalit saatiin ensin Leppävaaran uimahallin uimaopettajien käyttöön, mutta jatkossa laitteistot ja uimaopettajien koulutukset on tarkoitus saada kaupungin jokaiseen uimahalliin.

– Kokeilussa huomattiin, että iso osa lapsista pystyy toteuttamaan harjoitteita videomateriaalin avulla. Näin opettajille jää enemmän aikaa tukea niitä, jotka tarvitsevat enemmän apua

”Kaupunki voi olla liimaaja”

Hankkeen suunnittelutyössä toimintakentän laajuus yllätti aluksi Leinosenkin.

– Oli mietittävä tarkasti, että miten hankkeessa päästään ulosmittaamaan konkreettisia tuloksia. Ymmärsimme, että paras tieto ei ole yhdessä paikassa vaan sitä löytyy niin kuntalaisilta, seuroilta kuin näiden ilmiöiden parissa toimivilta yrityksiltä.

Hankkeessa luotiin useamman vaiheen hakumenettely, jossa haettiin liikuntaa, urheilua ja digitaalisuutta yhdistäviä ideoita. Näin löydettiin lopulta yksitoista ideaa, josta tuotettiin ja rahoitettiin pilottikokeilut.

Leinoselle ja hankekoordinaattori Oona Koivulalle hanketyö on tarkoittanut tasapainoilua eri toimijoiden intressien ja kykyjen hyödyntämiseksi.

– Liikuntaseuralla ja liikunnan startup-yrityksellä on hyvin erilaiset tavoitteet, ja me yritämme vain toimia mahdollistajana eri tahojen välissä. Hanketyössä olen itse pitänyt juuri siitä, että tämä työ on todellakin eri sektorit ylittävää, Koivula sanoo.

Kaupungin roolia eri toimijoiden yhteen saattajana korostaa myös liikuntajohtaja Merra.

– Kaupunki ei voi välttämättä olla tällaisen kehittämistyön liideri, mutta se voi olla liimaaja, joka yhdistää ja linkittää yritystoiminnan innovaatioita kaupungin omaan toimintaan. Kaupungillahan on monia toimintoja, joissa asiakas voidaan tuoda yritystoiminnan avuksi. 

Kunnan tehtävien ja asenteiden ravistelua

Uusien digitaalisten ratkaisujen lisäksi hanke on toiminut eräänlaisena testinä siitä, miten kaupunkiorganisaatiossa voidaan tarttua kunnan perinteisiin tehtäviin uusilla tavoilla.

– Meidän on pitänyt miettiä sitä, miten kaupungin toiminta voi muuttua. Jos tällaisesta työstä halutaan tuottaa arjessa oikeasti toimivia asioita, niin ratkaisevaa on organisaation, eli kaupungin kompetenssin ja osaamisen kehittyminen, Leinonen sanoo.

Liikunnan digitalisaatio ei toki ole kuntaorganisaation perinteisin työmaa. Siksi Leinosen yhtenä työnä onkin ollut myös asenteiden ravistelu.

– Kaikki ovat samaa mieltä arkiliikunnan tärkeydestä, mutta kaupunkien toiminnoista voi löytää paljon sellaistakin, joka estää tai rajoittaa liikuntaa. Meidän on pitänyt asettua esimerkiksi koulun asemaan ja ajatella, miten asiat voisivat toimia kouluympäristössä, Leinonen sanoo.

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, minkä osoittavat monet tutkimukset. Siksi olisi sääli, jos liikkumaan innostamisessa jäisi kiviä kääntämättä.

Mahdollisuuksista, mutta myös asenteista Leinonen ottaa esimerkiksi joitakin vuosia sitten huippusuosioon nousseen kävelypelin Pokémon Go:n.

– Ihmiset innostuivat ja myönnettiin, että onhan se kiva, kun lapset kävelevät ulkona. Mutta pian nähtiin enemmänkin ongelmia. Että nythän he kävelevät autotielle ja tuijottavat vain puhelintaan.

Hanketoiminta sallii uskaliaisuutta

Liikuntajohtaja Merran mukaan hankerahoitus sallii kireän kuntatalouden maailmassa kaupungille hieman normaalia enemmän uskaliaisuutta.

– Normaaliin toimintaamme verrattuna kokeilevassa hankkeessa tietyt epäonnistumisetkin voidaan sallia. Tämä hanke on kuitenkin erinomainen esimerkki siitä, että hankerahoituksella voidaan kokeilujen kautta löytää palvelumalleja, joita voidaan juurruttaa kaupungin toimintaan pysyvästikin.

Merra arvioi, että meneillään olevan hankkeen kokeiluista ”neljässä tai viidessä” edetään hankkeen jälkeenkin. Hän uskoo, että digitaalisuus tuo lähivuosina tullessaan ilmiöitä, jotka innostavat lapsia ja aikuisia liikkumaan.

Jatkoa hankkeessa tehdylle työlle on mietitty. Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelmasta Espoo hakee rahoitusta kouluympäristöjen liikuntapelaamisen kehittämiseen. Erasmus+ Sport -ohjelman kautta Espoo virittelee e-urheilun yhteistyöhanketta.