EU:n koulutustavoitteet karkaamassa Suomelta
Education and Training Monitor on Euroopan komission vuosittainen raportti, jossa seurataan jäsenmaiden edistymistä EU:n koulutusalueen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Julkaisu sisältää vertailuraportin, maakohtaiset katsaukset sekä Monitor Toolbox -verkkotyökalun.
EU:n koulutusjärjestelmille sovittujen yhteisten tavoitteiden toteutumista seurataan joukolla indikaattoreita, jotka perustuvat pääosin virallisiin tilastoihin sekä muihin, jo aiemmin julkaistuihin lähteisiin, kuten PISA-tutkimukseen. Raportti ei siis tarjoa uutta tietoa, vaan suodattaa ja yhdistelee useammasta lähteestä olevia tietoja kokonaiskuvaksi koulutuksen ja osaamisen tilasta EU-maissa.
Alla olevaan laatikkoon on poimittu seurannan keskeisimmät indikaattorit. Education and Training Monitorin verkkosivustolla voi tarkastella Suomen sijoittumista vertailussa yksityiskohtaisemmin – myös kestävyyskasvatuksessa, joka oli vuoden 2024 raportin erityinen painopistealue.
Yhteiset koulutustavoitteet vuoteen 2030 mennessä
- vähintään 96 % kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen
- digitaalisissa taidoissa heikosti menestyvien 8.-luokkalaisten osuus on alle 15 %
- lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuus on alle 15 %
- koulutuksensa varhain päättäneiden osuus 18–24-vuotiaista on alle 9 %
- vähintään 60 % äskettäin ammatillisen tutkinnon suorittaneista on saanut opintojensa aikana kokemusta työssäoppimisesta
- korkea-asteen opinnot suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on vähintään 45 %
- 25–64-vuotiaista aikuisista 60 % on osallistunut koulutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana ja vuonna 2025 osuus on vähintään 47 %.
Suomi jää yhä useammasta tavoitteesta, vaikka myönteistäkin kehitystä näkyy
Kun Suomi vielä 10 vuotta sitten menestyi EU-vertailussa lähes kaikilla keskeisillä mittareilla keskiarvoa paremmin, vuonna 2023 jäimme yhä useammin sen alapuolelle. Samalla EU-tavoitteiden saavuttaminen on karannut yhä kauemmas. Tämä selittyy osittain sillä, että nykyinen tavoitetaso on aiempaa, vuotta 2020 koskevaa, kunnianhimoisempi. Toisaalta Suomen tulokset ovat monilta osin aidosti heikentyneet. Myös koko EU-tasolla tavoitteisiin on yhä matkaa, paikoin vielä enemmän kuin Suomella. Vuoteen 2013 verrattuna EU-keskiarvo on kuitenkin kehittynyt pääasiassa myönteisesti.
EU-tason tavoitteet | 2030 tavoite | Suomi 2013 | Suomi 2023 | EU 2013 | EU 2023 |
| Varhaiskasvatukseen osallistuminen (3 vuotta täyttäneet alle kouluikäiset) | 96 % | 80 % | 89 % | 91,8 % | 93,1 % |
| Digitaalisissa taidoissa heikosti menestyneet 8.-luokkalaiset | alle 15 % | – | 37,1 % | – | 42,5 % |
| Heikosti menestyvät 15-vuotiaat: lukeminen | alle 15 % | 11,3 % | 21,4 % | 18 % | 26,2 % |
| Heikosti menestyvät 15-vuotiaat: matematiikka | alle 15 % | 12,3 % | 24,9 % | 22,1 % | 29,5 % |
| Heikosti menestyvät 15-vuotiaat: luonnontieteet | alle 15 % | 7,7 % | 18 % | 16,8 % | 24,2 % |
| Koulutuksen varhain päättäneet (ikäryhmä 18-24) | alle 9 % | 9,3 % | 9,6 % | 11,8 % | 9,5 % |
| Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kokemus työssäoppimisesta | 60 % (2025) | – | 76,7 % | – | 64,5 % |
| Korkea-asteen opinnot suorittaneet (ikäryhmä 25-34) | 45 % | 40 % | 39,2 % | 35,1 % | 43,1 % |
| Aikuisten osallistuminen koulutukseen (ikäryhmä 25-64) | 47 % (2025) | 52,4 % | 51,8 % | 34,4 % | 39,5 % |
3 vuotta täyttäneistä suomalaislapsista 89 % osallistui varhaiskasvatukseen, mikä tarkoittaa peräti 9 prosenttiyksikön kasvua vuosikymmenen aikana. Kasvusta huolimatta jäämme tavoitteen ja myös EU-maiden keskiarvon 93,1 % alapuolelle.
Vuoden 2022 PISA-tutkimuksen mukaan heikot perustaidot omaavien 15-vuotiaiden suomalaisnuorten osuus on tutkimuksen kaikilla osa-alueilla kaksinkertaistunut, mutta tilanteemme on silti selvästi EU-keskiarvoa parempi. Koko EU-alueella heikosti suoriutuvien osuus oli ennätyskorkealla ja perustaitoja koskeva tavoite karkaa yhä kauemmaksi.
Kuvaa digitaalisissa taidoissa heikosti menestyvistä 8.-luokkalaisista rakennetaan International Computer and Information Literacy Study -tutkimuksen avulla. Vuoden 2023 tutkimuksen mukaan 37,1 % suomalaisnuorista sijoittui heikolle tasolle, mikä jää kauas kunnianhimoisesta EU-tavoitteesta. EU-maiden keskiarvo oli vielä tätä suurempi.
Koulutuksensa varhain päättäneiden osuus 18–24-vuotiaista nuorista koko EU-alueella on sen sijaan kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2023 osuus oli 9,5 %, mikä tarkoittaa yhteensä 3,1 miljoonan nuoren joukkoa. Suomessa koulutuksesta ennen toisen asteen tutkintoa poistuneiden nuorten osuus oli 9,6 %, mikä oli hieman enemmän kuin vuosikymmen aiemmin. Oppivelvollisuuden laajeneminen ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa tarkastelussa olleen ikäluokan tilanteeseen.
Erilaiset taustatekijät ovat vahvasti yhteydessä kouluttautumiseen. Erityisen suuressa vaarassa jäädä tutkintoa vaille ovat EU-tasolla vammaiset nuoret (22,2 %) sekä EU-alueen ulkopuolelta tulevat ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat (23 %). Myös vanhempien koulutustaustalla on merkitystä: matalasti koulutettujen vanhempien lapsista vain 64,1 % oli suorittanut toisen asteen koulutuksen. Samaten sukupuolierot ovat merkittäviä. Nuoret naiset yltävät jo tavoitetasoon 20 EU-maassa Suomi (7,3 %) mukaan luettuna. EU-keskiarvo on 7,7 %. Nuorten miesten tilanne on sen sijaan heikompi: EU-tasolla koulutuksen varhain päättäneiden miesten osuus oli 11,3 %, Suomessa 11,9 %.
Education and Training Monitor vahvistaa käsitystä siitä, että Suomi jää korkeakoulutuksen saaneiden osalta jälkeen muista maista. Koko EU:n tasolla korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 25–34 vuotiaista on 43,1 %, nousua 10 vuodessa 8 prosenttiyksikköä. Suomessa osuus on samalla aikavälillä hieman laskenut: vuonna 2023 se oli 39,2 %.
Aikuisopintoihin osallistumisessa ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Suomi menestyy, muttei yllä ihan kärkeen
Koko EU:n tasolla aikuisten oppimiseen osallistuminen jää selvästi tavoitteesta ja edistyy liian hitaasti: vuonna 2023 se oli 39,5 %. Osallistuminen vaihtelee huomattavasti EU-maiden välillä (9,5 % Bulgariassa ja 66,5 % Ruotsissa) ja on vähäistä erityisesti niiden aikuisten keskuudessa, jotka tarvitsevat eniten uudelleenkoulutusta ja taitojen päivittämistä. Tällaisiksi ryhmiksi on tunnistettu esimerkiksi matalasti koulutetut (18,4 %), yli 55-vuotiaat (29,9 %), työttömät (26,8 %), työvoiman ulkopuolella olevat (23,7 %) sekä maaseutualueilla asuvat (34,4 %). Osallistumisen eriytyminen syventää olemassa olevia eroja osaamisessa.
Aikuisten osallistumisvertailussa Suomi ylittää 51,8 prosenttiosuudella kirkkaasti EU-keskiarvon. Osallistumisaste on meillä kuitenkin hieman laskenut, kun se EU-tasolla on noussut.
Toinen mittari, jolla Suomi menestyy hyvin, on työpaikalla tapahtuva oppiminen. Suomessa ammatillisesta koulutuksesta vastikään valmistuneista 76,7 % oli osallistunut työssäoppimiseen, kun osuus EU-tasolla oli 64,5 %. Vuoden 2025 tavoitteeksi asetettu 60 % on siis saavutettu. Työssäoppimiseen osallistuneet ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työllistyivät EU-maissa keskimäärin selvästi paremmin kuin ne, jotka eivät siihen osallistuneet.
Lisätietoja
- opetusneuvos Petra Packalen, p. 029 5331162, petra.packalen [at] oph.fi
- Euroopan komissio: Education and Training Monitor 2024
- Indikaattorit Eurydicen sivuilla: Early childhood education and care (ECEC)
- Indikaattorit Eurydicen sivuilla: Early leaving from education and training (ELET)
- Indikaattorit Eurydicen sivuilla: Higher education
- Indikaattorit Eurydicen sivuilla: Equity in school and higher education