Eurydice-raportti: Kestävyysteema huomioidaan hyvin Euroopan koulutusjärjestelmissä – Suomi nousee hyvänä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta

Euroopan komission Eurydice-koulutustietoverkosto on julkaissut raportin Learning for sustainability in Europe: Building competences and supporting teachers and schools. Raportin mukaan kestävyysosaamisen opettamisen tulisi olla kokonaisvaltaista ja oppiainerajat poikkitieteellisesti ylittävää, koska kyseessä on laaja-alainen aihe. Kestävyys kattaa niin ekologisen ja taloudellisen kuin sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman. 

Suomi on raportissa nostettu yhtenä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta ja oppiainerajat ylittävästä kestävyysosaamisen opettamisesta. Kestävyysteema näkyy Suomessa niin perusopetuksen kuin lukion opetussuunnitelmien arvoperustassa sekä laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa. Lisäksi teema näkyy joissain yksittäisissä oppiaineissa. 

– Suomessa sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen arvoperustassa korostetaan kestävän elämäntavan välttämättömyyttä. Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan kestävän elämäntavan omaksumiseen, tuntemaan kehitykseen vaikuttavia rakenteita ja ratkaisuja sekä vaikuttamaan kestävään tulevaisuuteen. Laaja-alainen osaaminen puolestaan muodostaa oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Sen ansiosta oppiaineiden välille on myös helpompi kehitellä yhteistyötä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen lisäksi kestävyyteen liittyviä näkökulmia on mukana heti lapsen oppimisen polun alussa, eli jo varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, avaa opetusneuvos Hanna Pohjonen kansallista tulokulmaa.

Kestävyysteema sisältyy kaikkien 37:n raportissa mukana olevien verkoston maiden kansallisiin opetussuunnitelmiin. Useimmiten teema sisältyy opetussuunnitelmissa Suomen tavoin laaja-alaiseen osaamiseen. Monessa Euroopan maassa kestävyyteen liittyviä sisältöjä on mukana myös joidenkin yksittäisten oppiaineiden opetussuunnitelmissa, useimmiten luonnontieteissä ja yhteiskuntaopissa. Myös Suomessa kestävyysteema on laaja-alaisen osaamisen lisäksi mukana myös muun muassa biologian, yhteiskuntaopin ja kotitalouden sisällöissä. Erillisenä oppiaineena kestävyys on yhdeksässä eurooppalaisessa järjestelmässä, lähinnä lukion valinnaisena aineena.

Opettajien kestävyysosaamista lisätään pääasiassa täydennyskoulutuksella

Eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä kestävyyskasvatukseen perehdytään syvällisemmin erilaisissa täydennyskoulutuksissa, sillä teemaa ei ole kovin kattavasti määritelty kansallisella tasolla osaksi opettajien peruskoulutusta. Kestävyysosaaminen voi kuitenkin olla myös osa opettajan peruskoulutusta ilman kansallista säätelyäkin, sillä opettajankoulutuksen järjestäjät voivat usein itsenäisesti päättää koulutuksen sisällöistä. 

Myös Suomessa opettajankoulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti koulutusten sisällöistä. Sekä opettajien perus- että täydennyskoulutusta kehitetään kuitenkin myös yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on, että kaikki korkeakoulut sitoutuvat yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.

– Suomessa opettajien perus- ja täydennyskoulutusta kehittää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Opettajankoulutusfoorumi. Siinä ovat mukana kaikki opettajankoulutusta tarjoavat korkeakoulut ja useat muut sidosryhmät. Foorumin laatimassa opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa kestävyysosaaminen määritellään yhdeksi merkittäväksi opettajan laaja-alaiseksi perusosaamiseksi, kertoo Pohjonen.   

Kestävyys on ollut yksi tärkeä teema myös Opetushallituksen rahoittamassa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa jo useana vuonna. Haasteena niin Suomessa kuin monessa muussa Euroopan maassa on, että täydennyskoulutukseen osallistuminen on usein vapaaehtoista.

Koulujen toimintakulttuuria tuetaan pääasiassa ohjauksella, ei niinkään taloudellisesti

Raportin mukaan koulut tarvitsevat tukea kestävän toimintakulttuurin rakentamiseen. Tähän tarkoitukseen on muun muassa noin puolessa tarkastelluista koulutusjärjestelmistä käytössä kansallisia kestävyyssertifikaatteja kouluille. Hieman useammin tarjolla on kansallisen tason ohjausta, tai erilaisia työkaluja oppilaitosten kestävyyden kehittämiseen. Taloudellista tukea tarjotaan raportin mukaan harvemmin kuin ohjausta. Rahallista tukea on yleisemmin saatavilla erilaisiin projekteihin ja opintomatkoihin kuin toimintakulttuurin ja rakenteiden kehittämiseen. Rahoitusta ei yleensä myönnetä automaattisesti, vaan sitä täytyy hakea. 

Suomessa erillistä rahoitusta on kohdennettu muun muassa ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on tukea kasvatuksen ja koulutuksen toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta.

– Hankkeissa on saatu aikaan paljon hyviä tuloksia. Hankerahoituksella on kehitetty koulujen toimintakulttuuria ja johtamista kestävämmäksi, osallistettu oppilaita ja tuettu heidän toimijuuttaan sekä hyödynnetty eurooppalaista GreenComp-viitekehystä oppiaineiden opetuksen suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Samalla on havaittu, että hyvinvoivat oppijat innostuvat kestäviin tekoihin ja hyvinvoiva ympäristö tukee oppijoiden hyvinvointia, kuvailee Pohjonen.

Hankkeissa syntyneitä hyviä käytänteitä on tarkoitus esitellä Opetushallituksen avoimissa webinaareissa 2024–2025 lukuvuoden aikana. 

Yksityiskohtainen raportti on saatavilla Eurydice-verkoston verkkosivulta alla olevista linkeistä. 

Lisätietoa

Erityisasiantuntija Hanna Laakso, hanna.laakso [at] oph.fi (hanna[dot]laakso[at]oph[dot]fi), puh. 029 533 1117