Inklusiivinen varhaiskasvatus ja esiopetus huomioi lapsen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä – uudelta sivustolta tukea inkluusion toteuttamiseen

Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta tulee järjestää ja kehittää inkluusion periaatteiden mukaisesti. Inkluusio tarkoittaa esimerkiksi lapsen oikeutta kuulua ryhmään ja osallistua yhteiseen toimintaan sekä kasvaa omaan potentiaaliinsa vahvuuksien ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Osallisuutta vahvistaa lasten yksilöllinen ja sensitiivinen kohtaaminen sekä myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. 

– Julkisessa keskustelussa inkluusioon viitataan usein vain tuen järjestämistä koskevina ratkaisuina.  Inkluusio on kuitenkin huomattavasti laajempi kokonaisuus ja liittyy kokonaisvaltaisesti pedagogisen toiminnan toteuttamiseen siten, että lapsi voi kehittyä ainutlaatuisena yksilönä ja yhteisön jäsenenä, täsmentää opetusneuvos Kati Kaplin-Sainio.  
 
Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteutuminen edellyttää laadukasta pedagogista osaamista ja toimintaa. Inkluusiota on johdettava ja kehitettävä ja sen toteutumista on arvioitava säännöllisesti. Jotta inkluusion periaatteet toteutuvat, tulee kaikkien toimijoiden niin kansallisella, paikallisella kuin toimipaikan tasolla tuntea periaatteet ja sitoutua edistämään niitä. 

– Kaikkien varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen parissa työskentelevien tehtävä on edistää jokaisen lapsen osallisuutta, sitoutuneisuutta ja oppimista inkluusion mukaisesti - myös meidän täällä Opetushallituksessa, toteaa opetusneuvos Arja-Sisko Holappa.  

Sivusto tukee inkluusion johtamista ja kehittämistä sekä syventyy inkluusion ekosysteemiin

Opetushallituksen uudelle sivustolle on koottu monipuolista tukimateriaalia inkluusion paikallisen kehittämisen tueksi. Sivustolla on saatavilla inkluusion johtamiseen ja kehittämiseen sekä inklusiivisiin periaatteisiin, kuten osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä aiemmin julkaistuja tukimateriaaleja. 

Sivuston kautta voi lisäksi tutustua inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteemiseen malliin, joka on päivitetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaisesti. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteeminen malli pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön, jossa Suomi on ollut mukana, ja se konkretisoi inkluusion moniulotteisuutta.

Malli auttaa muun muassa hahmottamaan, miten monien yhteiskunnallisten ja paikallisten asioiden tulee olla kunnossa, että lapsi saa tarvitsemansa tuen ryhmässään. Jotta tukea tarvitsevan lapsen osallisuus ja sosiaalinen osallisuus saavutetaan, ja hän kehittyy ja oppii oman potentiaalinsa mukaisesti, tarvitaan monien tahojen tavoitteellista yhteistyötä sekä sitoutumista inklusiivisiin periaatteisiin. 

Kannustamme keskustelemaan inkluusiosta

Inklusiivista toimintakulttuuria kehitetään niissä yhteisöissä, joiden kanssa päivittäin ollaan tekemisissä. Kunkin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimivan tulee tietää, mistä itse ensisijaisesti vastaa ja mihin asioihin voi vaikuttaa.  On tärkeää, että inklusiivisten periaatteiden mukaisesta työskentelystä keskustellaan työyhteisöissä. 

– Keskustelu inkluusiosta ei kuitenkaan saa rajautua vain varhaiskasvatuspaikkaan tai ryhmärakenteeseen liittyväksi ratkaisuksi, vaan tarkastella laajemmin sitä, miten jokaisen lapsen oikeus yhteisiin palveluihin ja opetukseen  toteutuu, toteaa Kaplin-Sainio.  

Säännöllisesti tulee pohtia, miten edistämme näiden lasten osallisuutta ja oppimista ja vastaamme lasten erilaisiin tarpeisiin sekä miten otamme lapset ja huoltajat mukaan kehittämiseen ja vahvistamme ryhmään kuulumisen tunnetta jokaisen osalta.

– Päivitetyllä inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteemisellä mallilla haluamme rohkaista niin varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja johtajia, alan tutkijoita kuin poliittisia päättäjiä keskustelemaan inkluusiosta - mihin asioihin inkluusion velvoitteet heijastuvat ja mihin asioihin meistä jokainen voi vaikuttaa, kannustaa Holappa.