Jenny Keskitalo: Vihreät arvot siirtyvät parhaiten suoraan nuorilta nuorille

Muutos syntyy tiedon ja esimerkin voimalla

Kiinnostavatko vihreät arvot kaikkia nuoria?

‒ Ei todellakaan kiinnosta kaikkia, mutta monia kiinnostaa. Kävi tuuri, että meidän ryhmässä kaikki sattuivat kokemaan vihreät arvot omakseen, Jenny toteaa rauhallisesti.

Jennyn näkemyksen mukaan ympäristöön suuntautuvan piittaamattomuuden taustalla on todennäköisesti tiedon puutetta. Kaikki eivät välttämättä tiedä, miksi kannattaisi ostaa mieluummin vaikkapa vaate käytettynä kuin hankkia aina uutta. 

Vaikea uskoa, että kukaan tietoisesti tukis esimerkiks jotain epäeettistä vaatelafkaa.

Jenny ajattelee, että nuorten arvoihin ja käyttäytymismalleihin voidaan vaikuttaa. Hänen on vaikea uskoa, että epäeettisiä valintoja tehtäisiin täysin tietoisesti. 

Nuorisovaihdossa suomalaiset ja saksalaiset nuoret pohtivatkin yhdessä, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan vihreästä siirtymästä. Tulos oli yksimielinen: tiedon ja asenteiden välittyminen nuorelta nuorelle toimii paremmin kuin aikuisilta tuleva tieto. Saarnaaminen ei myöskään auta, vaan Jenny vinkkaa ”lähtemään rohkasusta liikenteeseen”.

Workshopista voimaa vaikuttamiseen

Jenny käyttää hämmästyttävän vaivattomasti sellaisia sanoja kuin ’vihreä siirtymä’ tai ’agenda’. Kaikesta huomaa, että käsitteet ovat tuttuja ja että niitä on käytetty ennenkin.

Saksasta hänelle on painunut mieleen workshop, jossa käsiteltiin sitä, kuinka nuoret voisi saada innostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta millä tahansa saralla. 

‒ Wokshopin aikana tuli sellainen olo, että näinhän tää on, peli ei oo ihan pelattu. Että pystyn antamaan toisillekin uutta näkökulmaa.

Jennyn mukaan vaikuttaa voi henkilökohtaisella tasolla näyttämällä esimerkkiä omilla teoilla ja valinnoilla. Eikä vaikutusten tarvitse ikuisesti jäädä vain omaan kaveripiiriin:

‒ Totta kai ois siistiä, jos jossain kohtaa ois somessa tai ihan missä vaan tarpeeks platformia, että pystyis puhumaan näistä asioista isomminkin.

Workshopissa keskusteltiin myös päättäjiin vaikuttamisesta. Vaikka se tuntuu toistaiseksi hieman etäiseltä, ei sekään näyttäydy suuntana täysin mahdottomalta.

‒ Oon ihte aina ollut kiinnostunut myös politiikasta. Se vois kans olla yks vaikuttamiskanava. Pakottaahan tätä agendaa ei kellekään voi, mutta jos joku on valmis kuulemaan, niin kyllä mulla siitä juttua riittää”, Jenny pohtii.

Pretzeleiden ja karhujen yhteinen podcast

Nuorisovaihto on kahdesta tai useammasta maasta tulevista nuorista muodostuvien ryhmien tapaaminen, jonka aikana tutustutaan, pidetään hauskaa ja opitaan yhdessä nuorten itsensä tärkeinä pitämistä aiheista. 

Pyhäjoen kunnan kokoamalle poppoolle nuorisovaihto ei ollut ensimmäinen lajiaan, sillä bambergilaiset olivat vierailleet jo edellisenä kesänä Suomessa. Viime kesänä oli pyhäjokisten vuoro lähteä vastavierailulle. Yksi reissun tavoite oli tehdä vaihdosta podcast-ohjelmaa.

Nuorten äänen konkreettisesti kuuluviin tuova podcast on nimeltään Pretzels and Bears – kuuluisan saksalaisen herkun ja Suomen kansalliseläimen mukaan. Englanninkielisessä podcastissa nuoret käyvät läpi nuorisovaihdon ohjelmaa ja kertovat, mitä ovat oppineet kunkin päivän aikana. Yhdessä jaksossa pojat pohtivat sitä, kuinka tärkeää on kuunnella kaikenlaisia mielipiteitä, vaikka ne eivät vastaisikaan omia, toisessa tytöt vertailevat suomalaisten ja saksalaisten nuorisovaltuustojen eroja. 

Verta, secondhandia ja toivonkipinöitä

Hei-heiden vilkuttamisen jälkeen nuoret järjestivät kotimaissaan hankkeen päättävän second hand -tapahtuman. Jennylle päivä on piirtynyt kirkkaana mieleen. 

‒ Sinne ei tullut kovin paljon porukkaa, mutta tapahtuma oli tosi sympaattinen ja kaikki paikalla olijat täysillä messissä. Puhujana meillä oli TikTokiin videoita tekevä suomalainen influensseri @victoriakatariina, Jenny summaa.

Verenvuodatukseltakaan ei tapahtumassa vältytty: Jennyn sormi nimittäin jäi työn tiimellyksessä kahden pöydän väliin ja aukesi niin pahasti, että se oli paikattava päivystyksessä. Onni onnettomuudessa, päivystyksessä ei ollut ruuhkaa, ja Jenny kovia kokeneine sormineen pääsi nopeasti palaamaan kirppistelyn pariin.

Jos nyt päättäjät herää tähän asiaan ja meidän sukupolvi saa enemmän ääntään kuuluviin, niin ehkä joskus vielä aurinko paistaa.

Lopuksi kysyn Jennyltä, millaisena hän näkee tulevaisuuden. Näyttäytyykö se hänen ikäiselleen synkkänä, niin kuin usein sanotaan, vai pystyvätkö nuoret vielä näkemään horisontissa valoa ja mahdollisuuksia?

‒ Oon ihtekki miettiny, mitä meiän sukupolvelle tai sitä seuraavalle on tarjolla ja kuinka synkkää se tulevaisuus on. Mutta kyllä mää nään sen enemmän niin, että jos nyt päättäjät herää tähän asiaan, ja jos meiän sukupolvi saa enemmän ääntään kuuluviin kaikista epäkohdista, niin ehkä joskus vielä aurinko paistaa.

Jenny pitää pienen tauon ja jatkaa: 

‒ Ainakin toivon niin.
 

Teksti: Hilma Ruokolainen

Haastattelu on osa 12.–19.4.2024 järjestettävää Euroopan nuorisoviikkoa, jonka tavoitteena on edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kansalaisvaikuttamista tuomalla nuorten ääntä kuuluviin.