Johtajuuskysely: Työhyvinvoinnin, digitalisaation ja muutoksen johtamiseen kaivataan lisää osaamista
Varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja sivistystoimessa työskentelevät johtajat kokevat pystyvänsä omalla työllään tukemaan henkilöstön työhyvinvointia sekä vaikuttamaan turvallisen ilmapiirin syntymiseen ja toimintakulttuuriin työyhteisössä.
Samalla he kuitenkin kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa eikä osaamista työhyvinvoinnin johtamiseen. He eivät myöskään pidä riittävänä työterveyshuollon tarjoamaa tukea työhyvinvointia edistävään, ennakoivaan työhön. Työhyvinvointia seurataan työpaikoilla kuitenkin kohtuullisen hyvin ja henkilöstöä kannustetaan tuomaan esille näkemyksiään työhyvinvointitilanteesta.
Yli 40 % kyselyyn vastanneista johtajista koki tarvetta kehittää osaamistaan digitalisaation ja muutoksen johtamisessa. Kolmannes vastaajista arvioi tarvitsevansa lisää johtamisosaamista myös kriisitilanteisiin, talousasioihin ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Sen sijaan opetussuunnitelmien ja tutkintojen johtamisessa sekä pedagogisessa johtamisessa ei kehittämistarpeita juurikaan tunnistettu.
Nämä ovat ensimmäisiä tuloksia Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Sivistan keväällä toteuttamasta kyselystä, jolla selvitettiin koulutusjohtamisen nykytilaa ja osaamisen kehitystarpeita. Julkaisemme tarkemmat tulokset analyyseineen tulevan syksyn kuluessa. Kysely on laatuaan toinen; ensimmäinen tehtiin vuonna 2020.
Työelämä muuttuu – työhyvinvoinnin johtaminen on entistä tärkeämpää
Kyselyn perusteella näyttää siltä, että henkilöstön työhyvinvointi – kuten myös oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi – kuuluu tärkeimpiin asioihin, joita johtajat kokevat päivittäisessä työssään edistävänsä.
Tärkeimpien johtamistaitojen listalle nousee myös henkilöstöjohtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää osaamista: yhteistyö- ja viestintätaidot, kyky luoda luottamusta, organisointitaito ja tavoitteellisuus. Keskimääräistä tärkeämpinä pidettiin tiedolla johtamista, innostamista ja vastuullisuutta.
Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat korostaneet työhyvinvoinnin johtamisen roolia johtajien työssä. Myös viestintätaitoja sekä osaamista henkilöstön asenteisiin vaikuttamisessa ja työyhteisön muutoksen johtamisessa tarvitaan entistä enemmän.
Esihenkilöiden työtä on henkilöstön tukeminen työelämän muutoksissa. Hyviksi havaittuja keinoja siinä ovat kyselyn mukaan tiedottaminen, osallistaminen, vastuuttaminen sekä yhteinen kehittäminen. Muutoksista selviäminen edellyttää myös perusteluja ja tavoitteiden selkeyttämistä.
Taustaa vastaajista
- Lähes 700 vastaajaa.
- Vastaajat sektoreittain: varhaiskasvatus 18 %, perusopetus ja lukiot 29 %, ammatillinen koulutus 13 %, korkeakoulut 20 %, kuntien sivistystoimi 14 % sekä vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus 6 %.
- 63 % naisia; varhaiskasvatuksen vastaajista peräti 97 %.
- Koulutustausta: 71,9 % ylempi korkeakoulututkinto; 12,7 % alempi korkeakoulututkinto. Varhaiskasvatuksessa työskentelevistä 60 %:lla oli alempi korkeakoulututkinto.
- 58 % toiminut johtajana vähintään 10 vuotta; pisimmät johtajaurat kuntien sivistystoimessa sekä perusopetuksessa ja lukioissa työskentelevillä vastaajilla; lyhyimmät korkeakouluissa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevillä.
Kiitoksemme kyselyyn vastanneille!
Lisätietoja kyselystä:
- opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus (pia.kola-torvinen [at] oph.fi)
- pääekonomisti Harri Hietala, Sivista (harri.hietala [at] sivista.fi)
- kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, Kuntaliitto (irmeli.myllymaki [at] kuntaliitto.fi)
- kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto (jarkko.lahtinen [at] kuntaliitto.fi)