Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien integrointi työelämään osaksi korkeakoulujen strategioita

Useat korkeakoulut Suomessa ovat tarjonneet korkeakoulutetuille maahanmuuttajille niin sanottuja SIMHE-palveluja, joilla on helpotettu ihmisten pääsyä koulutukseen ja työelämään.

Yksi palvelutarjoajista on ollut Vaasan yliopisto. Vaasassa on ollut hyvin laaja tarve sekä kansainvälisten osaajien rekrytoinnille että heidän integroinnilleen, kertoo vararehtori Tanja Risikko.

"Meillä puhutaan täällä yli sataa kieltä, ja täällä on Pohjoismaiden suurin energia-alan teollisuusklusteri."

Työvoimaa siis tarvitaan kaikilta koulutustasoilta, mutta erityinen tarve on korkeasti koulutetuille.

Heille on Vaasassa tarjottu henkilökohtaista ohjausta, popup-tapahtumia ja kielipolkuja niin suomeen, ruotsiin kuin englantiinkin. Suosittu on ollut myös maahan puolisoina tulleille suunniteltu "spouse programme", jossa on tarjottu myös uraneuvontaa.

"Siellä on valtava potentiaali lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen puolison opintojen tai työpaikan perässä, ja ovat myös itse kiinnostuneita työllistymään", Risikko sanoo.

Suomessa mietitäänkin ehkä turhan yksipuolisesti, että maahan pitää houkutella korkeasti koulutettuja ihmisiä, sillä samalla saatetaan unohtaa maassa jo olevat korkeasti koulutetut. Tämän on huomannut myös Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén.

"Yhteishaussa voisi olla merkittävästi enemmän Suomessa jo olevia maahanmuuttajia. Siinä olisi minusta iso potentiaali."

Myös Savonia on tarjonnut laajasti SIMHE-palveluja.

"Ohjaus- ja neuvontapalvelut tuovat tutuiksi suomalaista koulutusjärjestelmää, valmentavaa koulutusta, nopeampaa pätevöitymiskoulutusta ja normaalia tutkintokoulutusta", Vidgrén kuvaa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen lisää, että ohjauksen ja neuvonnan lisäksi on hyvä rakentaa verkostoja, jotka tähtäävät työllistymiseen.

"Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa rakennetun Career Boost -ohjelman kautta on hyvin työllistytty", hän sanoo. Career Boost-ohjelmassa osallistujat vahvistavat ammatillista osaamista, verkostoituvat työnantajien kanssa, tutustuvat suomalaiseen työelämään ja vahvistavat suomen kielen taitojaan. Metropolian korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden palvelukokonaisuus sisältää ohjauspalveluita, osaamisen täydentämisen ratkaisuja ja verkosto- ja tapahtumayhteistyötä.

Kaikki kolme korkeakoulua ovat hyvin verkostoituneet alueella yritysten, TE-toimistojen ja kuntien kanssa.

Erillisrahoitus loppuu, omat strategiat apuun

SIMHE-työn erillisrahoitus on päättymässä tämän vuoden lopussa. Korkeakoulut neuvottelevat nyt rahoituksestaan, ja monet pyrkivät pitämään SIMHE-tyyppiset toiminnot mukana valikoimissaan.

"Olemme rakentaneet sellaista mallia, että ajatellaan kansainvälisyyttä kokonaisvaltaisena pakettina", sanoo Mervi Vidgrén Savoniasta.

Projektiluontoinen toiminta on aina vähän kausittaista, ja parempi olisikin juurruttaa tämän tyyppiset palvelut osaksi strategiaa.

"Kansainvälisyys kulkee tosi vahvasti Savonian omassa strategiassa", Vidgrén sanoo.

"Nyt kun ministeriö jakaa strategiarahaa, niin toivon, että kansainvälisyys ja SIMHE ovat yksi niistä kokonaisuuksista, joiden kautta me voimme viedä eteenpäin sitä hyvää työtä, mitä tässä on rakennettu."

Hän muistuttaa, että samalla ensi vuoden alussa alkoittavat uudet työvoima-alueet, ja Savonia on halunnut olla mukana vaikuttamassa siihen, että niidenkin työssä otetaan kotouttamisasiat huomioon.

Taru Ruotsalainen sanoo, että myös Metropoliassa halutaan jatkaa SIMHE-tyylistä toimintaa, mutta sen laajuus on kiinni rahoituksesta. Metropoliakin pyrkii Savonian tapaan kansainvälisten osaajien kokonaispakettiin.

"Se on selvää, että korkeasti koulutetun maahanmuuttajan ohjaamisesta ei saada perusrahoituksen kautta rahoitusta”.

Korkeakoulut tukevat muuta yhteiskuntaa 

Tanja Risikko Vaasan yliopistosta sanoo, että korkeakoulut ovat määräaikaisen rahoituksen turvin pystyneet tarjoamaan monipuolista tukea ja opintoihin valmentavaa toimintaa. Korkeakoulut ovat tukeneet samalla kaupunkeja ja muita toimijoita myös sellaisissa tehtävissä, jotka menevät korkeakoulujen ydintehtävien ulkopuolelle.

Kun korkeakoulujen on kuitenkin pakko priorisoida ydintehtäviään verrattain niukan perusrahoituksen takia, Risikko toivoo esimerkiksi Talent Boost ja SIMHE-tyyppisille toimille strategista rahoitusta tai instrumenttia jatkossakin, jotta hyvä työ ei valuisi hukkaan.

"Meidän kaikkien intressissä on saada tänne kyvykkäitä ihmisiä, jotka pystyvät integroitumaan meidän työelämään ja Suomeen", Risikko sanoo.

Hänkin korostaa, että SIMHE ei ole ollut tähänkään asti erillinen saareke, vaan osa muuta toimintaa.

"Meidän tavoitteena on, että pystyisimme integroimaan opiskelijat yhteistyöhön alueen yritysten kanssa heti opintojen alussa."

Sitä tehdään esimerkiksi luomalla siltoja löytää gradu- tai diplomityöpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja myöhemmin työpaikkoja. 

"Meillä on paljon kansainvälisiä yrityksiä, joille se on täyttää arkipäivää", hän sanoo, "mutta sitten on se valtava pk-yrityskenttä, joilla ensimmäisen kansainvälisen henkilön palkkaaminen on iso kynnys."

SIMHE on toiminut hyvin verkostomaisesti. Korkeakoulut epäilevät, että ilman erillisrahoitusta verkosto ei välttämättä ole jatkossa niin tiivis, mutta toisaalta korkeakoulut ovat hyvin verkostoituneita muutenkin. Siinä mielessä olemassa olevat verkostot jatkavat eloaan.

"Yhteistyömalleissa on voimaa ja niitä kannattaa hyödyntää", sanoo Mervi Vidgrén. "En näe että se on iso resurssikysymys, mutta ei se varmaankaan ihan samanlaisena jatku."

Hän toivoo, että myös Opetushallitus jatkaa verkostoitumisen tukemista jatkossa.

Tarvitaan kielitaitoa ja joustavuutta

Suomessa tarvitaan koulutettua työvoimaa, ja oppilaitoksille on kertynyt arvokasta tietoa siitä, miten sitä hankitaan ja miten ihmiset saadaan työelämän palvelukseen.

Mervi Vidgrén sanoo, että Suomessa voitaisiin nykyistä laajemmin tunnistaa ihmisten osaamista paitsi aiemman koulutuksen, myös työelämässä saadun kokemuksen kautta. Aina ei tarvitsisi lähteä rakentamaan uutta koulutuspolkua alusta lähtien.

"Me teemme tätä tunnistamista normaalin koulutuksenkin sisällä, mutta juuri tämän kohderyhmän kanssa se on yksi tärkeistä asioista."

Hän sanoo, että monet täällä jo olevat ihmiset kaipaavat myös rohkaisua siitä, että Suomessa on tavallista, että molemmat puolisot käyvät töissä, ja palvelujärjestelmä tarjoaa siihen myös tukea.

Taru Ruotsalainen korostaa kielitaidon merkitystä. Maahanmuuttajien itsensä täytyy olla myös halukkaita käyttämään suomea työssä ja kahvipöydissä. Samalla työnantajien olisi hyvä olla valmiita ottamaan töihin henkilöitä, joiden kieli on aluksi vähän kömpelöä, ja työkaveritkin voivat tukea kielenoppimista.

Teksti: Esa Salminen