Koulujen hyvinvointityössä on edistytty, mutta vielä ei olla korona-aikaa edeltävällä tasolla

Tuoreesta tiedonkeruusta käy ilmi, että koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä lukuvuoteen 2020–2021 verrattaessa. Tulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että kehitettävää on vielä korona-aikaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. 

– On tärkeä huomioida, että oppilaiden terveyttä edistävät toimet koskevat koulun koko toimintakulttuuria, eli opiskeluhuollon lisäksi esimerkiksi koulupäivän aikaisen liikkumisen ja ruokailun järjestämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen onkin oleellinen osa arjen työtä kouluissa, kertoo opetusneuvos Lucina Hänninen Opetushallituksesta.

Nyt julkaistu tiedonkeruu tarjoaa kouluille välineitä tiedolla johtamiseen ja linkittyy suoraan kouluterveyskyselyn tuloksiin, sillä toimiva kouluyhteisö vaikuttaa vahvasti myös oppilaiden kokemaan hyvinvointiin.  

Oppilaat ja huoltajat osallistuvat aiempaa aktiivisemmin 

Toimiva kouluruokailu, liikkumiseen kannustaminen sekä oppilaiden ja huoltajien mahdollisuudet vaikuttaa koulun toimintaan edistävät oppilaiden hyvinvointia kouluissa. Uusimpien tulosten mukaan myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta esimerkiksi yhteisöllisessä työssä on vielä parantamisen varaa.

– Oppilaat ja huoltajat osallistuivat koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin hieman useammassa koulussa kuin aiemmin. Oppilaat osallistuivat esimerkiksi kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyn toimintatapojen kehittämiseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen projektipäällikkö Kirsi Wiss.

Uusimpien tulosten mukaan lähes joka toisen (46–47 %) koulun opiskeluhuoltoryhmässä arvioitiin edelleen lain vastaisesti yksittäisen oppilaan opiskeluhuollon tuen tai oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta ja järjestämistä.

– Tulokset ovat hieman paremmat kuin kahta vuotta aikaisemmin, mutta koronaa edeltävään lukuvuoteen 2018–2019 on vielä runsaasti matkaa. Opiskeluhuoltoryhmän keskeinen tehtävä on koulun yhteisöllisyyden edistäminen, joten oppilaiden ja huoltajien osallistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tässä kouluilla on vielä paljon kehittämistä, sanoo opetusneuvos Tanja Väänänen.

Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä  

Kouluruokailun järjestämisessä on tiedonkeruun perusteella paljon kehitettävää. Kahdessa koulussa kolmesta (68 %) lounas tarjotaan kello 10.30 tai aiemmin, ja kolmessa koulussa neljästä (72 %) sen syömiseen on varattu liian vähän aikaa.

– Jos lounas tarjotaan koulussa liian aikaisin, se saattaa jäädä niukaksi, mikä voi johtaa iltapäivän nälkään ja epäterveellisten välipalojen hankkimiseen. Liian lyhyt ruokailuaika altistaa helposti ahmimiselle, aterian osien poisjättämiselle tai pahimmillaan ruokailun väliin jättämiselle. Oppilaiden osallistamista kouluruokailun kehittämiseen tarvitaan myös jatkossa, esimerkiksi ruoan maistuvuuden suhteen on hyvä kuulla oppilaiden mielipiteitä, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa säädetään oikea-aikaisesta ja kiireettömästä ruokailusta, joka varmistaa jaksamisen koulupäivän aikana. Kouluruokailusuosituksen mukaan sopiva aika lounaan syömiselle on noin kello 11–12 ja vähimmäisajaksi syömiselle suositellaan 30 minuuttia. Suositus korostaa aterian ravitsemuksellisen laadun rinnalla ruokailujärjestelyjä, osallisuutta sekä seurantaa ja arviointia.

– Positiivista on, että oppilaat ovat usein mukana kouluruokailun kehittämisessä, mutta heidän osallisuuttaan voisi entisestään lisätä. Ruokailu yhdessä on myös tärkeää kouluyhteisön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta, täsmentää Manninen.

Liikkuminen koulupäivän aikana edistää oppilaiden hyvinvointia 

Koulupäivän liikuntaa lisäävät toimet, kuten pitkien liikuntavälituntien järjestäminen sekä koulun pihan ja sisäliikuntatilojen hyödyntäminen myös opetusajan ulkopuolella, ovat tiedonkeruun perusteella lisääntyneet entisestään.

Oppilaille suunnatun valtakunnallisen Move!-mittauksen tuloksia ei kuitenkaan hyödynnetä vielä tarpeeksi. Mittauksen tarkoituksesta, tavoitteista ja tulosten hyödyntämisestä informoidaan etukäteen varsin kattavasti koteja (86 %). Useimmissa kouluissa (56 %) liikuntaa opettavat opettajat ja terveydenhoitajat sopivat yhdessä prosessin toteutuksesta ja aikatauluista, ja lähes kolmanneksessa kouluissa (32 %) jatketaan vielä yhdessä suunnittelua oppilaiden fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi.

– Move!-mittauksen tuloksia olisi tärkeä hyödyntää koulujen arjessa vielä enemmän. Tuloksista tiedotetaan eteenpäin, mutta tulosten analysointi tai konkreettisten kehityskohtien pohdinta jää usein vähemmälle, kertoo Hänninen.  

Lisätietoja 

opetusneuvos Lucina Hänninen (tiedonkeruu)
Opetushallitus
puh. +358 29 533 1755 
lucina.hanninen [at] oph.fi

opetusneuvos Tanja Väänänen (opiskeluhuolto ja hyvinvointi)
Opetushallitus
puh. +358 29 533 1035 
tanja.vaananen [at] oph.fi  

opetusneuvos Christine Söderek (ruotsinkieliset tiedustelut) 
Opetushallitus
puh. +358 29 533 1805 
christine.soderek [at] oph.fi  

opetusneuvos Marjaana Manninen (kouluruokailu)
Opetushallitus
puh. +358 29 533 1142 
marjaana.manninen [at] oph.fi

projektipäällikkö Kirsi Wiss (tiedonkeruu)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 
puh. +358 29 524 7705
kirsi.wiss [at] thl.fi