Uutinen

Kuulumisia kierroksilta - Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäivät

Kansainvälisyys Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus Erasmus+ Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle eTwinning Nordplus Junior Kansainvälistyminen
Viime viikolla 3.–4.10.2024 Yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymispalvelut -yksikkö järjesti jo 16. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäivät! Tänä vuonna pohdimme kansainvälistymistä Vantaalla, yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.
Kaksi kuvaa yhdistetty: mies seisoo luentosalin edessä ja kuva kahdesta Yhdessä lapsemme -lehdestä

Tervetulopuheessaan Samu Seitsalo, Opetushallituksen kansainvälistyminen päätoiminnon johtaja totesi päivien tunnelmasta hyvin aistittavan seikan: ”Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki”. Olimme varsin osuvassa paikassa keskustelemassa siitä, mitä erilaisuuden kohtaaminen päiväkodin ja koulun arjessa tarkoittaa. 

Opetushallituksen ständillä jaoimme osallistujille tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia tarjoamme päiväkotien ja koulujen kansainvälistymiseen. Mukana olivat muun muassa Erasmus+-, eTwinning-, Nordplus- ja Transatlantic Classroom -ohjelmat. Ständillä koimme upeita kohtaamisia. Osallistujia kiinnostivat muun muassa antirasismi ja yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja nuorten tulevaisuudenuskon tukeminen. Kuulimme myös onnistuneita kokemuksia ja tarinoita Erasmus+ -hankkeista ja eTwinning-projekteista. 

Kolme kuvaa yhdistetty: ständi, esitteet ja USA:n lippu, kaksi naista näyttää esitteitä.

Upeita keynote-puheenvuoroja pitivät torstaina Perttu Pölönen – ”Toivon näkökulma maailmaan ja nuorille ilmastoahdistuksesta huolimatta” ja Fon Krairiksh – ”Kolme vinkkiä yhdenvertaisuuden ja antirasismin edistämiseksi omassa työyhteisössä”. Perjantaina puhuivat opettaja ja kirjailija Anna Soudakova – ”Kirjallisuus monikielisen ja kulttuurisen identiteetin tukijana” ja valokuvaaja Miina Savolainen – ”Arvostavan katseen koulu”

kuvituskuva.

Keynote-puheiden välissä tapahtumaa raamittivat toiminnalliset työpajat. Pajat konkretisoivat tapahtuman kuutta pääteemaa: sivistystä, teknologiaa, perustaitoja, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä sellaista kansainvälisyyttä, joka huomioi erilaisuuden kohtaamisen. Pohdimme kaksi päivää, kuinka tuemme lapsia ja nuoria maailmankansalaisiksi kasvamisessa. Sukkuloin työpajasta toiseen ja sain kattavan kuvan siitä, mitkä aiheet kouluja ja päiväkoteja kansainvälisyydessä tänä vuonna puhuttavat. Kuulin keskusteluja osallisuudesta, erilaisuuden kohtaamisesta ja siitä, kuinka sosioekonominen tausta vaikuttaa siihen, kokeeko lapsi kansainvälisyyden mahdollisuutena vai uhkana. 

kuvituskuva.
kuvituskuva.

Tapahtuman pääteemoista erityisesti sivistys, teknologia, perustaidot sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kulkivat sujuvasti käsi kädessä – keynote-puheenvuoroista työpajoihin. OKM:n julistamana Sivistyksen teemavuonna sivistys oli hyvin esillä sekä Opetushallituksen Samu Seitsalon puheessa että Kansanvalistusseuran ständillä leikkisän palikkapelin muodossa. 

kuvituskuva.

Teknologiaa käsitteli paitsi Perttu Pölönen puheessaan, myös torstaina järjestetty työpaja ”Tekoäly kielten opetuksessa – työkaluja opettajille”-. Perustaidoista, erityisesti lukutaidosta, puhui perjantaina Anna Soudakova puheessaan ”Kirjallisuus monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin tukijana. 

kuvituskuva.

Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys oli kantava teema puheenvuoroissa, työpajoissa ja ständillä kohtaamissani keskusteluissa. Teemalle oli myös oma työpajansa – ”Maailmankansalaisia kasvattamassa – sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa.” Määritelmä kirkastui itselleni viimeistään Interpedian työpajassa, jossa ymmärsin, että sosiokulttuurinen kestävyys on sateenvarjotermi osallisuudelle, yhdenvertaisuudelle ja moninaisuudelle. 

kuvituskuva.

Ilahduin, että kansainvälisyyttä lähestyttiin tänä vuonna nimenomaan osallisuuden näkökulmasta. Tapahtuman lopuksi Opetushallituksen yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirpa Holmström kiteytti päivien annin: 

Mitä on kansainvälinen osaaminen… maailmankansalaiseksi kasvaminen. Uteliaisuus, avoimuus ja rohkeus.” 

Sirpan nostamista adjektiiveista erityisesti avoimuus, on mielestäni se, joka näillä Kansainvälisyyspäivillä pääsi kunniaan.

On tärkeää, että pysähdymme Kansainvälisyyspäivillä keskustelemaan kansainvälisyyden eri puolista - paitsi hyödyistä myös rakenteellisesta eriarvoisuudesta. Kaikilla nuorilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia kansainvälistyä. Pelkkä rahallinen tuki ei myöskään riitä. Kansainvälistymiseen tarvitaan lisäksi muita resursseja ja tukimuotoja (Suuntaviivoja kansainvälistymiseen).  Sirpan puhe päättyikin pysäyttävästi

”Vaikeneminen ei varmaankaan ole se osallisuuden vahvistamisen tie.” 

Kirjoittaja: Kiia Lehtimäki