Lääketieteen palvelukseen Ukrainasta Suomeen – SIMHE-palvelut auttoivat lääkäriä ja hammaslääkäriä työllistymään
Vuonna 2023 SIMHE-palveluja on kohdistettu erityisesti Ukrainasta Suomeen tulleille korkeakoulutetuille ihmisille.
Yksi palveluista hyötynyt on ukrainalainen hammaslääkäri Iryna Daniuk, joka on kotiutunut Kurikkaan. Kun Daniuk tuli Suomeen puolisentoista vuotta sitten, hänellä oli tuttava, entinen potilas, joka asui Tampereella. Tuttava lähetti Daniukille linkin SIMHE-palveluista ja sanoi, että sitä kautta hän voisi saada mahdollisuuden tehdä oman alan töitä Suomessa.
”Niin tutustuin Tiina Miikkulaiseen, ja hän tosi nopeasti selvitti minulle kaikki asiat. Siitä oli todella apua, koska kielitaitoni ei ollut hyvä”, Daniuk sanoo.
Ohjelman tarkoitus on sujuvoittaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, korkeakoulutukseen ohjautumista, tutkinnon suorittamista ja työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille.
”Me emme palvele vain omaa korkeakoulua, vaan alueelle maahanmuuttaneita”, sanoo projektipäällikkö Päivi Vartiainen Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Tarjolla on suomen kielen verkkokursseja edistyneille, ryhmäohjausta, henkilökohtaista ohjausta ja korkeakouluun valmentavaa koulutusta. Marraskuun 7. päivä mennessä Tampereen ammattikorkeakoulu oli tarjonnut ohjausta 580 ihmiselle vuonna 2023. Suomen kursseilla oli ollut noin 150 opiskelijaa ja korkeakouluun valmentavassa koulutuksessa 18 opiskelijaa.
”Tavoite on saada korkeasti koulutetut maahanmuuttajat oppimaan kieltä, kohti koulutusta ja työtä”, Vartiainen summaa.
Monen mutkan kautta
Ukrainasta Suomeen saapui myös kirurgi Rashid Khan, mutta hänen matkansa oli mutkikkaampi kuin monen.
Khan on syntyjään Pakistanista, ja hän hakeutui Ukrainaan opiskelemaan lääketiedettä. Siellä hän erikoistui kirurgiaan ja sai Ukrainan kansalaisuuden. Työ vei hänet Pakistaniin, takaisin Ukrainaan ja vielä Kiinaankin. Koronapandemian alussa hän oli taas Ukrainassa ja alkoi katsella uusia mahdollisuuksia ulkomailta. Suomi houkutti, koska jos osaa kieltä, voi päästä sairaalaan amanuenssiksi eli lääkäriharjoittelijaksi nopeasti, saa palkkaa ja usein asunnon.
”Lääkäri tarvitsee harjoitusta, ei ole hyvä olla vuotta tai kahta tekemättä työtä”, hän sanoo.
Khan alkoi opetella suomea Ukrainasta käsin, ensin Youtuben kautta ja myöhemmin Savonia-ammattikorkeakoulun verkkokursseilla.
Hän lähetti paperinsa Valviraan, josta kolmen kuukauden jälkeen sanottiin, että ne olivat kunnossa, tervetuloa Suomeen. Suomalaisten lääkärien Facebook-ryhmästä löytyi tieto SIMHE-palveluista, ja hän hakeutui SIMHE-työnhakukoulutukseen. Hän osallistui siihen verkon yli Ukrainasta.
Koulutuksessa annettiin ohjausta amanuenssipaikan hakemuksen laatimiseen ja suomenkielisen ansioluettelon päivittämiseen. Lisäksi tehtiin työhaastatteluharjoitus, laadittiin videohakemus ja tutkittiin eri sairaaloiden ohjeistuksia ulkomailla opiskelleiden harjoittelulle.
”En ollut koskaan harjoitellut työhaastattelua enkä tiennyt, miten Suomessa työnhaku toimii”, Khan sanoo.
Kun kurssin vetäjä Heli Kamppari sanoi, että oli aika lähettää ansioluetteloa sairaaloille, Khan lähetti.
”Jo viikon päästä minulle tarjottiin työsopimusta!” hän riemuitsee.
Tämä kaikki tapahtui vielä Ukrainassa. Hänelle tarjottiin paikkaa itse asiassa kahdestakin keskussairaalasta: Tampereelta ja Lapista, mutta hän valitsi Tampereen.
”Lappikin on hyvä, mutta Tampere on lähellä Helsinkiä ja Turkua, se on oikein hyvä paikka”, hän naurahtaa.
SIMHE auttoi kirjelmöinnissä Valviran kanssa
Iryna Daniuk oli jo Suomessa, muttei tiennyt, mitä Suomen prosesseja pitäisi tehdä, jotta hän voisi toimia hammaslääkärinä. Hän sai SIMHE-koordinaattorilta apua kirjeen kirjoittamiseen Valviraan, ja sieltä pyydettiin lisätietoja ja täydennyksiä muutamaankin kertaan.
”Joka kerran kysyin Tiinalta, mitä tarvitsee tehdä. Hän aina antoi apua”, Daniuk muistelee.
Miikkulainen myös rauhoitteli kärsimätöntä, Daniuk nauraa nyt.
”Minä halusin nopeasti töihin ja Tiina kehotti odottamaan.”
Varmistelujen jälkeen Valvira antoi hänelle luvat, ja Daniuk aloitti myös sosiaalialan valmentavat verkko-opinnot Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujien suomen kielen taitoa ja valmiuksia sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Koulutuksessa tutustutaan sosiaali- ja terveysalaan sekä hankitaan taitoja alan ammattikorkeakouluopintoihin.
”Nyt olen harjoittelussa hammaslääkäriasemalla, ja vähitellen alkaa olla selvää, miten hammaslääkäri toimii Suomessa.”
Suomen kieleen hän tutustui vasta maahan tultuaan, ja se sujuu koko ajan paremmin.
”Pidän suomen kielestä! Kun matkustan ystävien kanssa ja puhun suomea, kukaan ei ymmärrä”, hän naurahtaa.
Daniuk asuu Kurikassa, ja toivoisi että sieltä löytyisi hammaslääkärin töitä. Vähän sellaisesta on jo harjoittelupaikassa puhuttukin.
”Haluan jäädä Suomeen töihin hammaslääkärinä. Tykkään auttaa ihmisiä.”
Daniuk sanoo, että SIMHE-palvelut toivat hänen elämäänsä helpotusta moneen asiaan, ja myös paljon iloa. Koordinaattorilta saattoi kysyä asioita muussakin Suomeen asettumiseen liittyvässä, ei vain työasioissa.
Kirurgin kädet pääsevät taas leikkaamaan
Rashid Khan uskoo, että asiat sujuivat nopeasti nimenomaan SIMHE-palveluiden ansiosta. Nyt hän on työskennellyt eri osastoilla Taysissa jo reilun vuoden verran
”Lääketieteellinen kokemukseni on kehittynyt erittäin paljon”, hän sanoo.
Hän valmistautuu vielä Valviran viimeisiin kuulusteluihin lääkärin ammattioikeuksien saamiseksi. Edessä on vielä yleiskielen testi.
”Sitten kun kaikki on valmista, haluaisin työskennellä kirurgina” hän sanoo.
Sisätautiosastolla hän on päässyt tekemään pieniä operaatioita, ja hänelle ovat ohjaajatkin sanoneet, että hänelle on kirurgin kädet. Hän on tehnyt urallaan jo yli 3000 operaatiota, ja pian niitä tullee Suomessa lisää.
”Toivottavasti työ jatkuu”
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö käyvät parhaillaan neuvotteluja uudelle rahoituskaudelle, joka alkaa vuonna 2025.
Päivi Vartiainen toivoo, että erillisrahoitus SIMHE-palveluille jatkuu, sillä niillä palvellaan sitä, että korkeasti koulutetut ihmiset saadaan Suomen työmarkkinoille, juuri niin kuin hallitusohjelmassa toivotaan.
”Yhteiskunnallisesti on todella iso merkitys sillä, että saataisiin esimerkiksi työperäisesti maahan muuttaneiden puolisot töihin. Se on ryhmä, jota ei tue oikein kukaan.”
Jos korvamerkitty raha loppuu, hän toivoo, että korkeakoulujen johdossa olisi viisautta käyttää vapaasti käytössä olevaa rahaa näihin palveluihin.
Teksti: Esa Salminen