Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden määrä kasvussa ammatillisessa koulutuksessa

Julkaisuun on koottu yhteen tietoa opiskelijoista ja heidän opintojensa kulusta tilastojen ja selvitysten pohjalta. Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa on jonkin verran kasvanut viime vuosina. Ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisista opiskelijoista oli 15 prosenttia muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vuonna 2023. Erot tutkintotyypeittäin ovat varsin suuria. Ammatillista perustutkintoa opiskelleista muunkielisten osuus vuonna 2023 oli 17 prosenttia. Eniten opiskelijoita on ammatilliseen koulutukseen viime vuosina tullut Venäjältä, Virosta, Filippiineiltä, Irakista ja Ukrainasta. Ukrainalaisten määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2022 ja jatkaa kasvuaan.  

Maahanmuuttotaustaisten suosituimmat koulutusalat poikkeavat hiukan kotoperäisiä kieliä puhuvien valinnoista. Muunkieliset suorittavat suhteessa enemmän esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, ravintola- ja catering-alan sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoja, kun taas esimerkiksi vähemmän sähkö- ja automaatioalan perustutkintoja kuin suomen- ja ruotsinkieliset.

Muunkielisistä ammatillisen koulutuksen opiskelijoista hieman suuremmalla osalla on tavoitteena tutkinnon osa tai osia kotoperäisiä kieliä puhuviin nähden. Suuntaa voidaan pitää positiivisena tapauksissa, joissa aikuisopiskelijalla on aikaisempaa osaamista, ja tutkinnonosatavoitteisella koulutuksella voidaan joustavasti täydentää työmarkkinoille tarvittavaa osaamista koko tutkinnon suorittamisen sijaan.

Tilastot eivät anna koko kuvaa maahanmuuttotaustaisista opiskelijoista  

Tilastoista voidaan havaita jonkin verran eroja opintojen kestossa, tavoitteissa ja oppimistuloksissa. Maahanmuuttotaustaiset opiskelijat ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko maassaoloajan, syntyperän, koulutuspolkujen ja voimavarojen osalta. Käytössä olevien tilastojen avulla voidaan joiltain osin tehdä tätä näkyväksi, mutta tilastojen taakse tulee katsoa tarkemmin omissa oppilaitoksissa. Esimerkiksi yleisin koulutustilastoissa käytetty luokitteluperuste äidinkieli ei sinällään kerro opetus- ja tutkintokielen osaamisesta tai suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tarpeesta.  

Tilannekuvassa on tehty näkyväksi esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden keskiarvoja, joiden perusteella voidaan havaita, että muunkieliset saavat keskimäärin hieman heikompia arvosanoja, poikkeuksena matemattinen osaaminen. Oppimistuloksia olisikin hyödyllistä tarkastella tarkemmin eri taustamuuttujia vasten ja paikallisesti siten, että voitaisiin arvioida tarkemmin erojen taustalla olevia syitä, ja pohtia myös sitä, milloin eroja selittävät opetuskielen taitoon liittyvät tekijät ja tuen tarpeet.

Eri tietolähteiden perusteella koulutuksen järjestämisessä olisi edelleen tarve kiinnittää huomiota kiusaamisen ja häirinnän vastaisiin toimenpiteisiin, kielitietoiseen opetukseen, opintojen henkilökohtaistamiseen ja tuen tarjoamiseen sekä työpaikkaohjaajien ohjausvalmiuksiin.

Lisätietoa: