Uutinen

Maailman ympäri ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillinen koulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälistyminen
Maailma avautui suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle entisestään kolme vuotta sitten, kun Erasmus+ -ohjelmaan tuli mahdollisuus toteuttaa globaaliliikkuvuutta ohjelmamaiden ulkopuolelle. Kysyimme Ammattiopisto Luovin, Taitotalon ja Turun ammatti-instituutin kokemuksia globaaliliikkuvuuksien toteuttamisesta.
Singapore

Miksi globaaleille liikkuvuusjaksoille lähetetään ja lähdetään?

”Elämää on Euroopan ulkopuolellakin ja globaalissa maailmassa tarvitaan ammatillista osaamista myös muista maista”, tiivistää kansainvälisten asioiden päällikkö Helena Mikkola Turun kaupungilta. Kaikki kolme oppilaitosta näkevät globaalin liikkuvuuden osana omaa strategiaansa ja painottavat henkilöstön ammatillista kasvua, sekä organisaation kulttuurisen ja opetuksellisen pääoman kerryttämistä. Samalla kun strategiset linjaukset heijastuvat välillisesti opiskelijoihin, halutaan nuoret osallistaa toimintaan myös suoraan ja sitä kautta vahvistaa heidän työllisyysnäkymiään. Taitotalon kansainvälisten asioiden koordinaattori Heli Pispala-Tapio kuvaakin, että alun perin globaali yhteistyö oppilaitoksessa käynnistyi nimenomaan opiskelijoilta tulleen kysynnän seurauksena, johon vastaaminen nähtiin tärkeänä. 

Opiskelijoiden mukaan halu lähteä kauemmas muodostuu usein seikkailunhalusta, itsensä haastamisesta, sekä uteliaisuudesta erilaisuutta kohtaan. Merkonomiopiskelija Aada Myntti Luovista kuvailee, että Euroopassa on helpompi matkustaa itsekin, mutta kauemmas lähteminen porukassa oli ”tilaisuus, jota ei voinut heittää pois”. Taitotalossa eläintenhoitoa opiskelevalle Pauliina Kärjelle puolestaan oli alusta alkaen selvää, ettei häntä kiinnostaviin villieläimiin ole mahdollista tutustua muualla kuin Afrikassa. Opettajia kaukokohteisiin on sen sijaan vienyt suureksi osaksi opiskelijoiden mielenkiinto, sillä heillä on matkalla usein kaksoisrooli: opiskelijoiden ensimmäisen viikon tuki ja opastaja sekä kohdemaan kollegoiden työn varjostaja. 

Mitä globaaleilla liikkuvuusjaksoilla opitaan?

Organisaatiotasolla muilta lainatut tai yhdessä jalostetut ideat ovat näkyneet oppilaitoksessa osaamisen lisääntymisenä ja sitä kautta muun muassa uusina opetusmenetelminä sekä kurssisisältöjen päivittämisenä. Esimerkiksi Taitotalossa sisustusalan vihreän linjan kehittämiseen saatiin arvokasta näkökulmaa Japanin kouluista, Ammattiopisto Luovissa monikulttuuriseen opetukseen löydettiin uutta perspektiiviä Ghanan vierailuista, ja Turun ammatti-instituutissa ravintola-alan ruokakulttuuri sai lisämaustetta Singapore-yhteistyön myötä. Onnistuneet liikkuvuusjaksot ovat lisäksi poikineet jatkohankkeita kaikissa oppilaitoksissa ja synergiaetua on saatu myös koulutusvientiin. 

Opettajien kokemukset vahvistavat globaaliliikkuvuuden ja osaamisen välistä yhteyttä, sillä jokainen haastateltavista mainitsee ammatillisen kehittymisen ja maailmankuvan avartumisen. Taitotalossa eläintenhoidon kouluttajana työskentelevän Sanna Pirisen mukaan lajien vaihtelevuuden lisäksi eläintenhoidon eettiset kysymykset poikkeavat Afrikassa niin paljon, ettei samanlaista perspektiiviä omaan työhön olisi löytynyt Euroopasta. Paljon Euroopassa matkustaneelle Ammattiopisto Luovin opettajalle, Mai Järviselle taas avautui Kanadassa uusi näkökulma yrittäjyyteen pohjoisamerikkalaisen yrityskulttuurin myötä. Alakohtaisten oivallusten kautta kokemukset ovat auttaneet opettajia kohtaamaan eri kulttuureista tulevia opiskelijoita oppilaitoksissaan ja omat kommellukset ovat helpottaneet liikkuvuusjaksoille osallistuvien opiskelijoiden tukemista. Eikä näköalojen laajentuminen rajaudu pelkästään työelämään, vaan haastatellut nostavat esiin myös oman henkisen pääoman vahvistuminen kulttuurisen kompetenssin lisääntymisen myötä.

Opiskelijoille globaalit liikkuvuusjaksot ovat opettaneet työelämävalmiuksia, selkiyttäneet tulevaisuuden suuntaa ja konkretisoineet erilaisuuden kohtaamista. Muutosta on lisäksi tapahtunut asenteissa, sillä uudet ystävät, joiden kanssa yhteydenpito on jatkunut liikkuvuusjakson jälkeen, tarkastelevat maailmaa toisella tavalla. Silmien avautuminen ei ole ollut vain ohimenevä vaihe, sillä osa opiskelijoista kuluttaa köyhyyden näkemisen jälkeen vettä sekä sähköä säästeliäämmin myös Suomessa ja suhtautuu sopeutuvammin vastaan tuleviin muutoksiin.

Miten käynnistää ja kiihdyttää globaalia liikkuvuustoimintaa? 

”Tarvitaan rohkeaa ketteryyttä heittäytyä uuteen, mutta pohjana pitää ilman muuta olla vankkaa osaamista ­­- eli hallitusti hyppyjä eteenpäin”, tiivistää Taitotalon Pispala-Tapio. Ammattiopisto Luovin kansainvälisyyspäällikkö Mari Kontturi ja Turun kaupungin Helena Mikkola ovat samaa mieltä, ja lisäävät, että uuden maan kanssa yhteistyö aloitetaan aina pienesti. Kolmikon mukaan kannattaa siis ensin keskittyä johonkin alaan, kohteeseen sekä kumppaniin ja luoda pitkän tähtäimen suunnitelmia pikaisen maailman valloituksen sijaan. 

Laajemmassa mittakaavassa onnistumisen kokemuksia partnereiden kanssa yhdistää aito yhteistyö, koska parhaimmillaan liikkuvuushankkeet toimivat silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät niistä. Vastavuoroinen liikkuvuus ja johdon tuki molemmilla puolilla sitouttaa kumppaneita pitkäjänteisemmin. Myös opettajat kertovat, että tiivis yhteistyö kohdemaan kanssa helpottaa käytännön ongelmien ratkomista. 

Valmistautumisen merkitys korostuu globaaleilla liikkuvuusjaksoilla, ja kaikissa tähän artikkeliin haastatelluissa oppilaitoksissa tehdään kaukokohteiden kohdalla perusteellinen turvallisuusselvitys. Ennen opiskelijoiden lähettämistä uuteen kohteeseen hyödynnetään useimmiten myös henkilöstöliikkuvuutta kumppanin sopivuuden kartoittamiseen. Kaikkia eteen tulevia tilanteita ei kuitenkaan voi koskaan ennakoida, sillä esimerkiksi peruuntuneet lennot, virusepidemiat ja luonnon myllerrykset eivät varoita tulostaan etukäteen. Huomattavaa kuitenkin on, että juuri tämän kaltaisissa tilanteissa haastatellut opiskelijat ja opettajat kertoivat oppineensa epävarmuuden sietokykyä, joustavuutta ja itsenäisyyttä. Luovin Mari Kontturi kiteyttääkin, että mahdollisuudet luovat aina uusia mahdollisuuksia, kunhan vain lähtee rohkeasti liikkeelle. 

TEKSTI: Sofia Varjo