Matka Japaniin edisti oppimista, kunnioitusta ja tiimityötä kahden maan opiskelijoiden välillä

Me opinto-ohjaajat keksimme idean opintomatkasta. Ajatuksenamme oli tarjota opiskelijoillemme kokonaisvaltainen kokemus vieraasta kulttuurista. Koska koulussamme opetetaan japania ja kansainvälisyys on keskeinen painopiste, näimme tässä tilaisuuden lisätä globaalitietoisuutta. Tämä oli meille toinen kansainvälisyysteemainen opintomatka, ja se rahoitettiin Scandinavia-Japan Sasakawa -säätiön apurahalla. Säätiö kehittää yhteistyötä ja ystävyyttä Pohjoismaiden ja Japanin välillä. Rahoitusta täydennettiin koulun varoilla sekä pienellä osallistumismaksulla opiskelijoilta. Meidän osallistumisemme, yhteistyössä japanin kielen opettajan kanssa, heijastaa laajempaa rooliamme opiskelijoiden kehityksessä, joka ulottuu akateemisen ohjauksen yli. Koulumme rehtori tuki aloitetta, sillä hän tunnisti sen potentiaalin rikastuttaa opiskelijoidemme oppimista. 

Aloitimme matkan valmistelut vuotta aiemmin varmistaaksemme rahoituksen ja taloudelliset mahdollisuudet kaikille opiskelijoille. Opiskelijoiden valintakriteerit painottuivat paitsi akateemiseen suoritukseen, myös myönteisiin asenteisiin oppimista kohtaan sekä vastuunottoon omista opinnoista ja läsnäolosta. Tavoitteena oli tukea opiskelijoiden sitoutuneisuutta ja osallistumista. Valmisteluihin kuuluivat lennot, majoitus, paikallisliikenne ja päivittäinen ohjelma. Lähdimme Japaniin 15 opiskelijan, 2 opinto-ohjaajan, japanin kielen opettajan ja rehtorin voimin.  

Syvempi arvostus ja kunnioitus toista kulttuuria ja ihmisiä kohtaan

Halusimme tutustuttaa opiskelijat japanilaiseen kulttuuriin, tukea henkilökohtaista kehitystä ja toimivaa ryhmädynamiikkaa. Jokainen hetki oli suunniteltu oppimismahdollisuudeksi. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme oli edesauttaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Japanin rikas historia, perinteet ja tavat tarjosivat täydellisen ympäristön opiskelijoille kohdata omasta poikkeavaa kulttuuria. 

Ryhmädynamiikalla oli ratkaiseva rooli. Kannustimme avoimeen kommunikaatioon, tiimityöhön ja keskinäiseen kunnioitukseen. Opiskelijat oppivat tuntemattomissa ympäristöissä yhteistyön ja sopeutumisen tärkeydestä Tokion metrojärjestelmässä navigoimisesta perinteisten Shokudo-ravintoloiden aterioiden jakamiseen. Käyttäytymiseen liittyvät odotukset määriteltiin heti alkuun, painotimme sitä, että Helsingin Kielilukiota ja Suomea tuli edustaa myönteisesti. Muistutimme opiskelijoita kulttuurierojen huomioimisesta, paikallisten tapojen kunnioittamisesta sekä matkalle linjatuista säännöistä ja määräyksistä. Tämä loi turvallisen ja kannattelevan ympäristön kaikille.

Toinen keskeinen asia oli henkilökohtainen kasvu. Opiskelijoita rohkaistiin astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle, hankkimaan uusia kokemuksia ja tarttumaan haasteisiin. Olipa kyse sitten kielimuureista selviämisestä, kulttuuristen nyanssien keskellä navigoinnista tai vain koti-ikävän voittamisesta, jokainen opiskelija palasi matkalta uudenlaisella itseluottamuksella ja sitkeydellä varustettuna.

Ohjelma suunniteltiin sisältämään monenlaisia kokemuksia. Kouluvierailut Tokiossa ja Osakassa edistivät kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä luoden pohjaa tuleville hankkeille. Lisäksi opiskelijamme osallistuivat perinteisiin liittyviin aktiviteetteihin, kuten kalligrafian opetukseen, tekstiilityöpajaan ja noh-teatterityöpajaan. Viestintä japanilaisten opiskelijoiden ja omien opiskelijoidemme välillä oli onnistunutta. Opiskelijat hyödynsivät kielitaitoaan maksimaalisesti ja näkivät vaivaa sujuvan kommunikoinnin eteen, joko sanallisesti tai muulla tavoin. Vaikka opiskelijoilla oli erilaiset taitotasot japanin kielessä, se ei muodostunut ongelmaksi. Vuorovaikutus oli palkitsevaa, ja se johti ystävyyssuhteiden ja henkilökohtaisten yhteyksien syntyyn paikallisten opiskelijoiden kanssa.

Myös Tokion ja Kioton vilkasliikenteisten katujen navigointi tuotti omat haasteensa, erityisesti opiskelijoille, jotka eivät olleet tottuneet vilkkaisiin kaupunkiympäristöihin. Olennaisiksi matkallamme nousivat opit siitä, miten liikutaan suuressa ryhmässä sekä opitaan sopeutumaan muiden tarpeisiin ja mieltymyksiin. 13 päivää yhdessä, päivin ja öin, vahvisti keskinäisiä siteitämme ja osoitti meille empatian, sopeutumisen ja kunnioituksen merkitystä.

Huolellinen suunnittelu on avainasemassa

Kulttuurivaihtomatkan järjestäminen vaatii huolellista suunnittelua, tehokasta johtamista sekä sitoutumista henkilökohtaisen kasvun ja kulttuurisen ymmärryksen edistämiseen. Suosittelemme opettajia ja ohjaajia huomioimaan näitä seikkoja vastaavia matkoja suunnitellessaan:

• Miten mahdollistamme matkalle pääsyn kaikille opiskelijoille, riippumatta heidän taloudellisesta tai henkilökohtaisesta tilanteestaan? 
• Miten voidaan tukea osallistujien kulttuurisen ymmärryksen ja keskinäisen kunnioituksen kasvua? 
• Miten perinteisiin liittyviä aktiviteettejä ja työpajoja voidaan sisällyttää matkaohjelmaan kulttuurivaihtoa vahvistamaan? 
• Mitä strategioita voidaan käyttää tehokkaan ryhmädynamiikan tukemiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen? 
• Kuinka opettajat ja ohjaajat voivat tukea opiskelijoita tuntemattomien ympäristöjen ja kulttuuristen nyanssien navigoimisessa?

Näitä seikkoja huomioiden kuka tahansa ohjausalan ammattilainen voi luoda mieleenpainuvia kokemuksia, jotka rikastuttavat opiskelijoiden elämää ja ruokkivat globaalia kansalaisuutta. Kokemuksellinen oppiminen inspiroi uteliaisuuteen, empatiaan ja elinikäiseen oppimiseen. Vastaavia matkoja voitaisiin järjestää eri aineiden puitteissa, mutta pidimme juuri ohjaajien ja aineenopettajien välistä yhteistyötä tässä hankkeessa korvaamattomana. Ohjauksen näkökulman sisällyttäminen suunnitteluprosessiin (tässä tapauksessa japanin kieleen ja kansainvälisyyteen liittyen) varmisti holistisen lähestymistavan opiskelijoiden kehitykseen. Se rikasti heidän akateemista, sosiaalista ja henkilökohtaista kasvuaan kulttuurien välisillä kokemuksilla.