Opettajiksi Suomeen Tansaniasta ja Turkista – opetusalan korkeakoulutetut saivat byrokratiaan apua SIMHE-palveluista
Kun Dorica Kiiskinen muutti Iisalmeen vuonna 2020, hänellä oli vasta vähän työkokemusta alaltaan, työharjoitteluita lähinnä. Hän oli valmistunut varhaiskasvatuksen opettajaksi Dodoman yliopistosta Tansaniassa.
Hän mietti, voisiko tehdä alan töitä Suomessa, vai pitäisikö opiskella jokin uusi ammatti.
”Lasten kanssa työskenteleminen oli kuitenkin minulle sydämen ammatti”, hän sanoo.
Vähän samoin aatoksin Suomeen tuli fysiikan ja matematiikan opettaja Selim Temiz. Hän oli toiminut jo kymmenen vuotta lehtorina Turkissa, ensin yläkoulussa ja sitten ammattikorkeassa.
Kieliopinnot ensin
Molemmat päättivät ensin opetella kieltä. Temiz oli tullut perheineen Suomeen pakolaisena, ja perhe opetteli ensin itsenäisesti suomea vastaanottokeskuksessa. Sitten Temiz hakeutui evankeliseen kansanopistoon suorittamaan suomalaista peruskoulua.
”Joskus se nauratti, että olin opettanut korkeakoulussa vaikeaa differentiaalilaskentaa, ja nyt opettelin, että miten lasketaan 2+5”, Temiz sanoo. ”Mutta oikeasti opin siellä, miten matematiikkaa suomeksi opetetaan, miten opettajat selittävät asiat yksinkertaisesti. Se auttoi minua paljon.”
Kiiskinen puolestaan luki suomea ammattiopistossa. Opinnot etenivät nopeasti, ja hän onnistui tenttimään jatkokurssin etuajassa. Kursseilla kävi myös puhumassa Savonia-ammattikorkeakoulun SIMHE-koordinaattori Kaja Rahkema, joka kävi kertomassa SIMHE-palveluista.
SIMHE-toimintaa toteutetaan maahanmuuton vastuukorkeakouluissa, ja sen tarkoitus on tukea korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, kouluttautumista ja työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukee toimintaa asiantuntijaroolissa.
”Hän sanoi, että jos jollain on korkeakoulututkinto, hän voi auttaa siinä, että pääsisi tekemään samaa työtä Suomessa”, Kiiskinen muistelee.
Tämä oli onnenpotku, sillä Kiiskinen ei tiennyt, miten tansanialaisen tutkinnon kanssa pitäisi Suomessa edetä.
Temiz taas löysi SIMHE-palveluiden ääreen turkkilaisten Facebook-ryhmässä näkemänsä vinkin perusteella. Hänen avukseen tuli Turun yliopiston SIMHE-ohjaaja Heli Kamppari.
Alueena koko Suomi
Kamppari kertoo, että vaikka SIMHE-vastuukorkeakouluja on eri puolilla Suomea ja alueellisella toiminnalla on oma sijansa, käytännössä ohjaajien toimialaa on koko Suomi, sillä valmennukset ja tapaamiset järjestetään pitkälti etänä. Tarjolla on henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi muun muassa kielikursseja ja työnhakuvalmennusta.
”Tutkintojen tunnustamisprosessissa tarvitaan yleensä paljon tukea, etenkin säännellyissä ammateissa, kuten terveydenhuollossa ja opetusalalla”, Kamppari sanoo.
Moni maahan tullut myös miettii alan vaihtamista, jos omalla alalla ei Suomessa tunnu työllistyvän.
”Tämä on ura- ja koulutusohjausta”, Kamppari sanoo. ”Paljon pääsee käyttämään omaa elämänkokemusta ja uran aikana kertynyttä kokemusta. Tarvitaan myös runsaasti tietoa ja etenkin tiedonhakutaitoja oikeiden viranomaisten, oppilaitosten ja mahdollisten työnantajien löytämiseksi.”
”Usein ei riitä, että ohjausasiakkaalle löydetään yksi suoraan tavoitteeseen johtava polku, vaan tarvitaan myös ’kiertoreittejä’, eli mitä kannattaa tehdä oman osaamisen vahvistamiseksi, jos ei tulekaan heti valituksi ykkösvaihtoehtoon.”
SIMHE-ohjaajilla on verkosto, jossa ohjaajat voivat kysyä vinkkejä toisiltaan, jos tulee kinkkisiä tilanteita vastaan. Asiakkaille ja ohjaajille on Facebook-ryhmä, johon jaetaan tietoa esimerkiksi tulevista verkkokursseista ja pätevöitymiskoulutuksista, mitä korkeakouluilla on välillä tarjolla. Äskettäin perustettiin LinkedIn-sivu, jolla halutaan jakaa syvällisempää tietoa esimerkiksi SIMHE-toiminnasta ja alan tutkimuksesta sekä lisätä toiminnan näkyvyyttä myös suurelle yleisölle.
Ohjauksessa voidaan hyödyntää myös ammattiryhmien omia Facebook-ryhmiä, on esimerkiksi Lääkäriksi Suomeen ja Hammaslääkäriksi Suomeen -ryhmät.
”Nämä ryhmät ovat hyvin aktiivisia, koska laillistaminen on niin iso ja vaativa prosessi, siihen tarvitaan paljon vertaistukea”, Kamppari sanoo.
Lisäopintojen tarve
Dorica Kiiskistä SIMHE-ohjaaja auttoi kirjoittamaan Opetushallitukselle tutkinnon tunnustamiseksi, Selim Temiz oli ehtinyt omat paperinsa jo Opetushallitukselle lähettää. Molemmat saivat muutamien kuukausien jälkeen päätökset: tutkinnot vastasivat suomalaisia tutkintoja kohtalaisesti, mutta molempien piti suorittaa myös lisäopintoja ennen kuin heidät katsottaisiin päteviksi opettajiksi.
Temizin esimerkiksi piti suorittaa 30 opintopistettä matematiikkaa ja 15 opintopistettä pedagogisia opintoja. Mutta mitä kursseja ja missä? Tässä Kamppari oli suureksi avuksi, Temiz sanoo. Selvitettiin, mitä kursseja hänen pitäisi suorittaa. Välillä Temiz ehti pohtia alan vaihtoakin, jos opettajan ura ei enää aukeisi, ja niissäkin pohdinnoissa Kamppari oli avuksi.
”Puhumalla kaikki paranee”, hän sanoo. ”Jos hän ei tiennyt jotain asiaa, niin hän otti selvää ja sitten palattiin asiaan.”
Kiiskisen taas piti suorittaa 15 opintopistettä lisää, tehdä työharjoittelu ja muutamia ammatillisia kursseja.
”Olin todella helpottunut päätöksestä”, hän muistelee. ”Se antoi valoa, että voin joskus työskennellä opettajana.”
SIMHE-ohjaajat auttoivat Kiiskistä ja Temiziä aina, kun oli tarvetta. Kyseltiin prosessin aikatauluja, ja aina kun tuli joku päätös, oli hyvä, että oli suomalainen asiantuntija kertomassa, mitä se tarkoitti ja mitä seuraavaksi piti tehdä.
”Alussa oli todella vaikeaa, kun ei tiennyt, mistä kysyä mitäkin kysymyksiä”, Kiiskinen sanoo.
Hän pyysi ohjaajaa myös kysymään, mistä kiikasti, jos hän ei saanut hakemaansa paikkaa. Näin hän tiesi, mihin panostaa seuraavissa hauissa.
Opintojen kautta töihin
Niin Temizille kuin Kiiskiselle kävi lopulta hyvin. Kiiskinen pääsi Tampereen yliopiston joustaviin varhaiskasvatuksen pätevöitymisopintoihin, jossa hän saattoi tehdä osan opinnoista suomeksi ja osan englanniksi. Temiz taas suoritti puuttuvat matematiikan kurssit Turun yliopistossa, ja opettajan kelpoisuuden hän sai Helsingin yliopiston Pätevänä töihin -hankkeen järjestämässä koulutuksessa.
Molemmat aloittivat työnteon jo opintojen ollessa kesken: Temiz koulunkäynninohjaajana ja Kiiskinen ensin ryhmäavustajana ja sittemmin lastenhoitajana.
Kiiskinen valmistui tämän vuoden maaliskuussa ja lähetti taas paperit Opetushallitukselle. Tällä kertaa paperit tulivat parissa viikossa, ja hän pääsi mukaan kevään työnhakuun. Siinä tärppäsikin paikka varhaiskasvatuksen opettajana kotikaupungissa Iisalmessa.
Temiz taas pääsi jo ennen valmistumistaan Vuosaareen epäpäteväksi matematiikan opettajaksi, ja valmistumisen jälkeen sama yläkoulu otti hänet päteväksi opettajaksi.
Temiz kertoo, että alussa häntä pelotti, hyväksyisivätkö kollegat ja oppilaat hänet. Hän tiesi, että oppilaissa oli paljon monikulttuurista porukkaa, mutta opettajat ovat pitkälti edustaneet valtaväestöä. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin.
”Ensimmäinen vuosi oli hankala, mutta täällä on ihana työporukka, ja työkaverit auttoivat ja kannustivat paljon”, Temiz sanoo. ”Yläasteella opettaminen on joskus hankalaa, koska murrosikäiset sanovat mitä tahansa. Mutta minä pärjään.”
Toiveet tulevalle
Temiz haluaa kehittyä edelleen, ja pitää suomen kielen oppikirjaa repussa mukanaan.
”Aloitin koko elämän alusta: ensin opettelin puhumaan ja sitten opettamaan. Joka päivä opin uutta, ja joskus oppilaatkin opettavat minua.”
Kiiskinen haluaa jatkaa varhaiskasvatuksen opettajana, mutta tulevaisuudessa opinnotkin kiinnostavat.
”Haluaisin tehdä maisteriopinnot. Suomessa on todella laadukas koulutus, ja ajattelen että voisin antaa työssäni enemmän, jos saan lisää koulutusta”, hän sanoo.
Hän toivoo, että maahanmuuttajille olisi paremmin tarjolla kielikoulutusta, jotta he voisivat päästä työhön kiinni.
”Itse koen, että minun kielitaitoni on kehittynyt todella paljon työpaikalla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.”
Hän myös toivoisi, että opintoihin voisi päästä vähän kevyemmälläkin kielitaidolla, ja opetella kieltä vähitellen opinnoissa ja työharjoitteluissa.
”Ilman opiskeluja on todella vaikeaa päästä eteenpäin.”
Teksti: Esa Salminen