Uutinen

Opetushallitus selvitti, miten edistämme nuorten kansainvälistymistä

Ohjelmat Erasmus+ Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ nuorisoalalle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport EU:n nuoriso-ohjelmat Euroguidance Euroopan solidaarisuusjoukot Kansainvälinen harjoittelu Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälistyminen
Opetushallituksen Suuntaviivoja kansainvälistymiseen -katsaus tiivistää opetuksen järjestäjien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä siitä, millaisia hyötyjä nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälistymisestä on ja miksi siihen pitää satsata.
Hymyileviä nuoria istumassa ulkona portailla.

Opetushallitus on julkaissut Suuntaviivoja kansainvälistymiseen – Näin edistämme nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälistymistä -katsauksen siivittämään nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälistymisestä käytävää keskustelua.

Opetushallituksen EU-ohjelmien koordinaatio -yksikön päällikkö Mika Saarinen toivoo, että päätöksentekijät ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sitoutuvat kansainvälistymisen edistämiseen.

– Haluamme kasvattaa yhteiskunnallista tietoisuutta kansainvälistymisen tuoman osaamisen merkityksestä ja tarpeesta. Ne kytkeytyvät melkein kaikkiin yhteiskunnan ja yrityselämän aloihin, ja tulevaisuuden menestymisemme on siitä kiinni, kun käydään yhä tiukkenevaa kilpailua osaajista, Saarinen sanoo.

Opetushallitus kutsui opetuksen järjestäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia eri aloilta sanoittamaan, millaisia hyötyjä kansainvälistymisestä on ja miksi siihen pitää satsata. Katsaus kokoaa yhteen keskusteluista nousseet suuntaviivat nuorten kansainvälistymiseen ja taustoittaa kansainvälistymisen nykytilaa.

Opiskeluvaihtojen suosio ja tasa-arvon toteutuminen aiheuttavat huolta

Kansainvälistymiseen, eli esimerkiksi opiskelijavaihtoihin ja työharjoitteluihin ulkomailla, liittyy sekä alueellista, ala- ja oppilaitoskohtaista että yksilöiden välistä epätasa-arvoa.

Opetushallituksen vuonna 2022 toteuttaman Opetushallituksen kansainvälisen toiminnan vaikuttavuus alueellisen tasa-arvon näkökulmasta -selvityksen mukaan kansainvälistymisen tasa-arvo ei toteudu riittävän hyvin ja oppilaitosten aktiivisuus toiminnan toteuttamisessa vaihtelee. Kansainväliseen toimintaan osallistutaan vähemmän etenkin pienissä kunnissa ja supistuvan väestönkehityksen alueilla.

Loppuvuodesta 2023 järjestetyt dialogit opetuksen järjestäjien kanssa osoittivat, että moni selvityksessä esiin noussut asia on yhä ajankohtainen.

– Eriarvoisuutta on myös nuorten aikuisten välillä. Erasmus+ -vaikuttavuustutkimuksen mukaan todennäköisimmin vaihtoon tai työharjoitteluun lähtevät koulutetut, kaupungeissa asuvat ja taloudellisesti vakaalla pohjalla olevat, Saarinen sanoo.

Korkeakouluista ulkomaanjaksoille lähteneiden opiskelijoiden määrät olivat laskussa jo ennen pandemiaa. Vaikka opiskelijavaihtojen suosio on alkanut koronapandemian jälkeen kasvaa, huippuvuosista jäädään yhä kauas.

Kansainvälistymisen edistäminen on yksi Opetushallituksen tehtävistä. Yksi Opetushallituksen toimintaa ohjaavista vaikuttavuustavoitteista on se, että koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuus kasvaa. Opetushallitus toimeenpanee kansainvälistymisen ja kansainvälisen yhteistyön rahoitusohjelmia, tunnetuimpana EU:n Erasmus+.