Uutinen

Oppia ja oivalluksia globaalista yhteistyöstä – hanketoimijat kohtasivat Helsingissä

Ohjelmat Korkeakoulutus Globaali yhteistyö Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle HEI ICI / HEP Team Finland Knowledge Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen
Opetushallituksen järjestämä tapahtuma 25.–26. syyskuuta 2024 toi yhteen suomalaisia hankekoordinaattoreita, jotka työskentelevät globaalin etelän kumppanuuksissa. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua koulutusyhteistyön trendeistä, haasteista ja eettisistä periaatteista.
Suuri ryhmä osallistujia seisoo portailla Opetushallituksen rakennuksen edessä ryhmäkuvassa hymyillen.

Kahden päivän aikana lähes sata osallistujaa kokoontui Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteistyön yksikön järjestämään tapaamiseen Helsingissä. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa.

Edustettuna olivat pääosin korkeakoulutuksen, joukossa myös muutamia ammatillisen koulutuksen, edustajia, jotka toimivat Opetushallituksen tukemissa ohjelmissa, kuten Team Finland Knowledge (TFK), Higher Education Partnership (HEP) ja Erasmus+ kapasiteetinvahvistamishankkeissa.

Tapaamisen tavoitteena oli mahdollistaa kokemusten ja tiedon jakaminen, toisilta oppiminen sekä verkostojen vahvistaminen globaalin etelän yhteistyön tukemiseksi.

Tasavertaisempia kumppanuuksia rakentamassa

Päivä käynnistyi Emnet Tadesse Woldegiorgisin, Johannesburgin yliopiston apulaisprofessorin ja Ali Mazrui Centre for Higher Education Studies -keskuksen johtajan, avainpuheenvuorolla, joka käsitteli korkeakoulutuksen kehitysyhteistyön trendejä ja haasteita.

Woldegiorgis korosti, että globaalin etelän yhteistyön keskiössä tulisi olla yhteiset tavoitteet, vastuullisuus ja kulttuurinen herkkyys. "Ideaalitilanteessa kumppanuuksissa pyritään molemminpuoliseen ymmärrykseen", hän täsmensi.

Emnet Tadesse Woldegiorgis seisoo puhujakorokkeen takana.
Emnet Tadesse Woldegiorgis piti vaikuttavan avajaispuheen.

Syventyen yhteistyön periaatteisiin, Woldegiorgis nosti esiin rakenteellisen epätasa-arvon ongelmat ja totesi, ettei inklusiivisuuteen liittyviä kysymyksiä voida sivuuttaa kehitysyhteistyössä. 

Erityisesti sukupuolten tasa-arvo, naisten oikeudet sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulisi hänen mukaansa nostaa kaikkien kumppanuuksien keskeisiksi keskustelunaiheiksi.

Puheenvuorossaan Woldegiorgis kiinnitti huomiota myös globaalin etelän sisäisten kumppanuuksien kasvavaan trendiin, jossa painopiste on erityisesti resurssien ja tiedon jakamisessa. Hän käytti esimerkkinä Pan-Afrikan yliopistoverkostoa, joka toimii näiden periaatteiden mukaisesti.

Lopuksi Woldegiorgis käsitteli korkeakoulutuksen kehitysyhteistyön haasteita. Yhtenä keskeisenä ongelmana hän nosti esiin tavoitteiden ja suunnitelmien pirstaleisuuden kansallisten, alueellisten ja globaalien toimijoiden välillä. "Kun agendoja ei koordinoida, syntyy päällekkäisiä toimia ja menetetään mahdollisuuksia hyödyntää resursseja ja tukea," hän varoitti.

Alueverkostoja vahvistamassa ja ajatuksia Euroopan roolista

Iltapäivä jatkui edellisvuoden osallistujien toiveesta alueellisilla ryhmäkeskusteluilla, joissa keskityttiin kokemusten vaihtoon ja verkostoitumiseen Itäisen ja Eteläisen Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan ryhmissä.

Ryhmissä pureuduttiin käytännön kysymyksiin, kuten hankkeiden hallinnointiin, viestintäkanavien valintaan, kieli- ja kulttuurierojen huomioimiseen yhteistyössä sekä ryhmädynamiikan vahvistamiseen.

Ryhmä osallistujia istuu pöydän ääressä ja kuuntelee keskittyneesti puheenvuoroa.
Osallistujat syventyivät aluekohtaisiin keskusteluihin.

Päivä päättyi Maija Airaksen, Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteistyön yksikön päällikön, ja Michael Hörigin, saksalaisen Deutscher Akademischer Austauschdienst (DAAD) -järjestön Brysselin toimiston johtajan, käymään vuoropuheluun.

Keskustelussa tarkasteltiin Euroopan ja globaalin yhteistyön nykytilannetta ja tulevaisuutta. Hörig toi esiin, että Saksan kehityspolitiikassa korostuvat entistä enemmän kansalliset intressit, ja Airas vahvisti, että myös Suomen uudessa kauppa- ja kehityspoliittisessa ajattelussa nähdään vastaavaa kehitystä.

Lisäksi molemmat kiinnittivät huomiota keskustelun painopisteen muutokseen, jossa koulutuksesta on siirrytty puhumaan yhä enemmän taitojen kehittämisestä. Hörig reflektoi, kuinka korkeakoulutus nähdään yhä enemmän investointina, jolla on ratkaiseva merkitys ihmisten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämisessä niin kansallisella kuin globaalilla tasolla.

Hankkeet jakoivat kokemuksia verkostotapaamisissa

Toinen päivä tarjosi osallistujille tilaisuuden syventyä vastuullisuusteemoihin ja tutustua eri hankkeiden käytäntöihin verkostotapaamisissa.

Erasmus+ kapasiteetinvahvistamishankkeiden tapaamisessa pohdittiin, kuinka Opetushallituksen tuoreita eettisiä ohjeita yhteistyölle globaalin etelän kumppaneiden kanssa voidaan soveltaa hankkeiden toimintaan. Esille nousi tarve käydä ohjeet läpi globaalin etelän kumppaneiden kanssa. "Ohjeiden on oltava yhteinen toimintalinja, eivät vain yhden osapuolen periaatteet", tiivisti yksi osallistujista.

Team Finland Knowledge -toimijoita puhutti muun muassa ympäristövastuullisuus. Osallistujat esittelivät tapoja, joilla kestävän kehityksen haasteita ratkotaan hankkeissa kumppanikorkeakoulujen kanssa sekä kuinka hankkeet huomioivat kestävän kehityksen periaatteet omassa toiminnassaan. Hyvien käytäntöjen ja hanketyön haasteiden käsittely jatkui pienryhmäkeskusteluissa.    

Samaan aikaan HEP-hankkeiden tapaamisessa ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa tutustumaan alkuvuodesta 2024 käynnistyneisiin hankkeisiin. Tapaamisessa painotettiin hankkeiden välistä synergiaa, tiedonvaihtoa ja yhteistyön edistämistä.  

Kollegoiden kanssa vietetyt kaksi päivää päättyivät innostuneisiin ja energisiin tunnelmiin. Osallistujat veivät mukanaan uusia ideoita ja käytännön työkaluja hankkeidensa kehittämiseen sekä arvokkaita kontakteja tulevia yhteistyömahdollisuuksia varten.