”Perspektiiviä lähdin hakemaan, ja sitä kyllä sain” – kuntien osallisuustyötä esitelleellä kansainvälisellä opintovierailulla oli tarjottavaa myös kotimaisille osallistujille

Loppuvuodesta 2022 järjestetty Youth Participation in Finnish Municipalities -opintovierailu sai jatkoa marras–joulukuussa 2023. Tausta-ajatuksena on, että Suomessa tehdään paljon hyvää kunnallisen puolen nuorten osallisuustyötä, jonka oppeja olisi syytä jakaa myös eurooppalaiskollegoille.

– Viime kertaan verrattuna onnistuimme tarkentamaan osallistujaprofiilia siihen suuntaan, että osallistujilla olisi ainakin jollain tasolla valtaa vaikuttaa rahoitukseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon. Mukana oli tosi kovan profiilin ihmisiä, kertoo opintovierailun järjestäjä ja fasilitoija sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n osallisuusasiantuntija Camilla Bergman.

Opintovierailun kolme ohjelmapäivää tarjosivat tuhdin kattauksen. Vierailuilla käytiin Eduskuntatalolla sekä kuntavierailuilla joko Espoossa, Keravalla tai Siuntiossa. Esittelyjä kuultiin muiden muassa Digiraadista, Nuorten Suomesta, hyvinvointialueista ja nuorisopolitiikasta – sekä osallistujien itsensä kotimaista. Nuorten osallisuusrakenteita tutkineen Georg Boldtin asiantuntijapuheenvuoro oli Bergmanin mukaan edelliskerralla niin pidetty, että hänet haluttiin pyytää uudestaan mukaan.

– Me nuvalaiset halusimme tietysti keskustella nuorisovaltuustoista, koska ne ovat meidän ominta alaamme, Bergman toteaa. – Lisäksi esittelimme monipuolisesti muita osallisuusmenetelmiä, digitaalisiakin. Tavoitteena oli välittää osallistujille viesti, että nuorten osallisuutta pitää edistää monella eri tavalla samaan aikaan.

Viestiä vastaanottamaan saapuikin 32 osallistujaa 17 maasta. Heistä kaikki eivät taivaltaneet talviseen Helsinkiin kovinkaan kaukaa: mukana olivat Keravan kaupungin nuorisopalveluiden nuorisosihteerin sijainen Tanja Oguntuase sekä Tampereen kaupungin nuorten osallisuus ja vaikuttaminen -tiimin nuoriso-ohjaaja Jenna Naukkarinen.

Tuliaisia työarkeen demokratiateoriasta visuaaliseen verkkoalustaan

Oguntuasen sekä Naukkarisen mielestä opintovierailun ehdottomiin kohokohtiin lukeutui edellisvuodenkin suosikki Georg Boldt.

– Boldtin esitelmä käsitteli edustuksellisen demokratian versus ikään kuin tavallisten ihmisten osallistamisen välistä paradoksia: kun mennään toiseen suuntaan niin ei ehkä voida yhtä aikaa saavuttaa sitä toista, summaa Naukkarinen. – Se oli vierailun teoreettisesti tärkein anti sille, miten ylipäätänsä nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa työssäni käsittelen ja mihin suuntaan haluan asioita viedä.  

Kaksikko sujautti korvan taakse myös täsmälleen saman yksityiskohdan työpajasta, jossa osallistujat itse esittelivät osallisuusmenetelmiään: Wienin kaupungin osallistuvan budjetin äänestyksessä hyödynnettävän verkkoalustan. Verkkoalusta esittää kokonaisbudjetin ja vaihtoehtoisten ideoiden hintalaput visuaalisesti; kokonaispotti hupenee sitä mukaa, minkä hintaisia ideoita äänestäjä valikoi.

– Mielestäni hirveän toimiva tapa demonstroida lapsille ja nuorille myös osallisuuden kustannuksia ja sitä, että jos jotakin haluaa, niin minkälaista rahallista sitoutumista se edellyttää, kehuu Naukkarinen. – Vein heti kollegoilleni tiedoksi, että vastaavaa voisi jossain yhteydessä kokeilla. Muutenkin tuosta työpajasta sai eniten sellaista kättä pidempää vietäväksi omaan työhön.

– Minäkin kävin heti nappaamassa esittelijän materiaalit ja tiedotin esihenkilölle. Osallistuvan budjetin summat liikkuvat Keravalla vähän eri sfääreissä kuin Wienissä, mutta myös meillä on käytössä äänestys, vertailee Oguntuase.

Myös Bergman pani järjestäjänä merkille, että osallistuva budjetointi oli teema, joka nousi vierailulla usein esiin ja herätti kiinnostusta. 

– Selkeästikin moni osallistuja oli hiljattain tehnyt omassa maassaan osallistavan budjetoinnin kokeiluja, noteeraa Bergman. – Muutenkin näkisin, että monissa Euroopan maissa kokeillaan nyt käytäntöjä, joita on Suomessa jo todettu hyviksi. Siksi on tärkeää jakaa asiantuntijuutta, jota meille on kertynyt.

Kansainvälistä verkostoitumista ”kotiovelle” kuskattuna

– Yksi asia, joka tällaisilla vierailuilla yleensä aina kerää kiitosta, on yksinkertaisesti se, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin uusista paikoista. Samalla pääsee haastamaan omaa ajatusmaailmaa, Bergman kiteyttää. 

Oguntuase ja Naukkarinen iloitsevatkin juuri opintovierailun mahdollistamista kohtaamisista. 

– Sain aidosti verkostoja. Erään kreikkalaisen kollegan kanssa selvittelimme yhteistyömahdollisuuksiakin, kertaa Oguntuase. – Hienointa oli, kun porukasta ympäri Eurooppaa huokui semmoinen yhdessä asian äärelle tuleminen ja halu sydämestään tehdä tätä työtä. Osallisuuden fiilis oli läpileikkaava: hyväksyvä ja rento henki antoi tilaa erilaisille persoonille. 

– Suosittelisin vastaavia vierailuja kaikille siitä syystä, että verkostoitumisen aste on ihan erilainen kuin mitä yleensä voi omassa työarjessa saavuttaa, hehkuttaa puolestaan Naukkarinen. 

Toisaalta kaksikko myöntää, että suomalaisena opintovierailulla Suomessa vastaan tulee eittämättä myös monia ennestään tuttuja aiheita ja toistoa. Siitä huolimatta he kertovat kokeneensa asemansa kotimaisella opintovierailulla kansainvälisessä joukossa varsin antoisaksi.

– Keskustelut olivat mielenkiintoisia senkin takia, että suomalaisena pystyin tuomaan kansainvälisille vieraille perspektiiviä myös vapaa-ajalla. Jäi sellainen fiilis, että myös heistä oli kiva, että osallistujissakin oli suomalaisia, Oguntuase summaa.

– Tuntui hyvältä päästä kertomaan omasta työstään ja maastaan ikään kuin ohimennen autenttisessa ympäristössä sitä sen sijaan, että olisi tehnyt kalvosulkeiset, kiittelee Naukkarinen. – Osallistujat saivat ensin superammattilaisen luennon ja saattoivat sen jälkeen tulla kysymään Tanjalta tai minulta kokemuspohjaisempaa tietoa.

Perspektiiviä, vertaistukea ja rehellisyyttä haasteiden kohtaamiseen

Bergmanin mukaan Helsingin opintovierailulla piirtyi kuva osin yleiseurooppalaisista huolenaiheista ja haaveista.

– Ikuisuuskysymys on tietysti, miten saada nuoret ylipäätään motivoitua osallistumaan. Nuorten mielenterveydestä ovat huolissaan niin aikuiset kuin nuoret kaikkialla. Resurssien suhteen yhteinen ongelma on määrästä riippumatta rahoituksen jatkuvuus, Bergman listaa esimerkkejä. – Toisaalta näkisin, että eteläisempään Eurooppaan verrattuna Suomessa ei osata käyttää yhtä paljon hyödyksi EU-hankerahoituksia. Se on sääli!  

Bergmanin mukaan Helsingin opintovierailulla vältettiin luomasta siloteltua kuvaa suomalaisen osallisuustyön tilasta. Toisaalta osallistujina Oguntuase ja Naukkarinen kokivat, että kaikkein rehellisimmät keskustelut käytiin usein vapaahetkinä varsinaisen ohjelman lomassa. 

– Loppua kohden osallistujat uskalsivat jakaa asioita rehellisesti ja kertoa myös haasteista, muistelee Naukkarinen. – Silti jälkikäteen jäin janoamaan lisää puhetta nuorten osallistamisen teeskentelemättömästä tasosta. Meillä on Suomessa monia taustatekijöitä, ammattilaisia ja resursseja turvaamassa nuorten osallisuutta, mutta mikään laki tai ohjeistus ei vielä itsessään tee toiminnasta sataprosenttisesti vaikuttavaa.

Naukkarinen ja Oguntuase innostuvat ideoimaan unelmiensa jatkokoulutusta: vaikeustasoltaan vaativaa, osallisuuden tavoitteisiin trendipuheita syvemmin sukeltavaa sekä tuoretta tutkimustietoa ja teoriaa hyödyntävää pakettia.

– Opintovierailulle osallistumisen myötä heräsi myös ajatus, että pitäisi verkostoitua enemmän Suomenkin sisällä, Oguntuase visioi. – Jennan kanssa oli kiva tutustua. Jo Tampereen kokoisen kaupungin toiminta on minun silmissäni ihailtavan ammattitaitoista ja syväluotaavaa, kun kokonainen tiimi työskentelee osallisuusteeman parissa!

Perspektiivin avartuminen sai Naukkarisen puolestaan pyörittelemään ajatusta siitä, kuinka tärkeitä pienetkin osallisuuden pilkahdukset voivat olla yhteiskunnissa, joissa demokratia ja osallisuuden rakenteisiin vieminen eivät ole vakaalla pohjalla. 

– Sellaisessa kontekstissa nuorten osallisuuden mahdollistaminen tuntuu varmasti sitäkin inspiroivammalta, upeammalta ja pirskahtelevammalta, maalailee Naukkarinen. – Sen tyyppisiä kokemuksia haluaisin itsekin tarjota omassa työssäni nuorille, että tavoittaisi juurikin niitä nuoria, jotka eivät ole koskaan ennen osallistuneet.

Teksti: Laura Mettälä