”Sehän muutti homman ihan täysin” – Erasmus+ palautti Varalalle yhteydet Eurooppaan
Jos kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen on organisaatiolle strateginen päämäärä, Varalan Urheiluopiston ammatillisella opettajalla Samuli Liinpäällä on selvä mielipide siitä, miten tavoitteeseen tulee pyrkiä.
– Kansainväliset verkostot eivät synny sähköpostin tai Teamsin välityksellä, eivätkä ne synny pelkästään silläkään, että oman porukan strategiapalaverissa näin päätetään. Organisaatiot ja instituutiot eivät tee yhteistyötä ilman ihmisiä, ja nämäkin vain, jos he tapaavat toisiaan, Liinpää sanoo.
Varalan kansainvälisyyskoordinaattorina toimiva Liinpää vannoo lujasti henkilöstön kansainvälisten kohtaamisten ja liikkuvuuksien nimeen. Hän tuntuu tietävän, mistä hän puhuu, sillä Varalan kansainvälisyystyössä Liinpää on ollut mukana jo 90-luvun lopulta alkaen.
Jos ja kun Liinpäältä kysytään, niin Varalassa halutaan rohkaista henkilöstöä ja opiskelijoita kasvokkain tapahtuvaan kansainväliseen yhteistyöhön. Liinpään mukaan tämä tuottaa konkreettisia ja myös epäsuoria hyötyjä, kun kontaktiverkot alkavat rönsyillä.
– Meihin on otettu ihan eri tavalla yhteyttä, kun porukkamme on käynyt ja ollut esillä maailmalla. Kansainvälisen kollegaverkoston kehittyminen on Varalalle huipputärkeä juttu.
Erasmus+ ammatillisen koulutuksen akkreditointi varmistaa pitkäjänteisyyden
Vuodesta 2021 alkaen Varalalla on ollut kansainväliseen hanketoimintaan ja liikkuvuuksiin aiempaa paremmat mahdollisuudet.
Tuolloin Varalalle myönnettiin Erasmus+ -akkreditointi meneillään olevaksi ohjelmakaudeksi, joka ulottuu aina vuoteen 2027 saakka. Akkreditointi tarkoittaa laatuvarmistettua jäsenyyttä Erasmus+ -ohjelmassa ja takaa liikkuvuuksien rahoituksen pidemmäksi aikaa.
– Sehän muutti tämän homman ihan täysin. Akkreditointi mahdollistaa henkilöstö- ja opiskelijaliikkuvuuksien ja myös hanketyön pitkäjänteisen suunnittelun ja toteuttamisen. Ja sen avulla me saamme runsaasti juuri niitä haluamiamme aitoja kohtaamisia.
Vuonna 1909 perustettu ja Tampereen Pyynikinharjun komeassa järvimaisemassa sijaitseva Varala on paitsi urheiluoppilaitos, myös valmennuskeskus ja monia aktiviteetteja tarjoava urheilu- ja liikuntakeskus.
Liinpään mukaan Varala tavoittelee EU-hankkeista ristikkäisiä hyötyjä, kun esimerkiksi opettajien ja valmentajien kansainvälinen osaaminen säteilee koko Varalan toimintoihin.
Takapakkejakin on koettu. Varalassa kansainväliset liikkuvuudet olivat vilkkaampia 2000-luvun alussa ja EU:n komission Leonardo-ohjelmassa, jonka hankkeissa Varala oli Liinpään muistikuvan mukaan vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeen Varalan kansainvälinen rooli hiipui ja toiminta haki suuntaansa.
– Emme tahtoneet saada hankerahoituksia ja teimmekin liikkuvuuksia lähinnä omarahoitteisesti. Toiminta jäi auttamatta pienemmäksi ja keskittyi opiskelijoihin, joiden liikkuvuudet ovat oppilaitokselle profiilikysymys.
Mutta kun puhutaan oppilaitoksen toiminnan kehittämisestä, henkilöstön liikkuvuudet ovat kaikkein keskeisimpiä, Liinpää sanoo.
– Niissä opettajat ja muu henkilöstö näkevät oman kuplansa ulkopuolelta, että missä me olemme hyviä ja missä puolestaan voimme ottaa mallia ja omaksua ideoita muualta, Liinpää sanoo.
Henkilöstö tuo oppia kotiin
Akkreditoinnin myötä Varalan kansainväliset liikkuvuudet lähtivät vauhdilla käyntiin vuonna 2022, kun koronarajoitukset hellittivät.
Nyt maalissa on kolme hanketta ja liikkuvuudet ovat alkaneet jälleen juurtua Varalan perustoimintaan. Yhteistyötä on tehty etenkin hollantilaisten, portugalilaisten, espanjalaisten ja italialaisten kumppanien kanssa.
Henkilöstöä on vieraillut kumppaneiden oppilaitoksissa sekä leireillä, joille on osallistunut opettajia ja opiskelijoita kummastakin organisaatiosta.
– Valmennuksen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat ja opettajat ovat käyneet hakemassa oppia esimerkiksi Portugalista. Hollannissa meillä on kumppanina useampikin oppilaitos. Yksi opettajistamme virittelee Hollannissa lupaavaa yhteistyötä erityisryhmien liikunnan ohjaamisessa.
Onnistumisena Liinpää pitää myös Lanzarotella järjestettyä liikkuvuusjaksoa, jossa mukana oli terveyttä edistävän liikunnan opiskelijoita ja opettajia. Leirillä suomalaiset ja hollantilaiset opettajat opettivat kumppanimaansa oppilaitoksen opiskelijoita englanniksi.
– Varmasti tulee aika, jolloin meidänkin on järjestettävä myös englanninkielistä opetusta. Kielitaito on opettajien ammattitaidon tärkeä lisä. Leirillä opettajat näkivät ja omaksuivat toisten opettajien opetustyylejä ja sitä, miten omaa teemaa voidaan opettaa.
Yhteistyössä saatuja oppeja halutaan Varalassa pysyvään käyttöön ja niitä käsitellään esimerkiksi Varalan omissa henkilöstökokouksissa.
– Tulevassakin kokouksessamme on osio, jossa liikkuvuusjaksolla ollut työntekijä esittelee kokemuksiaan ja oppejaan. Pohdimme yhdessä, mitä ne opit voisivat tarkoittaa käytännön työssämme.
Uutta oppii jatkuvasti
Liinpää lisää, että usein hienoja tarinoita ovat pelkästään ne, joissa opettajien kielitaito on parantunut ja reissussa käynyt työntekijä saa omaan työhönsä uuden kipinän.
– Joskus kansainvälisestä yhteistyöstä ei saa puserrettua kaikkein konkreettisinta hyötyä saman tien liikkuvuusjakson jälkeen. Mutta usein käykin niin, että tuttu yhteistyökumppani ottaa yhteyttä vuoden päästä asiassa, joka liittyy ihan eri teemaan, Liinpää kertoo.
Liinpään mukaan Erasmus+ -hankerahoituksen tai varsinkin -akkreditoinnin hakuun kannattaa panostaa ja pyytää siihen tarvittaessa apua.
– Se vaihe voi olla organisaatioille vaikein asia. Ei meilläkään pienenä oppilaitoksena ollut sellaista henkilöstöä, joka hallitsee nämä hakuprosessit täydellisesti.
Eikä kaikkea osata Varalassa täydellisesti vieläkään. Liinpää sanoo aina välillä muistuttavansa itseään siitä, että Erasmuksessa on oltu mukana vasta pari vuotta. Asioita voidaan tehdä koko ajan paremmin, hän tietää.
Varala on hakeutunut myös vertaisarviointikoulutukseen, joita on järjestetty yhdessä kotimaisten oppilaitosten sekä Opetushallituksen edustajien kanssa.
Viimeisenä vinkkinä Liinpää mainitsee resursoinnin.
– Hankekoordinaattoreille on suotava aikaa hanketyöskentelyyn ja henkilöstölle liikkuvuusjaksot mahdollistavaa työaikaa. Pelkästään oman toimen ohella tai pienenä lisähommana niitä ei voi kunnolla tehdä.
TEKSTI: Matias Manner